AMK:n lokakampanja puree

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hakijoiden määrä ammattikorkeakouluihin laski selvästi

Ammattikorkeakouluihin haki viime vuonna 62 000 ihmistä.

Ammattikorkeakouluihin saapui tänä vuonna 6000 hakemusta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Ammattikorkeakoulujen suosio on laskussa. Etelä-Suomen Sanomien mukaan ammattikorkeakouluihin lähetettiin tänä vuonna 6000 hakemusta vähemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna hakijoita oli 68 000, tänä vuonna vain 62 000.

Opetushallitus ei osaa selittää suosion laskua.

- Yleensä ammattikorkeakoulujen hakijamäärissä ei ole ollut suuria heittoja, projektipäällikkö Ritva Sammalkivi kertoo lehdelle.

Ikäluokan koko tai aloituspaikkojen määrä eivät ole muuttuneet merkittävästi viime vuoteen verrattuna. Hakijamäärät ovat kuitenkin pudonneet kaikilla aloilla. Eniten ovat kärsineet yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon alat sekä tekniikan ja liikenteen alan koulutukset, joiden hakijamäärä on pudonnut yli 3000:lla.

(MTV3-STT)

Viimeiset pari vuotta AMK-koulusta on kritisoitu voimakkaasti. Välillä aiheesta, mutta paljon myös aiheetta. Nyt kampanja alkaa tuottaa haluttua tulosta. Kenen etua se ajaa?

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Kyllähän edusaajana ovat tällä hetkellä AMK:ssa opiskelevat ja vasta sieltä valmistuneet. Insinöörejä koulutetaan tätä nykyä yli tarjonnan, varsinkin tietotekniikan puolella työllisyystilanne alkaa olla mitä on.
Ei kannata kouluttaa porukkaa kaupan kassalle valtion tuella.

Itse opiskelen sähkötekniikkaa, ja ilmeisesti töitä olisi tarjolla myös tulevaisuudessa melko mukavasti. Tietotekniikan puolella tuntuu olevan harjoittelupaikatkin jo kiven alla, samoin muovipuolella.

Vierailija

AMK:ja on yli puolet liikaa. Suuri osa niissä opiskelevista on wannabe-yliopisto-opiskelijoita, jotka lopulta kuitenkin jatkavat yliopistossa. Pahinta on, että yliopistoja on kurjistettu jotta rahaa riittäisi ylipaisuneelle AMK-idealle.

Vierailija
Merteuil
AMK:ja on yli puolet liikaa. Suuri osa niissä opiskelevista on wannabe-yliopisto-opiskelijoita, jotka lopulta kuitenkin jatkavat yliopistossa. Pahinta on, että yliopistoja on kurjistettu jotta rahaa riittäisi ylipaisuneelle AMK-idealle.

Joillain aloilla kylläkin AMK- ja ylipoistotasoinen opetus on ihan erilaista. Esimerkiksi tietotekniikkapuolella lipastoissa opetetaan paljon teoriaa, mutta sitten kun yritetäänkin päästä oikeisiin töihin, aika monella on isoja ongelmia sopeutua reaalimaailmaan (olen näitä useamman nähnyt, ei kaunista katseltavaa). Sen sijaan AMK-puolella on enemmän käytäntöä, sieltä tulevat voivat sitten halutessaan opiskella niitä teorioitakin jos haluavat, mutta melkein paremmassa asemassa ovat. Surku vain että monessa firmassa arvostetaan DI/FM-tutkintoa enemmän kuin AMK-tutkintoa, vaikka haettaisi koodiapinaa.

Vierailija

Kyllä amk-tahot saavat syyttää tilanteesta vain itseään. Ja tietysti myös suuria aloituspaikkamääriä suosivaa koulutuspolitiikkaa. Sinällään hakijoiden määrän pienentyminen ei ole ongelma, enemmänkin hyvä asia. Mahdollisuudet saada parempaa opetusta kasvavat kun opetustilat eivät tursua epämotivoituneita välivuoden viettäjiä, teknillisiin yliopistoihin tähyäjiä tai ns. aiheesta kuin aiheesta ihan pihalla olevia.

Amk-mankelinkin läpikäyneenä ja opiskelijaedunvalvonnan veteraanina olisi asiasta paljonkin sanottavaa, mutta se olisi loputon suo.

Wolf
Seuraa 
Viestejä820
Liittynyt29.5.2005

A.Ankka on oikeassa (vaikka Roope olisi varmaan eri mieltä!)

Itse olen AMK-kasvatti ja arvostan sieltä saamaani opetusta ja statusta joka on poikinut minulle työpaikkoja ja rahaa. Tosin olen ns. ahkera ja hyvä oppilas.

Käytän muotoa "olen", koska parhaillaan olen koulussa taasen, nimittäin Ylemmässä AMK:ssa.

Tuo ylempi on jotenkin ylevää!

Navigare necesse est, vivere non necesse (Cicero)

Vierailija

Lopultakin on tajuttu, ettei se AMK-koulutus ole mikään taivaspaikan tae. Hyvä.

Minunkin vaimoni jätti homman kesken, kun huomasi, että on viisaampaa käydä töissä kuin valmistua ylikoulutetuksi työttömäksi tradenomiksi. Tosin kuulemma AMK:ssa on eroja, hän vaihtoi Kajaanista Jyväskylään ja into opiskella loppui siihen. Samalla kun opetuksen ja opinto-ohjauksen taso laski kuulemma nollaan.

Mihin helvettiin ne päättäjät kuvittelevat kaikki AMK-opiskelijat oikeasti työntävänsä? Samalla on työvoimapulaa ammattikoulututkinnon tasoisissa ammateissa.

Pienemmät AMK:t(kuten Kajaani) olisivat korkeatasoisempia kouluja ja tulisi myös säästöjä.

Vierailija

Ammattikorkeakoulujen myötä hävisivät myös teknilliset koulut ja niiden mukana teknikkokoulutus ja rakennusmestarikoulutus. Tästä on nyt vuosi vuodelta tullut yhä suurempi ongelma monilla aloilla kun teknillisen koulutuksen omaavaa työnjohtoa ei tahdo löytyä. Insinöörejä nämä hommat eivät kiinnosta (eivätkä työnjohtotaidotkaan välttämättä riitä) ja ammttikoulu ei tietopuolisesti hommaan oiken tarvittavia valmiuksia anna.

Aikoinaan ajateltiin, että ammattikorkekoulujen tuotantopainotteiset linjat korvaisivat täysin teknikkokoulutuksen mutta toisin on vain käynyt ja tilanne käy sitä pahemmaksi sitä mukaan kun nykyiset teknikot ikääntyvät ja poistuvat työelämästä.

Vierailija
Snaut
Ammattikorkeakoulujen myötä hävisivät myös teknilliset koulut ja niiden mukana teknikkokoulutus ja rakennusmestarikoulutus. Tästä on nyt vuosi vuodelta tullut yhä suurempi ongelma monilla aloilla kun teknillisen koulutuksen omaavaa työnjohtoa ei tahdo löytyä. Insinöörejä nämä hommat eivät kiinnosta (eivätkä työnjohtotaidotkaan välttämättä riitä) ja ammttikoulu ei tietopuolisesti hommaan oiken tarvittavia valmiuksia anna.

Aikoinaan ajateltiin, että ammattikorkekoulujen tuotantopainotteiset linjat korvaisivat täysin teknikkokoulutuksen mutta toisin on vain käynyt ja tilanne käy sitä pahemmaksi sitä mukaan kun nykyiset teknikot ikääntyvät ja poistuvat työelämästä.

Tuttu juttu. Sukulaismies on rakennusmestari ja häntä revitään joka puolelle. Samaahan tuo sanoi, että kuka sitten rakentaa, kun hän ja ikätoveirnsa lähtevät eläkkeelle.

Vierailija

Vaikka on positiivista, että liian suuret opiskelijamäärät pienenevät niin homma hoidetaan kuitenkin väärin päin. Opiskelijoiden pois pelottelu ei ole oikea tapa vaan sisäänottomääriä pitäisi pienentää.

Vierailija
meikämie
Tuttu juttu. Sukulaismies on rakennusmestari ja häntä revitään joka puolelle. Samaahan tuo sanoi, että kuka sitten rakentaa, kun hän ja ikätoveirnsa lähtevät eläkkeelle.

Nykyään mestareista on huutava pula, mutta kun tällä hetkellä opiskelevat valmistuvat työelämään, alkaa tilanne olla jo toinen.

Jos nyt pitäisi uudelleen valita koulutusohjelma, olisi se todennäköisesti kone tai sähköpuoli, rakennuspuolella alkaa muutaman vuoden kuluttua olla liikatarjontaa mestareista.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Ammattikorkeakoulujen ongelma on siinä, että niistä on tullut rahanahneita tuotantolaitoksia. AMK:ita kiinnostaa vain ja ainoastaan se, kuinka paljon ne tuottavat valmistuneita. Jokaisesta valmistuneesta AMK saa lisää määrärahoja. Jotta AMK-bisneksestä saa mahdollisimman paljon voittoa, kuluista (=kouluttaminen, lähiopetus) kannattaa tinkiä mahdollisimman paljon. Lisäksi pääsyrajat kannattaa laskea mahdollisimman alas. Jos oppilaat eivät pääse kursseista lävitse, arvosteluperusteita pitää löysentää, koska joka vuosi pitää valmistua vähintään n insinööriä lisää. Lopputuloksena saadaan harjanvarteen ja sorvin ääreen huonojainsinöörejä, jotka eivät osaa mitään ja ovat koulutukseltaan entisajan teknikkojakin alempana, mutta ei se mitään kunhan rahaa tulee.

Näin asian on tulkinnut tämä AMK-insinööri, erään oppilaitoksen touhuja seuranneena.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
tätipensiö
Merteuil
AMK:ja on yli puolet liikaa. Suuri osa niissä opiskelevista on wannabe-yliopisto-opiskelijoita, jotka lopulta kuitenkin jatkavat yliopistossa. Pahinta on, että yliopistoja on kurjistettu jotta rahaa riittäisi ylipaisuneelle AMK-idealle.



Joillain aloilla kylläkin AMK- ja ylipoistotasoinen opetus on ihan erilaista. Esimerkiksi tietotekniikkapuolella lipastoissa opetetaan paljon teoriaa, mutta sitten kun yritetäänkin päästä oikeisiin töihin, aika monella on isoja ongelmia sopeutua reaalimaailmaan (olen näitä useamman nähnyt, ei kaunista katseltavaa). Sen sijaan AMK-puolella on enemmän käytäntöä, sieltä tulevat voivat sitten halutessaan opiskella niitä teorioitakin jos haluavat, mutta melkein paremmassa asemassa ovat. Surku vain että monessa firmassa arvostetaan DI/FM-tutkintoa enemmän kuin AMK-tutkintoa, vaikka haettaisi koodiapinaa.

Niin... on ehkä hölmöä verrata motivoitunutta ja pätevää AMK-insinööriä luuserilipastolaiseen koodiapinan hommissa. SIten voitaneenkin sanoa ettei vertailusi oel mielekäs. Kyllä ensinnäkin yliopiston tietojenkäsittelytieteen / teknillisen yliopiston DI:n ammatillinen toimenkuva aivan varmasti on josskain ihan muualla kuin ohjelmoijana, vaikka tietnekin monasti työhön sitäkin ainakin alkuvaiheessa uraa sisältyy. Oleellisinta on ehkä kuitenkin vertailla potentiaalisen toimenkuvan ylärajoja, keksiarvoja tai alarajoja sellaisenaan kuin toisen ylärajaa ja toisen alarajaa. Vaikka toki DI ja AMK-inssi saattavat samaankin hommaan työllistyä, ei se silti tee ko. tutkinnoista samanarvoisia. Eikä toki tutkinto koskaan tee ihmisestä muuta kuin hän on; AMK:in voi käydä mitä viisain ja pätevin mestari ja yliopiston onneton sopeutumiskyvytön luuseri. Koulujahan ne vain ovat.

Itse laitosten eroista sen verran, että entisen lukion luokkakaverini kanssa molemmat hakeuduimme opiskelemaan samaa alaa, tietotekniikkaa; minä tekn. yliopistoon, kaverini AMK:iin. Parin-kolmen ekan vuoden kuluttua kaverini oli oppinut ohjelmoimaan alkeellisesti C:llä ja jollakin toisella kielellä, sanoi kyllä itsekin ettei oikeasti osaa mitään hyödyllistä tehdä. Opintoviikkoja oli silti standardinmukaiset 60-80. Samaan aikaan, yhtä kauan opiskeltuani, minä olin juuri tekemässä harkkatyönä omaa C-kielen kääntäjää tekn. yliopistossa, ja taisin toki ko. kielen parin muun ohessa varsin hyvin. Opintoviikkoja minulla oli omasta opinahjostani noin reilu puolet kaverini määrästä. Vertailimme asiaa laajemminkin ja tulokset olivat aina samansuuntaiset. Minulla tietoa ja taitoa, kaverilla AMK-opintoviikkoja. Eikä kyseessä ollut henkilökohtainen eromme, vaan molemmat olimme ihan normiopiskelijoita joukoissamme, kyse oli vain opetuksen syvällisyydestä, vaativuudesta ja laadusta.

Toki on sitten henkilöstä kiinni, miten kykenee koulutuksen antamia taitojaan hyödyntämään työssä. Siinä tuskin käydyn koulun nimellä ja laadulla on niinkään merkitystä. Kehnosta ja laiskasta, patenttivirkailijan töitä elääkseen tekevästä perusopiskelijasta voi tulla paradigmanmullistaja. Rekrytoinnissa teknologiayrityksiin varsin usein haetaankin nimenomaan sopivaa tyyppiä ihmistä, koulutuksen ja taitojen ollessa lähinnä toissijaisia (kunhan nyt jotakin ylipäänsä osaa). Tämä tietnekin johtuu koulutetun jengin ylitarjonnasta. Tekninen koulutus, vaikka ei olisi huonompaa kuin aiemminkaan, ei enää yksin ole riittävä syy palkata työntekijää, koska saman koulutuksen saaneita mahtuu tusinaan 13. Siinä on työnantajan markkinat ihan täysin, voi valita kerman päältä eli ne kaikkein monipuolisimmin menestyvät henkilöt.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Heksu
Ammattikorkeakoulujen ongelma on siinä, että niistä on tullut rahanahneita tuotantolaitoksia. AMK:ita kiinnostaa vain ja ainoastaan se, kuinka paljon ne tuottavat valmistuneita. Jokaisesta valmistuneesta AMK saa lisää määrärahoja. Jotta AMK-bisneksestä saa mahdollisimman paljon voittoa, kuluista (=kouluttaminen, lähiopetus) kannattaa tinkiä mahdollisimman paljon. Lisäksi pääsyrajat kannattaa laskea mahdollisimman alas. Jos oppilaat eivät pääse kursseista lävitse, arvosteluperusteita pitää löysentää, koska joka vuosi pitää valmistua vähintään n insinööriä lisää. Lopputuloksena saadaan harjanvarteen ja sorvin ääreen huonojainsinöörejä, jotka eivät osaa mitään ja ovat koulutukseltaan entisajan teknikkojakin alempana, mutta ei se mitään kunhan rahaa tulee.

Näin asian on tulkinnut tämä AMK-insinööri, erään oppilaitoksen touhuja seuranneena.

Valitettavasti sama pätee myös yliopistoihin. Yliopistoissa lisäksi ongelmia tuottaa se, että usein opetus on henkilökunnalle toissijainen tehtävä, pakollinen paha. Tutkimustyö on se, millä ura rakennetaan, mikä kiinnostaa ja missä on pärjättävä uralla edetäkseen, opetus on riippakivi. Silloin kun palkitaan tutkinnoista, saattaa proffan vaakakuppi helposti kallistua keventyvien opiskelijoihin kohdentuvien vaatimusten ja panostusten suuntaan; vähemmällä omalla työllä enemmän valmistuneita kun tarkoittaa lisää resursseja tutkimukseen. Toisaalta siis opetus voi kärsiä koska opettaja ei jaksa/viitsi/kerkeä panostaa siihen, ja opiskelijalle itselleen sälytetään enemmän vastuuta. Toisaalta myös rima voi laskea koska jokainen valmistuva, riippumatta tiedoista ja taidoista, auttaa yksikön taloutta ja korjaa tilastoja paremmaksi. Siinä missä AKM-insinöörit joutuvat harjanvarteen, saattaa tämä systeemi laittaa sitten valmistuvat DI:t ja FM:t tekemään ne aiemmat insinöörien hommat. Sad but true.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Kosh
Yliopistoissa lisäksi ongelmia tuottaa se, että usein opetus on henkilökunnalle toissijainen tehtävä, pakollinen paha. Tutkimustyö on se, millä ura rakennetaan, mikä kiinnostaa ja missä on pärjättävä uralla edetäkseen, opetus on riippakivi.

Totta turiset. Tämä näkyy suoraan opiskelijoiden valmistumistiheydessä suhteitettuna opiskelijoiden määrään.

Mitä tulee esimerkiksi siihen seikkaan, että joka neljäs ei valmistu koskaan yliopistosta,
en usko sen johtuvan opiskelijoiden suuresta omasta vastuusta.

Luennoitsijat ovat monesti ties missäpäin maailmaa seikkailemassa,
kun pitäisi olla sovitusti paikalla jakamassa suurta viisauttaan.

Tämä muun ohella vaikuttaa opiskelijoihin alitajuisesti pitkällä aikajaksolla.

Wolf
Seuraa 
Viestejä820
Liittynyt29.5.2005
Heksu
Jokaisesta valmistuneesta AMK saa lisää määrärahoja. Jotta AMK-bisneksestä saa mahdollisimman paljon voittoa, kuluista (=kouluttaminen, lähiopetus) kannattaa tinkiä mahdollisimman paljon. Lisäksi pääsyrajat kannattaa laskea mahdollisimman alas. J.

Minun tietääkseni tähän asti rahaa on tullut siitä moniko aloittaa koulun. Tämän takia aloituspaikkoja on paljon ja aloittajia, jotka jättävät kisan kesken. Siitä moniko valmistuu ei ainakaan ennen maksettu mitään, vaan vain aloituksesta, ehkäpä nykyään on toisin.

Navigare necesse est, vivere non necesse (Cicero)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat