Sivut

Kommentit (596)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Yksinkertaisesti. Kyseessä on edellisen lentäjän siiven kärkipyörteen hyväksikäyttö.Tuo johtaa aurakuvioon. Eli turbulenssi on ihan mukava ilmiö. Ensimmäisellä lentäjällä ei ole apuna tuommoista ja sen vuoksi ensimmäistä lentäjää vaihdetaan aina välillä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä24056

Siinäkin tapahtuu sama "albubierre ilmiö" kuten h-darreius tuulivoimalassa. "Aika-avaruuden vääristymä" eli paikallisen ilman nopeuden muutos ja painevaitelu.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mä oon 100%en varma että Sudenkorennon ja parhaimpien aurinkokennoideoiden pohjalta ( siis implementoituina lentokoneisiin ) sadaan täysin ekologinen nopea matkustajakone syntymään.

Nyt vain suunnittelet lentokoneen, jossa käyttövoima otetaan matkustajien lihaksista. Laittaako airot vai räpyttelevät siivet, siinäpä pulma? Samalla tavalla ehkä pääsisi Marsiin asti?

Lähinnä tuo kasoissiiven antama edullinen siipiala kiinnostaa korennoissa.

Eikös tuo homma testattu jo perinpohjin, kun Leonardo aivotärähdyksen sai ja ison kuhmun päähänsä.

Ei sitä ole mielestäni testattu riittävästi aurinkolekoissa ainakaan.

Hyväksi havaittu muuten; https://en.wikipedia.org/wiki/Scaled_Composites_Proteus

Eikös kumminkin fiksumpaa ole laittaa siivet päällekäin, eikä peräkkäin, kun etummainen siipi aiheuttaa turbulenssia takasiivelle.

Minkähän takia kurjet lentävät aurakuviossa eivätkä rinnakkain tai peräkkäin? Ettei vain olisi nimenomaan turbulenssi kokemusperäisesti tiedossa?

Ei kai se turbulenssi siinä ideana ole vaan tuulen halkaisu.  Luulisi kyllä, että jonossa lentäen ilmanvastus olisi pienempi, kuin aurassa, mutta onhan linnut  fiksuja muussakin kuten suunnistuksessa. Kyllä lentokoneen siipikuitenkin paremmin kantaa tyynessä ilmassa kuin turbulenttisessa. Polkupyörälläkin on ajattu 120 km/h muistaakseni auton takana. Jos  se ajaisi autosta takaviistoon, voisikohan ennätys nousta?

Vai että tuulen halkaisu. Kas kun ei hatun vilkaisu. Jos se ensimmäinen lintu on jo tuulen halkaissut niin miksi ne muut halkaisevat tuulta vielä lisää?

Niin kyllähän noinkin voi asian tahallaan väärinkäsittää, niinkuin sulla on usein tapana tehdä. Syytä en tiedä moiseen. Tietenkin tarkoitin ensimmästä lintua, joka toimii tuulehalkaisijana.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mä oon 100%en varma että Sudenkorennon ja parhaimpien aurinkokennoideoiden pohjalta ( siis implementoituina lentokoneisiin ) sadaan täysin ekologinen nopea matkustajakone syntymään.

Nyt vain suunnittelet lentokoneen, jossa käyttövoima otetaan matkustajien lihaksista. Laittaako airot vai räpyttelevät siivet, siinäpä pulma? Samalla tavalla ehkä pääsisi Marsiin asti?

Lähinnä tuo kasoissiiven antama edullinen siipiala kiinnostaa korennoissa.

Eikös tuo homma testattu jo perinpohjin, kun Leonardo aivotärähdyksen sai ja ison kuhmun päähänsä.

Ei sitä ole mielestäni testattu riittävästi aurinkolekoissa ainakaan.

Hyväksi havaittu muuten; https://en.wikipedia.org/wiki/Scaled_Composites_Proteus

Eikös kumminkin fiksumpaa ole laittaa siivet päällekäin, eikä peräkkäin, kun etummainen siipi aiheuttaa turbulenssia takasiivelle.

Minkähän takia kurjet lentävät aurakuviossa eivätkä rinnakkain tai peräkkäin? Ettei vain olisi nimenomaan turbulenssi kokemusperäisesti tiedossa?

Ei kai se turbulenssi siinä ideana ole vaan tuulen halkaisu.  Luulisi kyllä, että jonossa lentäen ilmanvastus olisi pienempi, kuin aurassa, mutta onhan linnut  fiksuja muussakin kuten suunnistuksessa. Kyllä lentokoneen siipikuitenkin paremmin kantaa tyynessä ilmassa kuin turbulenttisessa. Polkupyörälläkin on ajattu 120 km/h muistaakseni auton takana. Jos  se ajaisi autosta takaviistoon, voisikohan ennätys nousta?

Vai että tuulen halkaisu. Kas kun ei hatun vilkaisu. Jos se ensimmäinen lintu on jo tuulen halkaissut niin miksi ne muut halkaisevat tuulta vielä lisää?

Niin kyllähän noinkin voi asian tahallaan väärinkäsittää, niinkuin sulla on usein tapana tehdä. Syytä en tiedä moiseen. Tietenkin tarkoitin ensimmästä lintua, joka toimii tuulehalkaisijana.

Mielenkiintoinen termi tuo tuulenhalkaisija. Joskus hurjassa nuoruudessani opiskelin aerodynamiikkakin koneinsinööriosastolla mutta eipä kukaan tuulenhalkaisijaa esittänyt ratkaisuksi mihinkään.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mä oon 100%en varma että Sudenkorennon ja parhaimpien aurinkokennoideoiden pohjalta ( siis implementoituina lentokoneisiin ) sadaan täysin ekologinen nopea matkustajakone syntymään.

Nyt vain suunnittelet lentokoneen, jossa käyttövoima otetaan matkustajien lihaksista. Laittaako airot vai räpyttelevät siivet, siinäpä pulma? Samalla tavalla ehkä pääsisi Marsiin asti?

Lähinnä tuo kasoissiiven antama edullinen siipiala kiinnostaa korennoissa.

Eikös tuo homma testattu jo perinpohjin, kun Leonardo aivotärähdyksen sai ja ison kuhmun päähänsä.

Ei sitä ole mielestäni testattu riittävästi aurinkolekoissa ainakaan.

Hyväksi havaittu muuten; https://en.wikipedia.org/wiki/Scaled_Composites_Proteus

Eikös kumminkin fiksumpaa ole laittaa siivet päällekäin, eikä peräkkäin, kun etummainen siipi aiheuttaa turbulenssia takasiivelle.

Minkähän takia kurjet lentävät aurakuviossa eivätkä rinnakkain tai peräkkäin? Ettei vain olisi nimenomaan turbulenssi kokemusperäisesti tiedossa?

Ei kai se turbulenssi siinä ideana ole vaan tuulen halkaisu.  Luulisi kyllä, että jonossa lentäen ilmanvastus olisi pienempi, kuin aurassa, mutta onhan linnut  fiksuja muussakin kuten suunnistuksessa. Kyllä lentokoneen siipikuitenkin paremmin kantaa tyynessä ilmassa kuin turbulenttisessa. Polkupyörälläkin on ajattu 120 km/h muistaakseni auton takana. Jos  se ajaisi autosta takaviistoon, voisikohan ennätys nousta?

Vai että tuulen halkaisu. Kas kun ei hatun vilkaisu. Jos se ensimmäinen lintu on jo tuulen halkaissut niin miksi ne muut halkaisevat tuulta vielä lisää?

Niin kyllähän noinkin voi asian tahallaan väärinkäsittää, niinkuin sulla on usein tapana tehdä. Syytä en tiedä moiseen. Tietenkin tarkoitin ensimmästä lintua, joka toimii tuulehalkaisijana.

Mielenkiintoinen termi tuo tuulenhalkaisija. Joskus hurjassa nuoruudessani opiskelin aerodynamiikkakin koneinsinööriosastolla mutta eipä kukaan tuulenhalkaisijaa esittänyt ratkaisuksi mihinkään.

Nytkö sitten harmittelet, että opettajat eivät olleet tehtäviensä tasalla, kun eivät kertoneet tuulenhalkaisijasta sanaakaan? Nythän sitten tiedät - parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Minä olen jo lapsena oppinut tietämään tuulenhalkaisijan, kun kuulin kuvattavan jonkun ulkonäköä esimerkiksi näin on sillä komea tuulenhalkaisija.  Viisas kansa ei ole tiennyt aerodynamiikasta mitään kun tuon mainioin sanan ovat ottaneet käyttöön. 

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mä oon 100%en varma että Sudenkorennon ja parhaimpien aurinkokennoideoiden pohjalta ( siis implementoituina lentokoneisiin ) sadaan täysin ekologinen nopea matkustajakone syntymään.

Nyt vain suunnittelet lentokoneen, jossa käyttövoima otetaan matkustajien lihaksista. Laittaako airot vai räpyttelevät siivet, siinäpä pulma? Samalla tavalla ehkä pääsisi Marsiin asti?

Lähinnä tuo kasoissiiven antama edullinen siipiala kiinnostaa korennoissa.

Eikös tuo homma testattu jo perinpohjin, kun Leonardo aivotärähdyksen sai ja ison kuhmun päähänsä.

Ei sitä ole mielestäni testattu riittävästi aurinkolekoissa ainakaan.

Hyväksi havaittu muuten; https://en.wikipedia.org/wiki/Scaled_Composites_Proteus

Eikös kumminkin fiksumpaa ole laittaa siivet päällekäin, eikä peräkkäin, kun etummainen siipi aiheuttaa turbulenssia takasiivelle.

Minkähän takia kurjet lentävät aurakuviossa eivätkä rinnakkain tai peräkkäin? Ettei vain olisi nimenomaan turbulenssi kokemusperäisesti tiedossa?

Ei kai se turbulenssi siinä ideana ole vaan tuulen halkaisu.  Luulisi kyllä, että jonossa lentäen ilmanvastus olisi pienempi, kuin aurassa, mutta onhan linnut  fiksuja muussakin kuten suunnistuksessa. Kyllä lentokoneen siipikuitenkin paremmin kantaa tyynessä ilmassa kuin turbulenttisessa. Polkupyörälläkin on ajattu 120 km/h muistaakseni auton takana. Jos  se ajaisi autosta takaviistoon, voisikohan ennätys nousta?

Vai että tuulen halkaisu. Kas kun ei hatun vilkaisu. Jos se ensimmäinen lintu on jo tuulen halkaissut niin miksi ne muut halkaisevat tuulta vielä lisää?

Niin kyllähän noinkin voi asian tahallaan väärinkäsittää, niinkuin sulla on usein tapana tehdä. Syytä en tiedä moiseen. Tietenkin tarkoitin ensimmästä lintua, joka toimii tuulehalkaisijana.

Mielenkiintoinen termi tuo tuulenhalkaisija. Joskus hurjassa nuoruudessani opiskelin aerodynamiikkakin koneinsinööriosastolla mutta eipä kukaan tuulenhalkaisijaa esittänyt ratkaisuksi mihinkään.

Nytkö sitten harmittelet, että opettajat eivät olleet tehtäviensä tasalla, kun eivät kertoneet tuulenhalkaisijasta sanaakaan? Nythän sitten tiedät - parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Minä olen jo lapsena oppinut tietämään tuulenhalkaisijan, kun kuulin kuvattavan jonkun ulkonäköä esimerkiksi näin on sillä komea tuulenhalkaisija.  Viisas kansa ei ole tiennyt aerodynamiikasta mitään kun tuon mainioin sanan ovat ottaneet käyttöön. 

Joskus aikoinaan Tarantossakin lentäen käynyt Charles Lamb kirjoitti kirjassaan "My life in a Stringbag" että laivan kommodori oli oikealta nimeltään Streamline eikä Robertson. Streamline kuvassa vasemmalla. Oikeanpuoleinen on joku amiraali.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mä oon 100%en varma että Sudenkorennon ja parhaimpien aurinkokennoideoiden pohjalta ( siis implementoituina lentokoneisiin ) sadaan täysin ekologinen nopea matkustajakone syntymään.

Nyt vain suunnittelet lentokoneen, jossa käyttövoima otetaan matkustajien lihaksista. Laittaako airot vai räpyttelevät siivet, siinäpä pulma? Samalla tavalla ehkä pääsisi Marsiin asti?

Lähinnä tuo kasoissiiven antama edullinen siipiala kiinnostaa korennoissa.

Eikös tuo homma testattu jo perinpohjin, kun Leonardo aivotärähdyksen sai ja ison kuhmun päähänsä.

Ei sitä ole mielestäni testattu riittävästi aurinkolekoissa ainakaan.

Hyväksi havaittu muuten; https://en.wikipedia.org/wiki/Scaled_Composites_Proteus

Eikös kumminkin fiksumpaa ole laittaa siivet päällekäin, eikä peräkkäin, kun etummainen siipi aiheuttaa turbulenssia takasiivelle.

Minkähän takia kurjet lentävät aurakuviossa eivätkä rinnakkain tai peräkkäin? Ettei vain olisi nimenomaan turbulenssi kokemusperäisesti tiedossa?

Ei kai se turbulenssi siinä ideana ole vaan tuulen halkaisu.  Luulisi kyllä, että jonossa lentäen ilmanvastus olisi pienempi, kuin aurassa, mutta onhan linnut  fiksuja muussakin kuten suunnistuksessa. Kyllä lentokoneen siipikuitenkin paremmin kantaa tyynessä ilmassa kuin turbulenttisessa. Polkupyörälläkin on ajattu 120 km/h muistaakseni auton takana. Jos  se ajaisi autosta takaviistoon, voisikohan ennätys nousta?

Vai että tuulen halkaisu. Kas kun ei hatun vilkaisu. Jos se ensimmäinen lintu on jo tuulen halkaissut niin miksi ne muut halkaisevat tuulta vielä lisää?

Niin kyllähän noinkin voi asian tahallaan väärinkäsittää, niinkuin sulla on usein tapana tehdä. Syytä en tiedä moiseen. Tietenkin tarkoitin ensimmästä lintua, joka toimii tuulehalkaisijana.

Mielenkiintoinen termi tuo tuulenhalkaisija. Joskus hurjassa nuoruudessani opiskelin aerodynamiikkakin koneinsinööriosastolla mutta eipä kukaan tuulenhalkaisijaa esittänyt ratkaisuksi mihinkään.

Nytkö sitten harmittelet, että opettajat eivät olleet tehtäviensä tasalla, kun eivät kertoneet tuulenhalkaisijasta sanaakaan? Nythän sitten tiedät - parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Minä olen jo lapsena oppinut tietämään tuulenhalkaisijan, kun kuulin kuvattavan jonkun ulkonäköä esimerkiksi näin on sillä komea tuulenhalkaisija.  Viisas kansa ei ole tiennyt aerodynamiikasta mitään kun tuon mainioin sanan ovat ottaneet käyttöön. 

Joskus aikoinaan Tarantossakin lentäen käynyt Charles Lamb kirjoitti kirjassaan "My life in a Stringbag" että laivan kommodori oli oikealta nimeltään Streamline eikä Robertson. Streamline kuvassa vasemmalla. Oikeanpuoleinen on joku amiraali.

Tuolta purjelaivojen alkuajoltahan tuo klyyvari  jo juontaa juurensa, ja eikä sitä oikean merimiehen naamassaan ole mitään syytä kainostella - päinvastoin.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä24056

Käyttäjä7668 kirjoitti:
Sveitsissä on ollut viimeaikoina pulaa polkupyörän dynamoista kun akut ovat lyöneet itsensä markkinoilla läpi.

Tämä mekaaninen hirmulisko on kyllä ainutlaatuinen.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

jussipussi
Seuraa 
Viestejä52320

o_turunen kirjoitti:
Yksinkertaisesti. Kyseessä on edellisen lentäjän siiven kärkipyörteen hyväksikäyttö.Tuo johtaa aurakuvioon. Eli turbulenssi on ihan mukava ilmiö. Ensimmäisellä lentäjällä ei ole apuna tuommoista ja sen vuoksi ensimmäistä lentäjää vaihdetaan aina välillä.
Niin tarvitaan suhteessa vähemmän energiaa sen ympäristön eli ilman siirtämiseen. Lentokone työntää kahta,  maanpintaa ja ilmaa. Ilma antaa helpommin  myöten.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

No kun tuo ideani hissikoneesta sähkökoneen hilaamiseksi matkakorkeuteen ei herättänyt minkäänlaisia kannanottoja - ei edes peukutuksia kumpaankaan suuntaan, mitäs ajatuksia herättäisi tämä systeemi.

Sähkökoneen edessä potkuriturbiinikone, jossa potkurivirtausten pyöriminen on oikaistu laippasysteemeillä (samanlaisella kuin puhallinturbiinissa), jolloin ilmavirtaus saadaan suhteellisen laminaariksi. Jos oletetaan, että virtaus olisi 200 km/h ja ilmamassa riittävä, sähkökone sen takana nousisi jo paikallaan ilmaan. Sitten vaan jarrut irti, ja kiihdyttämään.

Sähkökone ei tarvitsisi paljonkaan omaa työntövoimaa, kun nostovoimaa ei tarvitsi itse kehittää. Kymmenen kilometrin korkeuteen ei tällä päästäisi, mutta johonkin puoleen väliinkin olisi suuri apu. Kuinka lähellä sähkökoneen pitäisi lentää, että systeemi toimisi? Olisiko törmäysvaara?

Millä konstilla jarrutettaisiin turbiinikoneen menoa, että ilma saataisiin virtaamaan sen takana, ettei se itse liikkuisi liikaa ilman suhteen. Puhallinturbiinilla ei olisi tätä ongelmaa, koska sen suihkun nopeus on niin suuri lentonopeuteen verrattuna, mutta virtauksen saaminen laminaariksi olisi vaikeampaa. 

Jos tämä huonona vitsinä ei naurata, voihan sen ottaa vakavissaankin.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä24056

jussipussi kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Yksinkertaisesti. Kyseessä on edellisen lentäjän siiven kärkipyörteen hyväksikäyttö.Tuo johtaa aurakuvioon. Eli turbulenssi on ihan mukava ilmiö. Ensimmäisellä lentäjällä ei ole apuna tuommoista ja sen vuoksi ensimmäistä lentäjää vaihdetaan aina välillä.
Niin tarvitaan suhteessa vähemmän energiaa sen ympäristön eli ilman siirtämiseen. Lentokone työntää kahta,  maanpintaa ja ilmaa. Ilma antaa helpommin  myöten.

Maanpintaa ?

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä24056

Ertsu kirjoitti:
Onhan maakaasulla käyvä lentokone melkein sama kuin sähköinen. Se päästää enimmäkseen vain vesihöyryä.

Olisiko sillä oma letku Nord Steamistä...pitkä kelalla oleva letku ?

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

Ei, kyllä sittenkin kaikkein yksinkertaisin ja varmin konsti saada apuvoimin sähkökone matkakorkeuteen olisi hissikoneen ja sähkökoneen välille sähkökaapeli.  Vetoa kaapelissa tarvittaisi vain sen verran, ettei kaapeli laahaisi take off:ssa kiitotietä. Voisi vetoakin olla, mutta sähkökone nousisi pääasiassa omin moottorein lisäsähköllä. 

Kun matkakorkeus olisi saavutettu, kaapeli irti, ja hissikone kelaisi kaapelin sisuksiinsa ja pudottautuisi nopeasti alas, ja pystyasentoon kääntyvillä moottoreilla laskeutuisi seuraavan sähkökoneen eteen.  

Hissikone työntäsi orren avulla kaapelin kiinni sähkökoneen nokkaan automaattiohjauksella, eikä ihmisvoimia tarvittaisi missään vaiheessa koneiden kytkennässä toisiinsa. 

Tämän ei luulisi enää juurikaan ketään naurattavan  - katketakseen.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä24056

Kontra1 kirjoitti:
Ei, kyllä sittenkin kaikkein yksinkertaisin ja varmin konsti saada apuvoimin sähkökone matkakorkeuteen olisi hissikoneen ja sähkökoneen välille sähkökaapeli.  Vetoa kaapelissa tarvittaisi vain sen verran, ettei kaapeli laahaisi take off:ssa kiitotietä. Voisi vetoakin olla, mutta sähkökone nousisi pääasiassa omin moottorein lisäsähköllä. 

Kun matkakorkeus olisi saavutettu, kaapeli irti, ja hissikone kelaisi kaapelin sisuksiinsa ja pudottautuisi nopeasti alas, ja pystyasentoon kääntyvillä moottoreilla laskeutuisi seuraavan sähkökoneen eteen.  

Hissikone työntäsi orren avulla kaapelin kiinni sähkökoneen nokkaan automaattiohjauksella, eikä ihmisvoimia tarvittaisi missään vaiheessa koneiden kytkennässä toisiinsa. 

Tämän ei luulisi enää juurikaan ketään naurattavan  - katketakseen.

Joo...tämä olisi hyvä...vinssihinaus esin 300 metriin jolloin kaikki ns nousuun tarvittava raaka voima vaihe on ohitettu ja sitten suoraan aurinkoenergialle..jolloin painavia akkuja ei tarvita lainkaan. Tällöin saavutetaan tilanne jossa vaakalennossa tarvitaan tehoa vain 1-2 kw per matkustaja jolloin esime pienehkökin aurinkoleko kuten luonnostelemani 24 metrinen kykenee kuljettamaan jo 6-10 henkeä ( syrjäyttäen akkujen massan matkustajilla ).

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

Major_Breakthrough kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Ei, kyllä sittenkin kaikkein yksinkertaisin ja varmin konsti saada apuvoimin sähkökone matkakorkeuteen olisi hissikoneen ja sähkökoneen välille sähkökaapeli.  Vetoa kaapelissa tarvittaisi vain sen verran, ettei kaapeli laahaisi take off:ssa kiitotietä. Voisi vetoakin olla, mutta sähkökone nousisi pääasiassa omin moottorein lisäsähköllä. 

Kun matkakorkeus olisi saavutettu, kaapeli irti, ja hissikone kelaisi kaapelin sisuksiinsa ja pudottautuisi nopeasti alas, ja pystyasentoon kääntyvillä moottoreilla laskeutuisi seuraavan sähkökoneen eteen.  

Hissikone työntäsi orren avulla kaapelin kiinni sähkökoneen nokkaan automaattiohjauksella, eikä ihmisvoimia tarvittaisi missään vaiheessa koneiden kytkennässä toisiinsa. 

Tämän ei luulisi enää juurikaan ketään naurattavan  - katketakseen.

Joo...tämä olisi hyvä...vinssihinaus esin 300 metriin jolloin kaikki ns nousuun tarvittava raaka voima vaihe on ohitettu ja sitten suoraan aurinkoenergialle..jolloin painavia akkuja ei tarvita lainkaan. Tällöin saavutetaan tilanne jossa vaakalennossa tarvitaan tehoa vain 1-2 kw per matkustaja jolloin esime pienehkökin aurinkoleko kuten luonnostelemani 24 metrinen kykenee kuljettamaan jo 6-10 henkeä ( syrjäyttäen akkujen massan matkustajilla ).

Kovin pieniltä tuo tehontarve matkustajaa kohti vaikuttaa, kun Airbus A-318 reilu 100 henkilöllä kuluttaa matkalenolla vähintää 50 kW/henkilö. 

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä24056

Kontra1 kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
Ei, kyllä sittenkin kaikkein yksinkertaisin ja varmin konsti saada apuvoimin sähkökone matkakorkeuteen olisi hissikoneen ja sähkökoneen välille sähkökaapeli.  Vetoa kaapelissa tarvittaisi vain sen verran, ettei kaapeli laahaisi take off:ssa kiitotietä. Voisi vetoakin olla, mutta sähkökone nousisi pääasiassa omin moottorein lisäsähköllä. 

Kun matkakorkeus olisi saavutettu, kaapeli irti, ja hissikone kelaisi kaapelin sisuksiinsa ja pudottautuisi nopeasti alas, ja pystyasentoon kääntyvillä moottoreilla laskeutuisi seuraavan sähkökoneen eteen.  

Hissikone työntäsi orren avulla kaapelin kiinni sähkökoneen nokkaan automaattiohjauksella, eikä ihmisvoimia tarvittaisi missään vaiheessa koneiden kytkennässä toisiinsa. 

Tämän ei luulisi enää juurikaan ketään naurattavan  - katketakseen.

Joo...tämä olisi hyvä...vinssihinaus esin 300 metriin jolloin kaikki ns nousuun tarvittava raaka voima vaihe on ohitettu ja sitten suoraan aurinkoenergialle..jolloin painavia akkuja ei tarvita lainkaan. Tällöin saavutetaan tilanne jossa vaakalennossa tarvitaan tehoa vain 1-2 kw per matkustaja jolloin esime pienehkökin aurinkoleko kuten luonnostelemani 24 metrinen kykenee kuljettamaan jo 6-10 henkeä ( syrjäyttäen akkujen massan matkustajilla ).

Kovin pieniltä tuo tehontarve matkustajaa kohti vaikuttaa, kun Airbus A-318 reilu 100 henkilöllä kuluttaa matkalenolla vähintää 50 kW/henkilö. 

Niin mä puhunkin ultrakeveästä moottoriavusteisesta "pursikoneesta". Tehon tarve kasvaa nopeuden neliöön.

99 km on lennetty tähän mennessä vain 230 watin teholla. Siihen nähden puhun lähes 10 x tehosta kuitenkin.

https://en.wikipedia.org/wiki/MIT_Daedalus

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat