Seuraa 
Viestejä173
Liittynyt3.7.2012

Tämän kommentin vedin ketjusta "Miksi valonnopeus liikkuu aina valonnopeudella?", tarkemmin Gossun kommentti nro 585. Ketjussa on nyt menossa ihan omat väännöt, joten ajattelin ettei vastaukseni kommenttiin enää sovellu kyseiseen ketjuun, joten loinpahan oman. Tässä se tulee:

Goswell kirjoitti:

Mutta homma on kokonaisuutena hiukkapikkasen outo, väittäävät että kaikensuhteen c, no, tuo johtuu vain siitä että jokaine havaitsija itsessään on väliaine, JPI se ensimmäinen absorptio jokaisessa, siis jokaikisessä fotonissa joka havaitsijaan napsahtaa, liikkuu jo tavallaan väliaineessa tuolloin kun sitä mitataan. Katsokaas kun fotoni tuhoutuu tuolloin, eikä sitä ei tässä kohtaa voi vielä havaita, tarvitaan uusi fotoni joka kertoo elektronin muuttuneen viritystilan, ja sepä muuttui samalla taas. Jokaikinen mittari joutuu kokemaan saman. Jos näkisitte mitä on juuri sinun uloimpien elektronikuorien takana, menisit peiton alle piiloon etkä tulisi koskaan pois, siellä on ihan helvetillinen vipellys, etkä koskaan voi nähdä sinne vaikka se on tuossa ihan vieressä.

Ajatuskoe: Meillä on kaksi taskulamppua sekä havaitsija tyhjiössä. Toinen lampuista kulkee havaitsijan suhteen nopeudella v1, toinen taas liikkuu nopeudella v2. Taskulamput välähtävät samaan aikaan, kun ne ovat samassa avaruuden pisteessä (samanaikaisuus ei ole ongelma koska sama avaruuden piste), jolloin valojen kulkemat matkat (havaitsijan suhteen) ovat yhtä pitkät. Kumman valonsäteistä havaitsija havaitsee ensin?

Suppea suhteellisuusteoria: Koska valonnopeus on lähteen liikkeestä riippumaton suure, niin triviaalisti valonsäteet saapuvat samaan aikaan, toinen säteistä vain sini- tai punasiirtyneenä. Havaitsija siis havaitsee molemmat valonsäteet samaan aikaan.

Goswell: Koska valonnopeus riippuu lineaarisesti lähteen nopeudesta, on toisen valonsäteen nopeus havaitsijan suhteen c+v1 ja toisen c+v2. Olkoon havaitsijan ja lähteen etäisyys s, jolloin toiseen säteen kulkema aika on s/(c+v1) ja toisen s/(c+v2)t. Aika välillä havaitsijan pinta-detektori-itse havainto on riippumaton alkuperäisen valon nopeudesta, koska tästä eteenpäin tapahtuu absorptio-emissioketju, joka ei siis riipu valon alkuperäisestä nopeudesta. Näin ollen havaintoaikojen aikaero on

s/(c+v1) - s/(c+v2) = (v1-v2)s / [(c+v1)(c+v2)].

Jos (c+v) <= 0, ei valonsädettä voi havaita, koska tällöin valo loittonee havaitsijasta tai on paikoillaan havaitsijan suhteen, joten voidaan olettaa, että (c+v1) ja (c+v2) > 0. Aikaerotuksen etumerkki on siis riippuvainen vain erotuksesta v1.v2, Tällöin siis taskulamppusta, jonka nopeus havaitsijan suhteen on suurempi (eli tulee nopeammin havaitsijaa päin tai loittonee havaitsijasta hitaammin kuin toinen lamppu) saapuva valonsäde havaitaan ennen toista.

Tässä siis yksi simppeli esimerkki, missä sinun ja nykyisten teorioiden välillä on erilainen ennuste. Toki voit korjata jos olen käyttänyt malliasi väärin, mutta itse en näe mitään väärinkäyttöä. Laskuissa käytettävä matematiikkakin on hyvin yksinkertaista perusfysiikkaa, joten sinulla ei pitäisi olla ongelmia sen ymmärtämisessä - jos on, niin lopetan asiasta vääntämisen lopullisesti enkä enää osaa ottaa kommenttejasi vakavasti.

Jos menettäisin hulluuteni, menettäisin kaiken!

Kommentit (2)

Tetraedri_
Seuraa 
Viestejä173
Liittynyt3.7.2012

Tetraedri_ kirjoitti:

---

jolloin toiseen säteen kulkema aika on s/(c+v1) ja toisen s/(c+v2)*t*.

---

Typo: pitäisi olla s/(c+v2)

Jos menettäisin hulluuteni, menettäisin kaiken!

Kontra1
Seuraa 
Viestejä3013
Liittynyt15.9.2015

Tetraedri_ kirjoitti:
Tämän kommentin vedin ketjusta "Miksi valonnopeus liikkuu aina valonnopeudella?", tarkemmin Gossun kommentti nro 585. Ketjussa on nyt menossa ihan omat väännöt, joten ajattelin ettei vastaukseni kommenttiin enää sovellu kyseiseen ketjuun, joten loinpahan oman. Tässä se tulee:

Goswell kirjoitti:

Mutta homma on kokonaisuutena hiukkapikkasen outo, väittäävät että kaikensuhteen c, no, tuo johtuu vain siitä että jokaine havaitsija itsessään on väliaine, JPI se ensimmäinen absorptio jokaisessa, siis jokaikisessä fotonissa joka havaitsijaan napsahtaa, liikkuu jo tavallaan väliaineessa tuolloin kun sitä mitataan. Katsokaas kun fotoni tuhoutuu tuolloin, eikä sitä ei tässä kohtaa voi vielä havaita, tarvitaan uusi fotoni joka kertoo elektronin muuttuneen viritystilan, ja sepä muuttui samalla taas. Jokaikinen mittari joutuu kokemaan saman. Jos näkisitte mitä on juuri sinun uloimpien elektronikuorien takana, menisit peiton alle piiloon etkä tulisi koskaan pois, siellä on ihan helvetillinen vipellys, etkä koskaan voi nähdä sinne vaikka se on tuossa ihan vieressä.

Ajatuskoe: Meillä on kaksi taskulamppua sekä havaitsija tyhjiössä. Toinen lampuista kulkee havaitsijan suhteen nopeudella v1, toinen taas liikkuu nopeudella v2. Taskulamput välähtävät samaan aikaan, kun ne ovat samassa avaruuden pisteessä (samanaikaisuus ei ole ongelma koska sama avaruuden piste), jolloin valojen kulkemat matkat (havaitsijan suhteen) ovat yhtä pitkät. Kumman valonsäteistä havaitsija havaitsee ensin?

Suppea suhteellisuusteoria: Koska valonnopeus on lähteen liikkeestä riippumaton suure, niin triviaalisti valonsäteet saapuvat samaan aikaan, toinen säteistä vain sini- tai punasiirtyneenä. Havaitsija siis havaitsee molemmat valonsäteet samaan aikaan.

Goswell: Koska valonnopeus riippuu lineaarisesti lähteen nopeudesta, on toisen valonsäteen nopeus havaitsijan suhteen c+v1 ja toisen c+v2. Olkoon havaitsijan ja lähteen etäisyys s, jolloin toiseen säteen kulkema aika on s/(c+v1) ja toisen s/(c+v2)t. Aika välillä havaitsijan pinta-detektori-itse havainto on riippumaton alkuperäisen valon nopeudesta, koska tästä eteenpäin tapahtuu absorptio-emissioketju, joka ei siis riipu valon alkuperäisestä nopeudesta. Näin ollen havaintoaikojen aikaero on

s/(c+v1) - s/(c+v2) = (v1-v2)s / [(c+v1)(c+v2)].

Jos (c+v) <= 0, ei valonsädettä voi havaita, koska tällöin valo loittonee havaitsijasta tai on paikoillaan havaitsijan suhteen, joten voidaan olettaa, että (c+v1) ja (c+v2) > 0. Aikaerotuksen etumerkki on siis riippuvainen vain erotuksesta v1.v2, Tällöin siis taskulamppusta, jonka nopeus havaitsijan suhteen on suurempi (eli tulee nopeammin havaitsijaa päin tai loittonee havaitsijasta hitaammin kuin toinen lamppu) saapuva valonsäde havaitaan ennen toista.

Tässä siis yksi simppeli esimerkki, missä sinun ja nykyisten teorioiden välillä on erilainen ennuste. Toki voit korjata jos olen käyttänyt malliasi väärin, mutta itse en näe mitään väärinkäyttöä. Laskuissa käytettävä matematiikkakin on hyvin yksinkertaista perusfysiikkaa, joten sinulla ei pitäisi olla ongelmia sen ymmärtämisessä - jos on, niin lopetan asiasta vääntämisen lopullisesti enkä enää osaa ottaa kommenttejasi vakavasti.

Tässä taskulamppuesimerkissä ei ole käsittääkseni ristiriitaa Goswellin ajattelussa.

Hän hyväksyy ajatuksen, että junan veturin valoheittimen valon nopeuteen ei junan nopeus summaannu laiturin havaitsijan suhteen, (kuten junan vihellysäänenkään nopeuteen se ei summaannu). 

Goswellin ongelma on siinä tilanteessa, kun havaitsija liikkuu valolähteen suhteen. 

Eli hän hyväksyy valon nopeuden c vakioisuuden valolähteen suhteen, mutta ei havaitsijan suhteen, eli ei hyväksi kaiken suhteen.

Olen yrittänyt selkeyttää asiaa niin, että ajatellaan valolähde aina liikkuvaksi havaitsijan suhteen, vaikka käytännössä tilanne olisi päinvastoin. Hänelle kuitenkin se ajatus, että ilmakehässä ilma kuljettaa valoa, taitaa muodostua kompastuskiveksi niin, ettei tuo vastavuoroisuus hänelle ilmassa kelpaa, vaikka ehkä tyhjössä kelpaisikin?

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat