Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Suomalainen aurinkoenergiafirma on keksinyt nanokalvon olemassa oleviin kennoihin joka lisää auringosta saatavaa ilmaisenergian tehokkuutta.

Englannin kanaali ylitettiin aurinkoenergialentolaitteella 1981. ( kennotehokkuus 10% )
Maapalloa ollaan kiertämässä ympäri parasta aikaa SI II:llä. ( kennotehokkuus 20% )

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Sivut

Kommentit (74)

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Windspeed kirjoitti:
Suomalainen aurinkoenergiafirma on keksinyt nanokalvon olemassa oleviin kennoihin joka lisää auringosta saatavaa ilmaisenergian tehokkuutta.

Pinnalle lankeavan auringonvalon teho riippuu suhteessa cos(fii) jossa fii on optimikulman (kohtisuoraan pintaa vasten) ja todellinen auringonkulman välinen kulma. Siten optimikulmassa saadaan 100 % valaistus, 30 astetta pielessä 87 % valoteho, 45 asteen kulmalla 71 % valoteho ja 60 asteen kulmaerolla 50 % valaistusteho.

Yleensä eräiden heijastuksien minimoimiseksi käytetyillä rakenteilla epäoptimaalisilla kulmilla saatava sähköteho tippuu vielä nopeammin kuin pinnalle osuva säteilyteho. Kun aurinko on reilusti "väärässä" suunnassa tehonpudotus on siis pahempi kuin cos(fii).

Käsittääkseni Suomessa kehitetty kalvo vähentää tuota menetystä huonoilla kulmilla, jotta päästäisiin lähemmäs cos(fii) pudotusta, jota patemmaksi ei tietenkään päästä, vaikka joistain lehdistötiedotteista voisikin virheellisesti päätellä, koska kyse olisi ikiliikkuja.

Lainaus:

Englannin kanaali ylitettiin aurinkoenergialentolaitteella 1981. ( kennotehokkuus 10% )
Maapalloa ollaan kiertämässä ympäri parasta aikaa SI II:llä. ( kennotehokkuus 20% )

Jos vain päivänvalossa lentävä laite selviää 10 % hyötysuhteella, tarvitsee samankokoinen laite 20 % hyötysuhteen, jotta päivän aikana saataisiin varattua akkuja yölentoa varten. Kun vielä akkujen vaatima lisäpaino aiheuttaa lisää ilmanvastusta, pitää hyötysuhteen olla yli kaksinkertainen pelkästään päivälentoon verrattuna.

Jos joku aikoo ihan oikeasti tehdä tuotantokäyttöön soveltuvan aurinkolentokoneen, ensinnänen järkevä kohde olisi (keski)päivätoiminta kääntöpiirien välisellä alueella, jolloin paneelikulmat siipien päällä olisivat optimaalisia, aiheuttamatta ylimääräistä ilmanvastusta.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

pmk kirjoitti:
Jos joku aikoo ihan oikeasti tehdä tuotantokäyttöön soveltuvan aurinkolentokoneen, ensinnänen järkevä kohde olisi (keski)päivätoiminta kääntöpiirien välisellä alueella, jolloin paneelikulmat siipien päällä olisivat optimaalisia, aiheuttamatta ylimääräistä ilmanvastusta.

Jos lentoaika kasvaa tätä pidemmäksi matkustajalentokeessa, silloin pitää huolehtia matkustajien syöttämisestä ja juottamisesta sekä heiden (WC)tuotostensa huolehtimisesta, vai hoidetaanko tämäkin perinteisellä "junan vessa" periaatteella kasvihihioneilmiön nimissä ?

.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

pmk kirjoitti:
Windspeed kirjoitti:
Suomalainen aurinkoenergiafirma on keksinyt nanokalvon olemassa oleviin kennoihin joka lisää auringosta saatavaa ilmaisenergian tehokkuutta.

Pinnalle lankeavan auringonvalon teho riippuu suhteessa cos(fii) jossa fii on optimikulman (kohtisuoraan pintaa vasten) ja todellinen auringonkulman välinen kulma. Siten optimikulmassa saadaan 100 % valaistus, 30 astetta pielessä 87 % valoteho, 45 asteen kulmalla 71 % valoteho ja 60 asteen kulmaerolla 50 % valaistusteho.

Yleensä eräiden heijastuksien minimoimiseksi käytetyillä rakenteilla epäoptimaalisilla kulmilla saatava sähköteho tippuu vielä nopeammin kuin pinnalle osuva säteilyteho. Kun aurinko on reilusti "väärässä" suunnassa tehonpudotus on siis pahempi kuin cos(fii).

Käsittääkseni Suomessa kehitetty kalvo vähentää tuota menetystä huonoilla kulmilla, jotta päästäisiin lähemmäs cos(fii) pudotusta, jota patemmaksi ei tietenkään päästä, vaikka joistain lehdistötiedotteista voisikin virheellisesti päätellä, koska kyse olisi ikiliikkuja.

Lainaus:

Englannin kanaali ylitettiin aurinkoenergialentolaitteella 1981. ( kennotehokkuus 10% )
Maapalloa ollaan kiertämässä ympäri parasta aikaa SI II:llä. ( kennotehokkuus 20% )

Jos vain päivänvalossa lentävä laite selviää 10 % hyötysuhteella, tarvitsee samankokoinen laite 20 % hyötysuhteen, jotta päivän aikana saataisiin varattua akkuja yölentoa varten. Kun vielä akkujen vaatima lisäpaino aiheuttaa lisää ilmanvastusta, pitää hyötysuhteen olla yli kaksinkertainen pelkästään päivälentoon verrattuna.

Jos joku aikoo ihan oikeasti tehdä tuotantokäyttöön soveltuvan aurinkolentokoneen, ensinnänen järkevä kohde olisi (keski)päivätoiminta kääntöpiirien välisellä alueella, jolloin paneelikulmat siipien päällä olisivat optimaalisia, aiheuttamatta ylimääräistä ilmanvastusta.

Eikö tämä keksintö siis nimenomaan tee aurinkoenergialentämisen keskipäivällä mahdolliseksi matkustustaja lentokoneilla ?

Materiaalitekiikassa pitäisi noepasti löytää Duramoldia 10% tiheämpi puukomposiitti ja lisätä siihen siipisaloissa mm. hieman hiilikuitua jotta optimaalinen lujuus ja keveys saadaan aikaiseksi.

Akkujen käyttö on varmaan must jotta päästää nopeasti sinne missä aurinko aina paistaa eli pilvien päälle kelissä kuin kelissä.

Olisiko lihasvoiman hyödyntäminen paineistuksen aikaansaamiseksi ok...vältettäis samalla laskimotukokset pitkillä lennoilla ja jatkuva pissaamisen tarve ?

Riittääkö äänen nopeus vauhdiksi vai tulisiko olla aliääninen vai selkeästi yliäänikone ?

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Niin ja akut eivät aiheuta lainkaan ilmanvastusta..koska lentokoneet ovat aurikolekoissa tilavia..on paljon tilaa akuille ja ihmisille.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Windspeed kirjoitti:
Niin ja akut eivät aiheuta lainkaan ilmanvastusta..koska lentokoneet ovat aurikolekoissa tilavia..on paljon tilaa akuille ja ihmisille.

Ja mitähän mahtaa tapahtua lentokoneelle, jossa vakionopeudella lisätään kuormaa ? Siiven kohtauskulma kasvaa, joka samalla kasvattaa ilmanvasta ja siten kasvatta tehontarvetta.

Jos kuormaa kasvattaa liikaa vakionopeudella, kone sakkaa. Tämän ehkäisemiseksi nopeutta ja siten moottoritehoa pitää kasvattaa.

Siksi pommikoneen (sisäisellä pommikuormalla) polttoaineenkulutus on paljon suurempi kohteeseen kuin paluulennolla. Ulkoisella pommikuormalla ero on vielä suurempi, kun poikkipinta-ala pienenee.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

pmk kirjoitti:
Windspeed kirjoitti:
Niin ja akut eivät aiheuta lainkaan ilmanvastusta..koska lentokoneet ovat aurikolekoissa tilavia..on paljon tilaa akuille ja ihmisille.

Ja mitähän mahtaa tapahtua lentokoneelle, jossa vakionopeudella lisätään kuormaa ? Siiven kohtauskulma kasvaa, joka samalla kasvattaa ilmanvasta ja siten kasvatta tehontarvetta.

Jos kuormaa kasvattaa liikaa vakionopeudella, kone sakkaa. Tämän ehkäisemiseksi nopeutta ja siten moottoritehoa pitää kasvattaa.

Siksi pommikoneen (sisäisellä pommikuormalla) polttoaineenkulutus on paljon suurempi kohteeseen kuin paluulennolla. Ulkoisella pommikuormalla ero on vielä suurempi, kun poikkipinta-ala pienenee.

Aurinko energiaa käyttävän lentokoneen pitää olla korkeintaan 18 kg/m2 siipikuormitukseltaan ( Solar Impulse 10 kg/m2 ) ja lentää hyvin korkealla jotta saa edun nopeudessa ( ilma on vähemmän tiheää korkealla ). Se tarkoittaa sitä, että se lentää hiljaa matalalla...ja omaa valtavan siipialan. Jumbon siipikuormitus n 550 kg/m2 mutta lentää korkeintaan 14 km korkeudessa. Tämä on matematiikkaa. Eräs 10 vuotta vanha aurinkoleko lensi noin 250 km/t 30 kilometrin korkeudessa.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Eli se pitää jakaa 9.81llä jotta saat nostovoiman kiloina.

Cl on siiven nostovoimakerroin kulloisellakin kohtauskulmalla.

A = siiven pinta-ala.

roo on ilman tiheys kussakin korkeudessa

v= nopeus metreinä sekunnissa ( jaa km/t 3,6lla )

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Windspeed kirjoitti:
Kauanko tästä menee varsinaisen tuotteen syntymiseen ?

http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2013/vuoden-suurin-paaomasijoitus-hiilin...

Olen kuullut näitä elektroniikan rullalta rullalle painamisjuttuja ainakin vuosikymmenen ajan, kun piti keksiä jotain hyötykäyttöä paperikoneille, kun sanomalehti- tai aikakaousi/mainospaperin kysyntä laskee. Käytännössä paperikoneita muutetaan nykyisin pakkauskartongin tekemiseen, ei siis puolijohdepainatukseen.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Tässä olisi viitteellisesti aurinkoleko joka voisi jos 2/3 tehosta nousussa tulisi akuista ( li-ion ) niin nousemaan tonne 24 kilometriin ja irroittamaan siellä 15 000 kg kantoraketin hyvin ohuessa ilmassa lähellä äänenopeutta ( lievässä liussa ). Ainakin oletan näin jos kennot saadaan 30% tehokkuudelle.

https://4.bp.blogspot.com/-l--Mro9MDVI/Vzd5-nqWHyI/AAAAAAAADBI/KYB4FYWFIPEVU6DCjU_MDP-WNhUdgU0mwCLcB/s1600/GM-1X_60.jpg

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Eli siis lentääkseen kovaa korkealla se saa painaa vain noin 60 000 kg max ( mielellään vain 50 000 kg ).

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat