Miksi kaupan kassa tervehtii tai ei tervehdi?

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Kaupassa henkilökunta tervehtii sen takia, koska kaikki asiakkaat eivät ole perehtynyt sosiaalitieteisiin, näin he kuvittelevat että jos ihminen ei tervehdi se on epäkohteliasta. Jos ihminen kokee epäkohteliaisuutta hän ei välttämättä tule enään sinne kauppaan jossa ihmisiä ei tervehditä. Tieteellisesti ajateltuna on ihan sama tervehtiikö henkilökunta vai ei, pääasia että he kantavat tavaraa hyllyyn josta ihminen voi ottaa tavaraa ja mennä kassalle maksamaan. Myyjä ei ole sielä palvelemassa ja toivottamassa ihmisille hyvää mieltä, vaan ottamassa maksua tavaroista. Näin Herra omistaja tai osakkeen omistaja saa rahaa. Nykyään on kehitetty sellaisia kaupan kassoja, jossa ei ole ihmistä ollenkaan rahat työnnetään koneeseen tai maksukortti. Koska henkilökunta aina maksaa kauppialle. Eli ihmiset eivät ole perehtyneet sosiaalitieteisiin ja sosiologiaan. Näin pitää keinotekoisesti yrittää vaikuttaa asiakkaisiin. Moni henkilökunnan jäsen toimii sisäänrakennetuilla oppejen mukaan, joita he ovat oppineet jo kotona.

Eli asiakas kiinnittää huomiota, vääriin asioihin. Eli siihen miten henkilökunta käyttäytyy, vaikka oleellinen asia on se että kaupasta saa tavaraa jota sinne ollaan menty hakemaan.

Minä en esimerkiksi ajattele henkikökunnan sosiaalisia taitoja, vaan sitä että kaupasta saa sitä tavaraa mitä haen.

Tiedän että ihmisillä on erinlaisia elämäntapoja ja ihminen tekee niin kuin tekee. Liikaa yritetään ihmisiä puristaa samaan muottiin, eli niiden pitäisi toimia kuin lampaiden.

Kaupasta saisia paljon joustavamman jos keskityttäisiin oleelliseen.

Olen täälläkin foorumissa sanonut että ihmisten pitäisi ajatella tieteellisesti, koska tieteellisesti ajattelu lisää elämän helpottavuutta. Mutta jos ihmiset eivät ajattele tieteellisesti, eli niillä on eri arvot esim. toinen on tottunut tervehtimään rappukäytävässä ja toinen ei ollekaan. Näin tulee törmäyksiä ja olettamuksia siitä että ihminen käyttäytyy epäkohteliaaksi. Jos taas ajateltaisiin tieteellisesti, niin ymmärrettäisiin että ihminen käyttäytyy erinlailla ja se on täysin luonnolista, samanlailla käyttäytyminen jos se on yleistä on keinotekosta käyttäymistä. Se ei välttämättä tule ihmisestä, vaan ympäristö on sen muodostanut eli sosiaalisetpaineet.

Sivut

Kommentit (20)

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005

Tätä voisi sanoa, Skolimowskia laintaten, Bazarov-ajatteluksi. Toista moikataan koska tämä nähdään potentiaalisena kuluttajana, muuten ei paskankaan väliä. Ihan normaali ilmiö, ei auta muuta kuin moikata itse ensin. Jos Bazarov jättää vielä moikkaamatta, oma on häpeänsä.

Ei siihen sosiaalitieteitä tarvita, vaan ymmärrys että itsekin voi näyttää ihan petolinnun perseeltä, minkä vuoksi egalitaristinen tervehtimisnormi voi jäädä yksittäisissä tapauksissa toteutumatta ko. työntekijöiltä.

Objektiivisuus on muuten 1800-luvun positivisti-perseilijöiden kehittämä harha, jota ei ihmistieteissä onneksi enää kukaan viljele. Ainakaan kvalitatiivisen tutkimuksen mukaan. Ainahan siihen voi pyrkiä (ja tietyssä kontekstissa pitääkin), mutta yksimielisyydestä voidaan aina keskustella.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Kaupassa henkilökunta tervehtii sen takia, koska kaikki asiakkaat eivät ole perehtynyt sosiaalitieteisiin, näin he kuvittelevat että jos ihminen ei tervehdi se on epäkohteliasta.

Sosiologiassa usein puhutaan siitä, minkälaisia kohteliaisuuden muotoja kaupungistuminen on tuonut tullessaan. Keskeisimpiä termejä on "kohtelias epätarkkaamattomuus" eli käytännössä se, että on kohteliasta olla huomaamatta toisia henkilöitä tilanteissa joissa se tekee arkipäivän asioinnin vaikeaksi. Kaupungilla on vaikea tervehtiä jokaista vastaantulijaa ja onkin kohteliaampaa olla tervehtimättä. Maalla asuvat usein sen sijaan pystyvät tervehtimään ja huomioimaan toisia paljon enemmän. Siltikin ihmettelen sitä, että miksi kaupan kassaa ei voisi tervehtiä. Mielestäni se on ihan mielekästä ja varsinkin silloin jos sattuu käymään lähikaupassa, jossa on tuttu myyjä.

Tuntuisi siltä, että käsität sosiaalisen kanssakäymisen todella rajoitetuksi ja että ihminen eläisi yhteiskunnan toimivuuden takia, eikä toisinpäin eli niin, että yhteiskunta palvelisi ihmisten tarpeita. En usko että tieteellistä ajattelua kannattaa soveltaa jokaiseen asiaan sillä mentaliteetilla, että se lisää elämän helppoutta, koska monessa asiassa tunteiden avulla voi toimia järkevämmin kuin tieteellisen ajattelun avulla. Etenkin sosiaalisessa kanssakäymisessä.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Siis sen takia kaupassa myyjän pitää olla kohtelias, koska se edistää kauppiaan bisneksiä. Se ei yleensä tarkoita mitään , koska ei tunneta toisiamme.

Mutta ihminen luulee, että se on oleellista ja pakollista. Ja että se on joteinkin ainoa tapa käyttäytyä, vaikka ei oo.

Ette ihmiset huomaa kuinka markkinatalous meitä ohjaa, se menee jo tunne-elämään.

Enään ei terveditä sen takia koska se tuntuu hyvältä, vaan sen takia että se edestää pisneksiä.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
popsi
Niinjuu, jos tarkoitat tuolla tieteellisellä ajattelulla suvaitsevaisuutta, niin kai se asian selittää.

Kuin ajattelee, tieteellisesti pystyy ymmärtämään mitä tunne-elämäkin on. Se ei ole mitään hapatusta, tieteellinen ajattelu eristää ja tekee helpommaksi asiat.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005

Epäilemättä maapallolta ei kysytä, mitä se tykkää ihmisistä. Meidän täytyy siis itse kuunnella maapalloa.

tiäremiäs
Siis sen takia kaupassa myyjän pitää olla kohtelias, koska se edistää kauppiaan bisneksiä. Se ei yleensä tarkoita mitään , koska ei tunneta toisiamme.

Mutta ihminen luulee, että se on oleellista ja pakollista. Ja että se on jotenkin ainoa tapa käyttäytyä, vaikka ei oo.

Ette ihmiset huomaa kuinka markkinatalous meitä ohjaa, se menee jo tunne-elämään.

Enään ei terveditä sen takia koska se tuntuu hyvältä, vaan sen takia että se edestää pisneksiä.


No, tässäkin tulkitsijan ja tulkittavan suhde on jännä juttu. Toiset kauppatädit ja -sedät moikkaavat selvästi toisia herkemmin ja toiset ovat palvelualttiimpia kuin toiset. Onhan se minusta inhimillistä, en pidä toista vittumaisena jos tämä ei aina jaksa olla täysin korrekti persoona.

Tuskin kovin monella kaupan työntekijällä on koko aikaa rahan kiilto silmissään, saman palkanhan he hommastaan joka tapauksessa saavat. Eli eiköhän reaalimaailman käytös kaupoissa lähde ihan fiilisten kannalta; nuorille ollaan harvemmin spontaanin kohteliaita vittunaamojen yleisyyden vuoksi, vanhempia teititellään, pikkutytöille ollaan erityisen lepreteleviä, jne.

Nuoret jonkin tutkimuksen mukaan käyvät mieluummin kaupoissa, joissa voi "sulautua massaan". Lähiökaupat eivät sen vuoksi heitä juuri kiehdo. Tulkitsen tämä banaalisti osaksi läheisyyden osoituksen peloksi ja peloksi, ettei tätä nuorta huomatakaan ensi kerralla tai että tämä huomaamattomuuden maskillaan tuottaisi pahaa oloa "lähiökaupan kiltillle tädille".

EDIT: Voihan tuosta yksilön ja yhteiskunnan suhteesta tehdä ongelmallista perseilyä, jos niin haluaa. Vapaa maa, jne. Jos kuitenkin yhteiskunta pitkälti kustantaa koulutuksen, ruoan jne., niin minusta on ihan kiva juttu että "maksaa vähän takaisin" hommaamalla itselleen kykyjään ja motivaatiotaan vastaavan ammatin ja osallistuu yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen sikäli kun pystyy. Tarkoituksellinen perseily kun aika usein vain johtaa eristäytymiseen yhteiskunnasta ja rakentamattomaan kritiikkiin.

Jos joku asia ei yhteiselossa miellytä, kannattaa käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia ja resursseja asian tutkiskeluun ja esille tuomiseen. Minusta hyvässä yhteiskunnassa pitäisi myös relaaminen olla mahdollista, pelkkä tehokkuususko ei ole inhimillisen olemisen päämäärä, Sitä ei lue missään ihmisyyden objektiivisessa oppikirjassa. Se hyöty, mitä kaikista saamastamme psykohenkisfyysisistä resursseista palautamme yhteiskunnalle tulisi olla ilo ja etuoikeus. Jos se ei sitä suurimmalta osalta ole, on hyvä pohtia sekä omaa suhdetta yhteiskuntaan että yhteiskunnan suhteen toimivuutta yksilöön.

Eihän esimerkiksi arvojen erottamisessa todellisuudesta ole järkeä, mutta jostain syystä bazarovilainen ajattelu tuntuu hypnotisoivan ihmisiä uskomaan siihen, että vain tuotannon määrä lopulta määrittelee ihmisen arvon. Eikö pikemmin tulisi pohtia sitä, miten ihminen päätyy arvottamaan arvon itselleen, ja millä perustein? Ruotsi valittiin Time-lehdessä maailman parhaaksi maaksi asua, eikä heillä kuulemma samalla tavoin palvota tulosvastuullisuutta kuin meillä ja kilpailla burnoutien määrässä, ainakaan akateemisessa maailmassa.

Tarkkailkaa oikeasti toistuvia puhetapoja arkisessa käyttäytymisessä, miten ihmiset ottavat ja antavat arvoa itselleen ja itseltä pois, tilanteen mukaan ja miten tämä voi vaikuttaa elämisen kokemukseemme?

Ihminen on sosiaalinen eläin, mutta ennen kaikkea sosiaalinen ihminen.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Yksikään myyjä ei tervehdi siksi, että luulisi tienaavansa sillä jotain, sillä ei heidän palkkansa tervehtimisellä nouse. Minä teen palvelutyötä ja tervehdin aina siksi, että minusta olisi hyvin epämukavaa olla tervehtimättä ihmistä, jonka kanssa asioin. Haluan tervehtiä. Tervehtiminen kuuluu siihen sosiaalisen käyttäytymisen malliin, jonka olen oppinut. Ja minusta asiakas on hyvin epäkohtelias, jos hän ei tervehdi takaisin. Tulen suorastaan pahalle tuulelle.

En tajua, millä perusteella kauppa olisi joustavampi, jos ei otettaisi kontaktia asiakkaaseen tervehtimällä häntä. Kenellä olisi parempi mieli, jos tuotteita ladottaisiin liukuhihnalle tuppisuina ja pidettäisiin kylmää etäisyyttä kaupantekijöiden välillä? Ainoastaan sosiaalisia tilanteita pelkäävillä erakoilla, ja he onneksi ovat pieni vähemmistö.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Scylla
Yksikään myyjä ei tervehdi siksi, että luulisi tienaavansa sillä jotain, sillä ei heidän palkkansa tervehtimisellä nouse. Minä teen palvelutyötä ja tervehdin aina siksi, että minusta olisi hyvin epämukavaa olla tervehtimättä ihmistä, jonka kanssa asioin. Haluan tervehtiä. Tervehtiminen kuuluu siihen sosiaalisen käyttäytymisen malliin, jonka olen oppinut. Ja minusta asiakas on hyvin epäkohtelias, jos hän ei tervehdi takaisin. Tulen suorastaan pahalle tuulelle.

En tajua, millä perusteella kauppa olisi joustavampi, jos ei otettaisi kontaktia asiakkaaseen tervehtimällä häntä. Kenellä olisi parempi mieli, jos tuotteita ladottaisiin liukuhihnalle tuppisuina ja pidettäisiin kylmää etäisyyttä kaupantekijöiden välillä? Ainoastaan sosiaalisia tilanteita pelkäävillä erakoilla, ja he onneksi ovat pieni vähemmistö.

Kauppian tulot paranee kuin tervehdit. EI sinun. myynti paranee jos asiakkaat kokevat viihtyvän.

Vierailija
tiäremiäs
Kauppian tulot paranee kuin tervehdit. EI sinun.

Niin, joten voisin hyvin olla tervehtimättä, kun pomo ei ole kuulolla. Kuitenkin tervehdin omasta halustani. Minulla on itselläni mukavampi olo, kun olen moikannut asiakasta ja hän on moikannut takaisin. Siispä väitteesi siitä, että myyjä tervehtisi vain velvollisuudesta vastentahtoisesti ei pidä paikkaansa.

Vierailija

Suomalaisilla tämä tervehdyskulttuuri on muutenkin vähän omalaatuinen. Ihmiset kulkevat tuppisuina ja jos kadulla tervehtii vastaantulijaa niin usein saa vastaukseksi lähinnä omituisia katseita.
Mutta minä en ainakaan anna sen haitata vaan jaan hymyäni muille ja tervehdin mielelläni tuntemattomiakin ihmisiä.
Nykyiset supermarketit ovat kyllä aika "kuolleita" verrattuna johonkin pienempään kyläkauppaan jossa itse kauppiaskin saattaa jäädä rupattelemaan niitä näitä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat