Tuulivoimaloiden tehoa laskeva Betzin Laki joutaa romukoppaan !
Tuulivoimaloiden tehoa laskeva Betzin Laki joutaa romukoppaan !
Viestejä8411
klo 16:00 | 14.4.2016
Tuulivoiman tehoa mittaava 1919 keksitty/johdettu Betzin Laki ei toimi oikein kun lasketaan syvyyssuunnassa toimivan VAWT voimalan tarkkaa tehoa. Hyötysuhde tiedetään parhaissa Darreus tyypeistä olevan parempi kuin HAWT tyypeistä. Huomaa myös, että ne siipipurjeella varustettu katamaraani liikkuu 1,6 kertaa kovempaa kuin tuulen nopeus. Darreukset jopa 3 x nopeammin kuin tuuli.
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
Sivut
Ei se pelkkä nopeus tee autuaaksi, vaan tehoon tarvitaan myös vääntöä. Teho=voima kertaa nopeus.
Purjekelkalla (siis sillä jään pinnalla kulkevalla) päästään jopa kolme kertaa nopeammin kuin tuulen nopeus.
3³+4³+5³=6³
Betzin Laki ei kerro, eikä edes yritä kertoa, yhtään mitään tarkasta tehosta, eikä myöskään tarkasta hyötysuhteesta tai tarkasta "coefficient of performance" luvusta, jota toisinaan virheellisesti hyötysuhteeksi kutsutaan.
Ja näyttö tästä on missä?Mitähän merkitystä hyötysuhteella edes on, jos voimala on maassa kiinni, liikkuvaan kärryyn tai muuhun vehkeeseen asennettyna asia on tietysti toinen. Joo, no onhan sillä jättövirtauksen nopeudella merkityksensä tuulivoimapuistoissa seuraavien voimaloiden tehontuottoon, mutta turbulenssin määrä on vähintäänkin yhtä merkittävää.
Vesillä saavutettu nopeus siipipurjeella varustetulla monirungolla on parhaimmillaan yli kolminkertainen tuulennopeuteen verrattuna (AC33 Valencia 2010).
Jäällä selvästi yli viisin, kenties jopa kuusinkertainen. Tässä https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_boat tosin väitetään kymmenkertainen, mutta kaikkea ei kannata uskoa mitä netissä lukee.
"Modern designs of iceboats are very efficient, utilizing aerodynamic designs and low friction, and can achieve speeds as high as ten times the wind speed in good conditions."
Tässä muuten 10 x tuulennopeudella liikkuva lennokki.
https://www.youtube.com/watch?v=rfoxjNg-eg0&ebc=ANyPxKrfVdf4xlJZGxWVVoF0W-dleRUu6PI_DyqIHL91QNmUzUas_vEbsvLrE6eApwCKgWIFMnjq
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
Se on totta vääntävyys on hyvä...liika nopeus aiheuttaa nimittäin VAWT voimalan kaatumisen helposti.
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
https://fi.wikipedia.org/wiki/Betzin_laki
Betzin laki, saksalaisen fyysikon Albert Betzin mukaan (1919), on tuuliturbiinin hyötysuhdetta koskeva teoreettinen tulos. Sen mukaan turbiini voi ottaa talteen sen läpi kulkevan ilman kineettisestä energiasta enintään 16/27 (noin 59%).
Turbiinin siipikehän läpi virrannut ilma hidastuu sitä enemmän, mitä suurempi osa sen liike-energiasta otetaan talteen. Ääritapauksessa kaikki ilman liike-energia olisi syöty ja heti turbiinin taakse muodostuisi seisova ilmamassa, joka estäisi enemmän ilman virtaamisen turbiiniin. Maksimaalinen energia ilmavirrasta saadaan talteen, kun ulosvirtaavan ilman nopeus on 1/3 turbiiniin virtaavan ilman nopeudesta.[1][2]
Betzin tulos koskee idealisoitua tilannetta, missä esimerkiksi ilma on kokoonpuristumatonta ja lavoilla ei ole ilmanvastusta. Ajatellen todellisia turbiineja ja niiden hyötysuhteen parantamista, laki ei ota kantaa mahdollisuuteen erilaisin rakenteellisin ratkaisuin vaikuttaa ilman virtaukseen roottorin etu- tai takapuolella.
-----------
Lähtokohtana tuulivoimaloiden tehon mittaukseen on aina swept area eli se pinta-ala joka on aina kohtisuoraan kohti tuulta.
Lisäkysymys: Voisiko tuolla oletuksella ja toisenlaisella tuulivoimalla teoriassa ylittää 100%:n hyötysuhde...eli voimala kykenisi käyttämään enemmän ilmaa kuin sinne olisi tuulenvoimasta tulossa vapaassa virtauksessa ?
Jännää että tuo bännätty urpo meni lausumaan tuollaista yli 3 vuotta sitten..tajuamatta, että parthaat H-Darreukset liikkuu kuormitettuna jopa 10 x nopeampaa kuin tuulee.
Heitetään saman tien myös termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö romukoppaan, niin saadaan lämpövoimakoneistakin enemmän tehoa irti. Laithan on tehty rikottaviksi. Myös luonnonlait. Suomi nousuun ja maailma pelastuu.
Ei tässä luonnonlakeja rikota jos 59,26% hyötysuhde rikotaan..vaan ainoastaan "Betzin laki". 100%n rikkominen alkaisi jo olla ns " ikiliikkujasoopaa" !
On olemassa myös Murphyn laki.
Jännää on se, että tuo bännätty urpo ei ole vieläkään hoitanut lääkitystään kuntoon vaan flodaa edelleenkin samaa paskaa nyt jo kolmannella (vai olikohan peräti jo neljäs?) nimimerkillä.
Etkö näe tässä asissa mitään järkeä..siis saada toimivaa tuulivoimatuotantoa jalalle ?
Todiste syntyi vuosi sen jälkeen olin tehnyt oman ensimmäisen protoni aiheesta.
HUOH !
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1742-6596/753/2/022056/pdf
Using the optimized pitch angle curve depicted in Figure 4a a converged power output, which is ≈12% higher than that of the Betz limit, is determined
HOP HOP, nyt tiedekin on sun puolella, juokse, JUOKSE Forest!
-Shock-
Joo kiitos; https://www.youtube.com/watch?v=x2-MCPa_3rU
Tämä ei pidä paikkaansa...yllätyin juuri tästä hyrrävoimasta 2018 tekemälläni kokeilulla.
Siis HAWT kaatuisi ja siksi ne sammutetaan aina kun alkaa tuulla oikeasti kovaa.
Tuulivoimasta levitettävä huuhaa joutaa romukoppaan! Kuten esim tämän ketjun aloitus viestin väite. Sen verran potaskaa on liikkeellä, että rakentakaa jo se melkein 100% hyötysuhteella tuulella kuin tuulella toimiva voimala ni ei tartte jauhaa. Jos ette saa rakennettua, niin ymmärrätte varmaan oman huuhaa potaskanne laadun.
Tuulivoima on ok, kunhan sen saannin vaihtelevuus on ratkaistu. Turha pilata tuurivoiman mainetta lisää huuhaalla.
Mietipä nyt vähän..puolassa toimii laite 70% hyötysuhteella..ja Vestas 18% hyötysuhteella joita Mauri Pekkarisen vävylle ostettiin kun matu niitä vinkui..ja mikä on tulos..maa on konkurssissa..ja sähköä ei tuu tippaakaan.
Nämä väitteesi on osoitettu kyseenalaisiksi usein jo aiemmin. Puolalaisen Anewin hyötysuhde on mitä ilmeisimmin väärin mitattu mittaamalla referenssituuli totaalisen väärästä paikasta; sekä liian alhaalta, että liian läheltä turbiinia. Ainakin se poikkeaa KAIKISTA tieteellisesti mitatuista tuloksista. Jos tuo olisi totta, olisi se tieteellinen sensaatio. Miksei mitata tieteellisesti ja kirjoiteta sitä tieteellisen sensaation aiheuttavaa paperia.
Vestasin 18% hyötysuhde on pelkkä väite ilman mitään perusteluja. Voisit jotenkin perustella tätäkin tieteellisten mittausten vastaista näkemystäsi.
Oli Vestasin hyötysuhde mitä tahansa, tuottavat ne mitatusti nykyisellään maailman edullisinta sähköä. Osin tästä syystä Vestas on suuri tuulivoimayritys. Anew on yhä mitättömän pieni. Miksiköhän näin päin, vaikka väitteesi antaa muuta ymmärtää.
Oletkohan ymmärtänyt jotain pahasti väärin, kun kuvittelet ANewin kykenevän 70% hyötysuhteeseen ja Vestasin vain 18%.
No laskin itse, että Vestas tuottaa sähköksi vain 8.7 % sillä lapa-alalla mikä siinä on. Mutta hepä eivät kerrokaan milä nominaalisella tuulella rated power 4 MW on mitattu.
Itse kehuvat 21 % hyötysuhdetta...mutta ne ovat yleensä yläkanttiin...kuten ehkä ANEWin ilmoittama 70%.
Kerropa, miten laskit hyötysuhteen. Mistä sait sähkötehon tiedon, laskitko keskimääräisiä tehoja vai hetkellisiä ja millaista mallia käytit tuulireferenssinä.
ANEWin ilmoittama hyötysuhde on laitteen oman tuulimittarin tietoon perustuva, eli aivan puuta heinää.
Betzin laskema teoreettinen tulos perustuu täysin vapaan tuulen nopeuteen ja täysin tasaiseen tuuliprofiiliin, jollaista todellisuudessa ei milloinkaan ole. Kunnollisissa hyötysuhdemittauksissa referenssituulennopeus mitataan monella yhtaikaisella lämpötilan, kosteuden ja tuulennopeuden mittauksella eri korkeuksilta vähintään kymmeniä metrejä turbiinin etupuolella. Mittaus on hankalaa ja sisältää paljon epävarmuuksia, eikä sillä ole tuulivoimalan tarkoituksen (MWh / €) kannalta mitään merkitystä.
Aiemmin oltiin kiinnostuneita tuotetusta energiamäärästä investoitua rahamäärää kohti, jolloin "hyötysuhdekin" oli edes jotenkin kiinnostava suure. Nykyisin tuotetusta rahamäärästä suhteessa investoituun rahaan, mikä onkin juuri se muutos, joka muutti tuulivoimaloiden mitoitustapaa yleisimpiin, eli heikompiin, tuuliin keskittyväksi ja mahdollisti tuulivoimaloiden kannattavuuden dramaattisen nousun. Tuulivoimalat suunniteltiin suuriksi, kevyiksi ja siroiksi, mikä teki niistä pyyhkäisypinta-alaansa nähden halvempia ja toisaalta mahdollisti heikompien tuulten hyödyntämisen. Sähköä saatiin enemmän silloin kun siitä sai parhaan hinnan.
Näin syntyi nykyinen tuulivoimalasukupolvi, joka tuottaa halvinta sähköä mihin tahansa voimalatyyppiin verraten. Eikä tuo tie ole vielä loppuun käyty. Tuulivoimaloiden investointi- ja tuotantokustannukset laskevat yhä samalla kun kaikkien polttoainevoimaloiden vain nousevat. Marginaali tuulivoimaloiden eduksi tulevaisuudessa vain kasvaa.
Sivut