Seuraa 
Viestejä43

Olen aloittanut tässä kevään aikana vesivoimala projektin, joka on edistynytkin jo siihen vaiheeseen, että pitäisi jo kovasti miettiä minkälaisen generaattorin asennan tuottamaan virtaa. Tarkoituksena olisi generaattorilla ladata virtaa akkuihin ja siitä invertterin kautta esim. valoihin.

Tällä hetkellä käsissäni on wanha 90-luvun upo pika 7000 pesukoneen moottori.
Kysymys siis kuuluukin, saako tästä generaattoria ja miten se tapahtuu?
Eri foorumeilta löytyy paljon puhetta asiasta, mutta mistään en löydä suoranaisia kaavoja/ohjeita miten tämä toteutetaan.

Auton laturista olisi tietysti helpompi tehdä, mutta se tarvii käsittääkseni herätevirran erikseen, mikä ei tietenkään olisi ongelma ja päädynkin auton laturiin, jos en saa tätä pesukoneenmoottoria käytettyä hyödyksi.

Sivut

Kommentit (50)

Jakob
Seuraa 
Viestejä1660

Auton laturista helpoin tehdä, varsinkin jos sähkö-elektroniikkapuoli on hiemankin vierasta.

Auton laturista tulee suoraan 12V akulle sopiva latausjännite. Huonona puolena käyttötunnit ovat varsin rajatut joten kannattaa ohjata vesi ohi ja kytkeä laturi irti silloin kun latausta ei tarvita.

HydroPower
Seuraa 
Viestejä43

Juu vierasta meinaa olla, mutta oppimaan innokas, jos tarve vaatii. Ei taida olla pesukoneen moottoritkaan suunniteltu jatkuvalle käytölle, eli käyttöikä varsin lyhyt. Kuinkahan kalliita on nämä kestomagneettigeneraattorit joita käytetään pienissä tuulivoimaloissa? Käsittääkseni aika hintavia, mutta kuitenkin saisi siten energiaa tuotettua aika hyvin? Ja jos on muu kuin autonlaturi tarvii lataussäätimen akkujen ja generaattorin väliin, koska ei ole suoraan tuo 12V?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411

HydroPower kirjoitti:
Olen aloittanut tässä kevään aikana vesivoimala projektin, joka on edistynytkin jo siihen vaiheeseen, että pitäisi jo kovasti miettiä minkälaisen generaattorin asennan tuottamaan virtaa. Tarkoituksena olisi generaattorilla ladata virtaa akkuihin ja siitä invertterin kautta esim. valoihin.

Tällä hetkellä käsissäni on wanha 90-luvun upo pika 7000 pesukoneen moottori.
Kysymys siis kuuluukin, saako tästä generaattoria ja miten se tapahtuu?
Eri foorumeilta löytyy paljon puhetta asiasta, mutta mistään en löydä suoranaisia kaavoja/ohjeita miten tämä toteutetaan.

Auton laturista olisi tietysti helpompi tehdä, mutta se tarvii käsittääkseni herätevirran erikseen, mikä ei tietenkään olisi ongelma ja päädynkin auton laturiin, jos en saa tätä pesukoneenmoottoria käytettyä hyödyksi.

Paljonko tämä tuottaisi maksimissaan tehoa ?

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Vaatii tuo pesukoneen moottorikin magnetointivirran että se sähköä tuottaa. Joissain pienissä aggregaateissa ovat harrastelijat oikosulkumoottoria generaattorina käyttäneet. Erittäin hankalaa on tuommoisen generaattorin jännitteensäätö.

Netistä löytyy runsaasti videoita ja ohjeita epätahtigeneraattorille. En suosittele.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

HydroPower
Seuraa 
Viestejä43

Windspeed kirjoitti:
HydroPower kirjoitti:
Olen aloittanut tässä kevään aikana vesivoimala projektin, joka on edistynytkin jo siihen vaiheeseen, että pitäisi jo kovasti miettiä minkälaisen generaattorin asennan tuottamaan virtaa. Tarkoituksena olisi generaattorilla ladata virtaa akkuihin ja siitä invertterin kautta esim. valoihin.

Tällä hetkellä käsissäni on wanha 90-luvun upo pika 7000 pesukoneen moottori.
Kysymys siis kuuluukin, saako tästä generaattoria ja miten se tapahtuu?
Eri foorumeilta löytyy paljon puhetta asiasta, mutta mistään en löydä suoranaisia kaavoja/ohjeita miten tämä toteutetaan.

Auton laturista olisi tietysti helpompi tehdä, mutta se tarvii käsittääkseni herätevirran erikseen, mikä ei tietenkään olisi ongelma ja päädynkin auton laturiin, jos en saa tätä pesukoneenmoottoria käytettyä hyödyksi.

Paljonko tämä tuottaisi maksimissaan tehoa ?

Tuosta pesukoneenmoottorista en tiedä, kun en tiedä sen tehoa. Mutta yleisesti se riippuu siitä minkälaisilla välityksillä laturia pyöritetään ja minkälainen laturi on kyseessä. Lähtökohtaisestihan AUTONlaturi lataa akkua jo pienilläkin kierroksilla(auton tyhjäkäynti 800-1000rpm). Laturin(esim.50a) lataamasta kahdesta 100a akusta saisi jo hyvin virtaa, mutta se on eriasia miten suurta ja miten kauan kulutusta akuista voi ottaa, ettei akku tyhjene vaikka laturi lataa koko ajan. Joku varmasti tietää tähänkin vastauksen? Aikeena olisi kytkeä ainakin kaksi 12V 100a akkua sarjaan, josta tulee tällä tavalla 24V?

HydroPower
Seuraa 
Viestejä43

o_turunen kirjoitti:
Vaatii tuo pesukoneen moottorikin magnetointivirran että se sähköä tuottaa. Joissain pienissä aggregaateissa ovat harrastelijat oikosulkumoottoria generaattorina käyttäneet. Erittäin hankalaa on tuommoisen generaattorin jännitteensäätö.

Netistä löytyy runsaasti videoita ja ohjeita epätahtigeneraattorille. En suosittele.

Eli paras vaihtoehto olisi valmis kestomagneettigeneraattori?

http://www.tori.fi/uusimaa/Vesivoimala_24859051.htm?ca=2&w=3&last=1

Tuommonen löytyi tori.fi:stä. Oiskohan hintansa väärti?

Jakob
Seuraa 
Viestejä1660

HydroPower kirjoitti:
Aikeena olisi kytkeä ainakin kaksi 12V 100a akkua sarjaan, josta tulee tällä tavalla 24V?

Laita aluksi vaan yksi 12 V akku ja 12v laturi. Useammasta akustakin tulee heti omat lisäongelmansa jotka pitää opiskella.

Sinun laitteessa energian tuoton määrää tuo vesipyörä, generaattori ja välitykset eivät luo lisäenergiaa tyhjästä.

jjw
Seuraa 
Viestejä1055

HydroPower kirjoitti:
Juu vierasta meinaa olla, mutta oppimaan innokas, jos tarve vaatii. Ei taida olla pesukoneen moottoritkaan suunniteltu jatkuvalle käytölle, eli käyttöikä varsin lyhyt. Kuinkahan kalliita on nämä kestomagneettigeneraattorit joita käytetään pienissä tuulivoimaloissa? Käsittääkseni aika hintavia, mutta kuitenkin saisi siten energiaa tuotettua aika hyvin? Ja jos on muu kuin autonlaturi tarvii lataussäätimen akkujen ja generaattorin väliin, koska ei ole suoraan tuo 12V?

Energian tuotto riippuu ainoastaan vesirattaan lapojen pinta-alasta ja veden virtausnopeudesta.
Likimääräinen kaava teholle: P=100×A×v^3 , jossa A on vedessä olevien lapojen pinta-ala m^2, v on veden virtausnopeus m/s. Kaavassa on oletettu 20% hyötysuhde veden liike-energiasta sähköksi.
Blogisi kuvien perusteella lavan pinta-ala n. 0.02m^2
-> veden virtauksella 1m/s
P ~ 12W jos 6 lapaa yhtäaikaa vedessä.
2m/s -> P ~ 96W jne.

John Carter
Seuraa 
Viestejä13375

Mietiskelin juuri viime viikonloppuna, käydessäni valokuvaamassa avovaimoni kanssa Suomen korkeinta koskea/vesiputousta, että miten paljon Suomessa hyödynnetään nykyisin vesivoimaa pienemmässä mittakaavassa? Luulisi tekniikan kehityksen myötä olevan kannattavaa taloudellisessa mielessä hyödyntää pienempiäkin läpi vuoden virtaavia vesiä nykyään, onko jollain aiheesta perillä olevalla kanssakeskustelijalla tietoa projektien hyöty/hinta suhteesta ja vesistön vaatimuksista (virtausnopeus/virtauksenmäärä/korkeuserot,ym.)

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

HydroPower
Seuraa 
Viestejä43

jjw kirjoitti:
HydroPower kirjoitti:
Juu vierasta meinaa olla, mutta oppimaan innokas, jos tarve vaatii. Ei taida olla pesukoneen moottoritkaan suunniteltu jatkuvalle käytölle, eli käyttöikä varsin lyhyt. Kuinkahan kalliita on nämä kestomagneettigeneraattorit joita käytetään pienissä tuulivoimaloissa? Käsittääkseni aika hintavia, mutta kuitenkin saisi siten energiaa tuotettua aika hyvin? Ja jos on muu kuin autonlaturi tarvii lataussäätimen akkujen ja generaattorin väliin, koska ei ole suoraan tuo 12V?

Energian tuotto riippuu ainoastaan vesirattaan lapojen pinta-alasta ja veden virtausnopeudesta.
Likimääräinen kaava teholle: P=100×A×v^3 , jossa A on vedessä olevien lapojen pinta-ala m^2, v on veden virtausnopeus m/s. Kaavassa on oletettu 20% hyötysuhde veden liike-energiasta sähköksi.
Blogisi kuvien perusteella lavan pinta-ala n. 0.02m^2
-> veden virtauksella 1m/s
P ~ 12W jos 6 lapaa yhtäaikaa vedessä.
2m/s -> P ~ 96W jne.

Tuohan riittäisi jo vaikkapa telkkarin jatkuvaan käyttöön

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

John Carter kirjoitti:
Mietiskelin juuri viime viikonloppuna, käydessäni valokuvaamassa avovaimoni kanssa Suomen korkeinta koskea/vesiputousta, että miten paljon Suomessa hyödynnetään nykyisin vesivoimaa pienemmässä mittakaavassa? Luulisi tekniikan kehityksen myötä olevan kannattavaa taloudellisessa mielessä hyödyntää pienempiäkin läpi vuoden virtaavia vesiä nykyään, onko jollain aiheesta perillä olevalla kanssakeskustelijalla tietoa projektien hyöty/hinta suhteesta ja vesistön vaatimuksista (virtausnopeus/virtauksenmäärä/korkeuserot,ym.)

Koskiensuojelulaki käytännössä estää uusien vesivoimalaitosten rakentamisen.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9729

John Carter kirjoitti:
Mietiskelin juuri viime viikonloppuna, käydessäni valokuvaamassa avovaimoni kanssa Suomen korkeinta koskea/vesiputousta, että miten paljon Suomessa hyödynnetään nykyisin vesivoimaa pienemmässä mittakaavassa? Luulisi tekniikan kehityksen myötä olevan kannattavaa taloudellisessa mielessä hyödyntää pienempiäkin läpi vuoden virtaavia vesiä nykyään, onko jollain aiheesta perillä olevalla kanssakeskustelijalla tietoa projektien hyöty/hinta suhteesta ja vesistön vaatimuksista (virtausnopeus/virtauksenmäärä/korkeuserot,ym.)

Olen joskus asutellutkin talossa, joka toimi omalla sähköllä. Sitä ei tosin tarvittu paljon. Oli isäntävainaan itse rakentelema ehkä joskus sotien jälkeen.

Noista virtaamista en tiedä, varmaan jossain hyvätkin tiedot. Mitä noihin törmännyt (harvoin), näyttäisi siltä, että vanhat myllypurot riittävät hyvin yhden tuvan tarpeisiin. Tuo HydroPowerin löytämä voi kyllä vaatia pudotusta/painetta reilusti  (http://www.tori.fi/uusimaa/Vesivoimala_24859051.htm?ca=2&w=3&last=1). Näyttää olevan vesisuihkulla toimiva ratkaisu.

Noita vanhoja myllypurojahan muuten riittää ja myös myllykelpoisia puroja. Nykyisen punkkauspaikan ympäristössäkin noita vesimyllyn raunioita on 2 - 3 km:n säteellä ainakin neljä. Toinen asia on sitten oikeudet puroon. Ne voivat olla suurin este käytölle. Alkuperäisen oikeuden omistava kiinteistö saattaa olla nykyisin täynnä uudempia kiinteistöjä ja kaikilla on oikeudet. Puhumattakaan siitä, että omistus on ollut parisataa vuotta sitten yhteisomistus ja nyt osakkaita alkaa olla satoja.

Noissa mylly- ja myllyttömissä puroissa olisi nykypoliitikoille yksi kohde, jossa voisi harjoitella normitalkoita.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

HydroPower kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Vaatii tuo pesukoneen moottorikin magnetointivirran että se sähköä tuottaa. Joissain pienissä aggregaateissa ovat harrastelijat oikosulkumoottoria generaattorina käyttäneet. Erittäin hankalaa on tuommoisen generaattorin jännitteensäätö.

Netistä löytyy runsaasti videoita ja ohjeita epätahtigeneraattorille. En suosittele.

Eli paras vaihtoehto olisi valmis kestomagneettigeneraattori?

http://www.tori.fi/uusimaa/Vesivoimala_24859051.htm?ca=2&w=3&last=1

Tuommonen löytyi tori.fi:stä. Oiskohan hintansa väärti?

Pelton-turbiini vaatii melkoisen putouskorkeuden. Vaikuttaa muutenkin aika arvokkaalta, jos rakentaa kokeilumielessä voimalaitosta. Varmaan jollain auton tuulettimen moottorilla tms. kannattaa aloittaa. Niitä saa purkuliikkeistä melko edullisesti. Kun laittaa remmivedon, niin ei moottori kastu, ja diodin johtoon, niin ei akku pyöritä moottoria.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

HydroPower
Seuraa 
Viestejä43

syytinki kirjoitti:
John Carter kirjoitti:
Mietiskelin juuri viime viikonloppuna, käydessäni valokuvaamassa avovaimoni kanssa Suomen korkeinta koskea/vesiputousta, että miten paljon Suomessa hyödynnetään nykyisin vesivoimaa pienemmässä mittakaavassa? Luulisi tekniikan kehityksen myötä olevan kannattavaa taloudellisessa mielessä hyödyntää pienempiäkin läpi vuoden virtaavia vesiä nykyään, onko jollain aiheesta perillä olevalla kanssakeskustelijalla tietoa projektien hyöty/hinta suhteesta ja vesistön vaatimuksista (virtausnopeus/virtauksenmäärä/korkeuserot,ym.)

Olen joskus asutellutkin talossa, joka toimi omalla sähköllä. Sitä ei tosin tarvittu paljon. Oli isäntävainaan itse rakentelema ehkä joskus sotien jälkeen.

Noista virtaamista en tiedä, varmaan jossain hyvätkin tiedot. Mitä noihin törmännyt (harvoin), näyttäisi siltä, että vanhat myllypurot riittävät hyvin yhden tuvan tarpeisiin. Tuo HydroPowerin löytämä voi kyllä vaatia pudotusta/painetta reilusti  (http://www.tori.fi/uusimaa/Vesivoimala_24859051.htm?ca=2&w=3&last=1). Näyttää olevan vesisuihkulla toimiva ratkaisu.

Noita vanhoja myllypurojahan muuten riittää ja myös myllykelpoisia puroja. Nykyisen punkkauspaikan ympäristössäkin noita vesimyllyn raunioita on 2 - 3 km:n säteellä ainakin neljä. Toinen asia on sitten oikeudet puroon. Ne voivat olla suurin este käytölle. Alkuperäisen oikeuden omistava kiinteistö saattaa olla nykyisin täynnä uudempia kiinteistöjä ja kaikilla on oikeudet. Puhumattakaan siitä, että omistus on ollut parisataa vuotta sitten yhteisomistus ja nyt osakkaita alkaa olla satoja.

Noissa mylly- ja myllyttömissä puroissa olisi nykypoliitikoille yksi kohde, jossa voisi harjoitella normitalkoita.

Itse asiassa toisena vaihtoehtona voimalani paikaksi on kotipaikkani savusaunan vieressä oleva joenranta, jonka kohdalta kun mennään alajuoksulle n.100m niin löytyy vanha mylly(raunioina sekin). virtausta kyllä löytyy. Muistelen, että aivan myllyn vieressä asuvat olivat pyytäneet joskus rahoitusta valtiolta entisöidäkseen myllyn, mutta rahaa ei näymmä myllyn kunnosta päätellen tippunut.

John Carter
Seuraa 
Viestejä13375

o_turunen kirjoitti:
John Carter kirjoitti:
Mietiskelin juuri viime viikonloppuna, käydessäni valokuvaamassa avovaimoni kanssa Suomen korkeinta koskea/vesiputousta, että miten paljon Suomessa hyödynnetään nykyisin vesivoimaa pienemmässä mittakaavassa? Luulisi tekniikan kehityksen myötä olevan kannattavaa taloudellisessa mielessä hyödyntää pienempiäkin läpi vuoden virtaavia vesiä nykyään, onko jollain aiheesta perillä olevalla kanssakeskustelijalla tietoa projektien hyöty/hinta suhteesta ja vesistön vaatimuksista (virtausnopeus/virtauksenmäärä/korkeuserot,ym.)

Koskiensuojelulaki käytännössä estää uusien vesivoimalaitosten rakentamisen.

Niinpä tietenkin, byrokratialla on estetty tämäkin ilo. (Koskiensuojelussa tosin on paljon hyötyjäkin.)

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

John Carter
Seuraa 
Viestejä13375

syytinki kirjoitti:
John Carter kirjoitti:
Mietiskelin juuri viime viikonloppuna, käydessäni valokuvaamassa avovaimoni kanssa Suomen korkeinta koskea/vesiputousta, että miten paljon Suomessa hyödynnetään nykyisin vesivoimaa pienemmässä mittakaavassa? Luulisi tekniikan kehityksen myötä olevan kannattavaa taloudellisessa mielessä hyödyntää pienempiäkin läpi vuoden virtaavia vesiä nykyään, onko jollain aiheesta perillä olevalla kanssakeskustelijalla tietoa projektien hyöty/hinta suhteesta ja vesistön vaatimuksista (virtausnopeus/virtauksenmäärä/korkeuserot,ym.)

Olen joskus asutellutkin talossa, joka toimi omalla sähköllä. Sitä ei tosin tarvittu paljon. Oli isäntävainaan itse rakentelema ehkä joskus sotien jälkeen.

Noista virtaamista en tiedä, varmaan jossain hyvätkin tiedot. Mitä noihin törmännyt (harvoin), näyttäisi siltä, että vanhat myllypurot riittävät hyvin yhden tuvan tarpeisiin. Tuo HydroPowerin löytämä voi kyllä vaatia pudotusta/painetta reilusti  (http://www.tori.fi/uusimaa/Vesivoimala_24859051.htm?ca=2&w=3&last=1). Näyttää olevan vesisuihkulla toimiva ratkaisu.

Noita vanhoja myllypurojahan muuten riittää ja myös myllykelpoisia puroja. Nykyisen punkkauspaikan ympäristössäkin noita vesimyllyn raunioita on 2 - 3 km:n säteellä ainakin neljä. Toinen asia on sitten oikeudet puroon. Ne voivat olla suurin este käytölle. Alkuperäisen oikeuden omistava kiinteistö saattaa olla nykyisin täynnä uudempia kiinteistöjä ja kaikilla on oikeudet. Puhumattakaan siitä, että omistus on ollut parisataa vuotta sitten yhteisomistus ja nyt osakkaita alkaa olla satoja.

Noissa mylly- ja myllyttömissä puroissa olisi nykypoliitikoille yksi kohde, jossa voisi harjoitella normitalkoita.

Kiitos infosta! Nuo myllypurot kuullostavat mielenkiintoisilta ja taidankin keskittyä etsimään niitä kotipaikkakuntani ympäristöstä tulevana kesänä. (vaikka valokuvaus kohteeksi) Vihreiden arvojen kannatuksen noustessa koko ajan suositummaksi energiantuotannossa, normienpurkutalkoot eivät liene tulevaisuudessa täysin poissuljettuja.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Lyde19
Seuraa 
Viestejä6377

Eikös tuollainen BLDC eli hiiliharjaton DC moottori olisi valmis kolmivaihegeneraattori kun siinä on yleensä roottorina magneetti ja kolme käämitystä staattorin puolella?
Auton laturi vatii noin 1000rpm ennenkuin latausta saadaan sen mitä laiturille luvataa.

HydroPower
Seuraa 
Viestejä43

Lyde19 kirjoitti:
Eikös tuollainen BLDC eli hiiliharjaton DC moottori olisi valmis kolmivaihegeneraattori kun siinä on yleensä roottorina magneetti ja kolme käämitystä staattorin puolella?
Auton laturi vatii noin 1000rpm ennenkuin latausta saadaan sen mitä laiturille luvataa.

Tuo 1000rpm saa tarpeeksi suurilla välityksillä ja jos ei ole tarpeeksi isoa hihnapyörää, voi välitykset tehdä kahden akselin kautta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat