Suomen ilmasto vaihdellut runsaasti (tiedote)

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=75:10ehmbrg]Helsingin yliopisto
Viestintäosasto
11.4.2006[/size:10ehmbrg]

[size=150:10ehmbrg]Suomen ilmasto vaihdellut runsaasti viimeisten vuosisatojen aikana[/size:10ehmbrg]

Viimeiset tuhat vuotta on sisältänyt Suomessa enemmän ilmastollisia vaihteluita kuin mikään muu ajanjakso viimeisen jääkauden jälkeen. Poikkeuksellisen lämpimiä pitkiä jaksoja Suomessa oli niin sanotun "Keskiajan lämpökauden" loppupuolella, 1200- ja 1400- luvuilla. Keskimääräistä kylmempää puolestaan oli "Pienen jääkauden" aikana, vuosina 1600 - 1920. Ero kylmien ja lämpimien vuosisatojen välillä on ollut noin 0,6 - 0,8 astetta. Erityisen lämpimiä aikoja ovat olleet vuodet 1220 - 1250, 1470 - 1500 ja 1970 - 2000. Tavallista ankarampana pakkasherra puolestaan vieraili 1700- ja 1800-lukujen puolivälissä.

Tulokset käyvät ilmi Helsingin ja Oulun yliopistojen ekologien ja matemaatikkojen yhteistutkimuksesta, jossa on selvitetty Suomen ilmastohistoriaa epäsuorien proksitietojen avulla. Tärkeänä tietolähteenä olivat tunturijärven pohjasedimentin mikrolevät. Tutkimustulokset on
julkaistu arvovaltaisessa amerikkalaisessa Quaternary Research -sarjassa.

Lämpötiloissa esiintyy suurta vaihtelua eri vuosisatojen välillä. Viimeisen tuhannen vuoden ajan lämpötilat laskivat, kunnes 1900-luvun alussa lämpötila alkoi kohota. 1920-luvun jälkeen ilmaston lämpeneminen on ollut voimakasta. Toisin kuin pohjoisilla alueilla yleisesti, lämpötilat meillä Suomessa eivät kuitenkaan näyttäisi vielä kohonneen Keskiajan lämpökauden aikaisiin huippulukemiin.

Luontaisten ilmastovaihteluiden tunteminen on yhä tärkeämpää ilmastonmuutoksen tutkimuksessa, sillä se auttaa ymmärtämään tulevia muutoksia ja niiden seurauksia. Esimerkiksi tiedot Keskiajan lämpökaudesta auttavat, kun tarkastellaan, mitä ympäristössä tapahtuu lämpötilan noustessa.

Luonnollisen ilmastovaihtelun syitä tunnetaan vielä melko heikosti. Viimeisen tuhannen vuoden aikana tapahtuneisiin ilmastonmuutoksiin ovat kuitenkin vaikuttaneet erityisesti tulivuorista purkautuvat kaasut sekä auringon aktiivisuuden vaihtelut eri aikaväleillä.

Suomessa pienetkin lämpötilan muutokset aiheuttavat voimakkaita muutoksia luonnossa. Uusimpien ennusteiden mukaan Suomen keskilämpötilan arvioidaan kohoavan kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä 3?5 astetta ja sademäärien 10?30 prosenttia. Myös säiden vaihtelut lisääntyvät.

Tulosten tulkinnassa sovellettiin matemaattista menetelmää, joka automaattisesti etsii aineistosta tilastollisesti merkitseviä piirteitä ja pukee ne kuvalliseen muotoon. Tutkimuksesta vastasivat ekologit Atte Korhola ja Jan Weckström sekä matemaatikot Lasse Holmström ja Panu Erästö.

Lisätietoja:
Dosentti Jan Weckström, bio- ja ympäristötieteiden laitos/ECRU
Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 57835 tai 0400 691 104
jan.weckstrom@helsinki.fi

Professori Atte Korhola, bio- ja ympäristötieteiden laitos/ECRU
Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 57840 tai 040 536 0357
atte.korhola@helsinki.fi

Professori Lasse Holmström, Matemaattisten tieteiden laitos
Oulun yliopisto
puh. 050 563 7465 tai (08) 553 1739
llh@sun3.oulu.fi

Alkuperäinen julkaisu: Weckström, J., Korhola, A., Erästö, P. & Holmström, L. 2006. Temperature patterns over the past eight centuries in northern Fennoscandia inferred from sedimentary diatoms. Quaternary Research. In Press.

*****

ystävällisin terveisin

Satu Himanen, tiedottaja
Helsingin yliopisto
Viikki
PL 62 (Viikinkaari 11), 00014 Helsingin yliopisto
puhelin (09) 191 58791, GSM 050 406 2046
satu.himanen@helsinki.fi

http://www.helsinki.fi/yliopisto

Kommentit (8)

Vierailija

Oliko tuossa tiedotteessa jotakin uutta, ennen julkaisematonta tietoa?!?. Nuo samat faktat ovat tulleet ilmi jo esim. puulustotutkimuksissa. Vai onko uutinen se, että pohjasedimentin mikrolevistä saadaan samoja tuloksia kuin puulustoista, eli mikrolevät varmentavat aikaisempia tutkimustuloksia.

Vierailija
geena
Oliko tuossa tiedotteessa jotakin uutta, ennen julkaisematonta tietoa?!?. Nuo samat faktat ovat tulleet ilmi jo esim. puulustotutkimuksissa. Vai onko uutinen se, että pohjasedimentin mikrolevistä saadaan samoja tuloksia kuin puulustoista, eli mikrolevät varmentavat aikaisempia tutkimustuloksia.

Ei ollut uutta.

Yhtä puppua kuin aikaisemmat puulustouskovaisten touhut.

Kermana kakun päälle sopivan suuri heitto tulevasta lämpötilan noususta, jolle tutkimuksessa ei löydetty yhtäkään perustetta. Tiedettä?

Miksu
Seuraa 
Viestejä283
Liittynyt11.4.2006

Niin, eihän tuossa varsinaisesti ollut mitään uutta. Sen sijaan se mikä on tärkeää on että painokkaasti todettiin että Suomessa on tosiaankin ollut aiemmin myös paljon lämpimämpi kuin nyt. Tosiseikka joka tämän päivän ilmastoaktivisteilta kovin usein tahtoo unohtua (ihan niinkuin koko maailman mittakaavassa se unohtui mm. herra Michael Mannilta).

Todellinen Epämiellyttävä Totuus:

http://www.youtube.com/watch?v=aUtzMBfD ... r_embedded

"This is unbelievable" - en voi kuin yhtyä toimittajan toteamukseen!

Vierailija
Miksu
Niin, eihän tuossa varsinaisesti ollut mitään uutta. Sen sijaan se mikä on tärkeää on että painokkaasti todettiin että Suomessa on tosiaankin ollut aiemmin myös paljon lämpimämpi kuin nyt. Tosiseikka joka tämän päivän ilmastoaktivisteilta kovin usein tahtoo unohtua (ihan niinkuin koko maailman mittakaavassa se unohtui mm. herra Michael Mannilta).

Minäkin odotin että nämä Heikki Lut ja muut kiinalaiset tarttuisivat tuohon lämpövaihtelutekijään, mutta reaktio olikin about päinvastainen. Joillekin mikään ei riitä?

Vierailija
Miksu
Niin, eihän tuossa varsinaisesti ollut mitään uutta. Sen sijaan se mikä on tärkeää on että painokkaasti todettiin että Suomessa on tosiaankin ollut aiemmin myös paljon lämpimämpi kuin nyt. Tosiseikka joka tämän päivän ilmastoaktivisteilta kovin usein tahtoo unohtua (ihan niinkuin koko maailman mittakaavassa se unohtui mm. herra Michael Mannilta).

Tähän voisi todeta sen tosiseikan, että ilmastojärjestelmien perusluonteeseen kuuluu suuri vaihtelevuus siten, että vaihtelevuuden määrä pienenee mitä suurempien alueiden ilmastonmuutoksia tarkastellaan.

Se, että ennen on ollut suuria vaihteluja ei todellakaan ole sinänsä mikään uutinen, ja että Suomessa on ollut joskus menneinä vuosisatoina lämpimämpää kuin nyt ei sekään ole mitään uutta. Tästä ei voi kuitenkaan vetää globaalitason johtopäätöksiä. Havainnot koko maapallon lämpiämisestä ennen ja nyt todistavat kiistatta että nyt viimeksi kuluneet vuosikymmenet hakkaavat 1-0 menneiden vuosisatojen lämpöennätykset tuhannen viime vuoden ajalta. Siis: alueellisesti on voinut olla huomattavastikin lämpimämpää kuin nyt viime vuosikymmeninä, mutta maapallonlaajuisesti ei. Tämä on nyt klimatologian alkeiskurssien antia!

Herra Michael Mann ja hänen noin 10 kolleegaansa joiden saamat lämpötilakäyrät ovat pääosin samanlaiset 1000 vuoden ajalta, eivät ole "unohtaneet" tätä, vaan heidän analyysinsä tuottaa sellaiset lämpötilakäyrät, joissa nykyvuosikymmenet ovat selvästi poikkeuksellisessa asemassa. Fakta mikä fakta!

Pienenä esimerkkinä siitä kuinka yhden havaintopaikan lämpötimittaukset antavat luontaisesti suuremman vaihtelevuuden kuin globaalilukemat, käy Helsingin havaintoaseman lämpötilamittaukset 1828-2005. Siinä sarjassa (vuosikeskiarvot) vaihteluväli on 5,6°C, hajonta 1,2°. Lämpimin vuosi 1934, kylmin 1867. Maapallon keskilämpöä kuvaavassa aikasarjassa samat luvut ovat: 1,1°C ja 0,3°C, 1998 ja 1862. Siis: paikallisesti jokin mennyt vuosi voi olla lämpimämpi kuin nykytaso, mutta se ei kumoa tietenkään globaalitason tuloksia. Tämä on yleinen virhepäätelmä, jonka ns. ilmastoskeptikot tekevät.

Koko maapallonlaajuinen lämpötilan keskiarvo koostuu luvuista joissa on yhtä paljon keskitason ylittäviä kuin alittaviakin lukuja.

Vierailija
Heikki Lu
geena
Oliko tuossa tiedotteessa jotakin uutta, ennen julkaisematonta tietoa?!?. Nuo samat faktat ovat tulleet ilmi jo esim. puulustotutkimuksissa. Vai onko uutinen se, että pohjasedimentin mikrolevistä saadaan samoja tuloksia kuin puulustoista, eli mikrolevät varmentavat aikaisempia tutkimustuloksia.



Ei ollut uutta.

Yhtä puppua kuin aikaisemmat puulustouskovaisten touhut.

Kermana kakun päälle sopivan suuri heitto tulevasta lämpötilan noususta, jolle tutkimuksessa ei löydetty yhtäkään perustetta. Tiedettä?

Kun lueskelee maailmanlopun ennustajien sivustoja joissa esitellään toinen toistaan kauheampia kauhuskenaarioita, niin niissä esiintyy suuria heittoja lämpötilan noususta. Kysymyksesi on aiheellinen. Tiedettä?

Vierailija

Oletus: ilmasto muuttuu 20 vuodessä 10 astetta celssiusta kylmemmäksi.

Varautuminen: Aloitan kutomaan villasukkia lapsen lapsille ja itselleni sekä mummolle.

Tilanne: Suomessa kesä kestää kuten ennenkin, mutta lämpötila 0-12 astetta celsiusta. Talvella pakkaset kohoaa 50 asteeseen pitkäjaksoisesti ympäri Suomen. Tuuli puhaltaa navakasti merellä että maalla. Suomen rannikko on asumiskelvotonta talvisin.

Oletus: Lämpötila nousee 20 vuodessa 20 astetta celsiusta: Suomen energian kulutus putoaa 10 osaan normaalista. Yritykset alkavat myymään jäähdytystä. Lapsenlapsillani on turhan paljon villasukkia. He alkavat myynään sukkia jäähdytyslaitteina: virvokepullo märkään sukkaan ja kohta kylmä juoma.

MITÄVÄLIÄ/MERKITYSTÄ ON LÄMPÖTILOJEN MUUTOKSILLA(PITKÄKESTOISILLA)?

hiroshima ja nAKASAKI SELVISI ATOMIPOMMEISTA, RAnskan ydinkokeet atolleilla ja korallit voivat hyvin. Miksi valitamme ja pelkäämme? Luonto huolehtii meistä tai tuhoaa meidät, mutta Me emme voita luontoa.

Vierailija
abc
Tähän voisi todeta sen tosiseikan, että ilmastojärjestelmien perusluonteeseen kuuluu suuri vaihtelevuus siten, että vaihtelevuuden määrä pienenee mitä suurempien alueiden ilmastonmuutoksia tarkastellaan.



Alkeiskurssilla opit että keskiarvoistamalla hajonta pienenee.

abc

Se, että ennen on ollut suuria vaihteluja ei todellakaan ole sinänsä mikään uutinen, ja että Suomessa on ollut joskus menneinä vuosisatoina lämpimämpää kuin nyt ei sekään ole mitään uutta. Tästä ei voi kuitenkaan vetää globaalitason johtopäätöksiä. Havainnot koko maapallon lämpiämisestä ennen ja nyt todistavat kiistatta että nyt viimeksi kuluneet vuosikymmenet hakkaavat 1-0 menneiden vuosisatojen lämpöennätykset tuhannen viime vuoden ajalta. Siis: alueellisesti on voinut olla huomattavastikin lämpimämpää kuin nyt viime vuosikymmeninä, mutta maapallonlaajuisesti ei. Tämä on nyt klimatologian alkeiskurssien antia!




Sun alkeiskurssin opettajalla oli tietoa havainnoista koko maapallon lämpiämisestä tuhannen vuoden ajalta. Vaiko vain Suomessa ja Kalliovuorilla?

Ennenkuin pölvästöit itses ihan täysin alkeiskurssilla, niin tsekkaa maapallon laajuisuus ja mitä on havaittu.

On se vaan niin ihmeellistä, että levistä ja lustoista saadaan satoja vuosia sitten esiintyneet lämpötilat laskettua samalla tarkkuudella kuin satelliiteista ja tuhansista lämpötilamittauksista.

abc

Herra Michael Mann ja hänen noin 10 kolleegaansa joiden saamat lämpötilakäyrät ovat pääosin samanlaiset 1000 vuoden ajalta, eivät ole "unohtaneet" tätä, vaan heidän analyysinsä tuottaa sellaiset lämpötilakäyrät, joissa nykyvuosikymmenet ovat selvästi poikkeuksellisessa asemassa. Fakta mikä fakta!




Puulustoista laskettujen lämpötilojen vertaaminen lämpömittariin ja satelliittiin on sama kuin vertais kuumemittarilla tuhannen ihmisen takapuolesta mitattua lämpötilaa yhden ihmisen persuksiin tungetun kupariputken lämpölaajenemisesta laskettuun lämpötilaan.

abc

Pienenä esimerkkinä siitä kuinka yhden havaintopaikan lämpötimittaukset antavat luontaisesti suuremman vaihtelevuuden kuin globaalilukemat, käy Helsingin havaintoaseman lämpötilamittaukset 1828-2005. Siinä sarjassa (vuosikeskiarvot) vaihteluväli on 5,6°C, hajonta 1,2°. Lämpimin vuosi 1934, kylmin 1867. Maapallon keskilämpöä kuvaavassa aikasarjassa samat luvut ovat: 1,1°C ja 0,3°C, 1998 ja 1862. Siis: paikallisesti jokin mennyt vuosi voi olla lämpimämpi kuin nykytaso, mutta se ei kumoa tietenkään globaalitason tuloksia. Tämä on yleinen virhepäätelmä, jonka ns. ilmastoskeptikot tekevät.




Kerros nyt missä on globaalit proxyt, ettet jäisi ihan pölvästiksi.

abc

Koko maapallonlaajuinen lämpötilan keskiarvo koostuu luvuista joissa on yhtä paljon keskitason ylittäviä kuin alittaviakin lukuja.

Ei riitä. Tulee olla tarpeeksi kattavasti ja usein mittauksia. Kalliovuoren puuluston paksuus ei riitä.

Uusimmat

Suosituimmat