Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Kuka on lukenut kalevalaa?

Minä luin netistä löytämäni Seppo Jyrkisen kirjoitelman ”Kalevalan miekkamies” http://www.jyrkinen.fi/kalevala/index.html , joka kertoo Lemminkäisen retkistä. Luin sitä mutaman osan kerrallaan ja kerroin sitten omin sanoin iltasatuna pojalle n.15 minuuttia kerrallaan. Poika on aivan koukussa siihen ja heti sänkyyn päästyään sanoo minulle, että ”Kalevala”. (Kerroin tällä menetelmällä myös Seitsemän veljestä.)

Mielestäni hyvvin kirjoitettu kuvaelma runojen pohjalta. Minulla ei oikein ollut aikaisemmin käsitystä mikä se Kalevala on. Kolussa luettiin pakolliset ja jossain kevätnäytelmässä esitin mm. tammea Väinämöisen venepuuksi, mutta koko kuva ei ole koskaan hamottunut. Nyt kuitenkin tuon ”kalevalan miekkamiehen” ansiosta aloin lukea Kalevalan runokirjaa myöskin. Löysin sen netistä ja tarkoitus on lukea se kokonaan läpi ja edelleenkin kertoa pojalle iltastuna.

Rankkaa on kuitenkin kalevalan runomitta lukea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevala

Runot 1–10: Ensimmäinen Väinämöis-jakso:
Runot 11–15: Ensimmäinen Lemminkäis-jakso
Runot 16–18: Toinen Väinämöis-jakso
Runot 19–25: Ilmarisen häät (ensimmäinen Ilmaris-jakso)
Runot 26–30: Toinen Lemminkäis-jakso
Runot 31–36: Kullervo-jakso
Runot 37–38: Toinen Ilmaris-jakso
Runot 39–44: Sammon ryöstö (kolmas Väinämöis-jakso)
Runot 45–49: Louhen kosto Kalevalalle
Runo 50: Marjatta-jakso

Eli lemminkäisjaksot olen kirjana lukenut ja osan siitä runoina, (löysin tekstitiedoston netistä jonka latasin koneelleni) esim. Lemminkäisen saarimatka ei enää kirjassa esiinny ja kirja jää ikäänkuin kesken.

Hyvää ja opettavaista tarinaa.
Lemminkäisen motiivit tominnalleen, mahtailu, näyttämisenhalu, omat hedonistiset tarpeet ja himot vie turmioon. Äidin loputon rakkaus ja tuki, joka riittää huomattavasti pitemmälle kuin oman vaimon ymmärrys ja anteeksianto.

Mielenkiintoista tavaraa kertakaikkiaan ja siitä löytyy ne elementit jotka näkyy monessa nuoressa miehessä nykyäänkin, jopa itsessä nuorena. Opettavaisia tarinoita ja ehkä ne juuri on opetustarkoituksessa ennen kerrottukin?

Satoja vuosia vanhaa tekstiä ennenkuin ihmiset osasivat lukea tai kirjoittaa. Vaikea uskoa, että alkuperäinen kerronta olisi ollut juuri tuollaista runomuotoon ”hakattua” tekstiä, vaan kuivttelisin, että enempikin vapaamuotoisempaa kerrontaa, jossa ehkä on ollut runollinen tempo muistamisen helpottamiseksi.

Onko täällä Kalevalatuntijoita?
Mielelläni ottaisin vastaan tulkintoja ja ajatuksia, sekä myös faktaa ja linkkejä niin itse kalevalasta kuin sen keränneen henkilön kirjoitusprosessista. Linkkejä toki netissä löytyy paljon.

Mitä Kalavala sinulle merkitsee?

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Sivut

Kommentit (57)

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332
Liittynyt13.9.2013

Jos runomittainen on rankkaa luettavaa, niin voi kokeilla selkokielisiä Kalevalaa. Siinä on turhia krumeluulerja oiottu. Tosin tulos tietenkin on tavallaan tekijänsä tulkintaa. Mutta se sopisi lapsenkin iltasaduksi sellaisenaan.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Vaihdokas kirjoitti:
Jos runomittainen on rankkaa luettavaa, niin voi kokeilla selkokielisiä Kalevalaa. Siinä on turhia krumeluulerja oiottu. Tosin tulos tietenkin on tavallaan tekijänsä tulkintaa. Mutta se sopisi lapsenkin iltasaduksi sellaisenaan.

Onko saatavilla jostain netissä?

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Lainaus lataamastani tekstitiedostosta:

Kalevala 1849

Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Teos syntyi Elias Lönnrotin
(1802- 1884) työn tuloksena ja koostui hänen keräämistään kansanrunoista.

Kalevala merkitsi käännettä suomenkieliselle kulttuurille ja herätti huomiota
myös ulkomailla. Se synnytti suomalaisten keskuudessa itseluottamusta oman
kielen ja kulttuurin mahdollisuuksiin. Kalevalaa ruvettiin kutsumaan
suomalaisten kansalliseepokseksi.

Lönnrot ystävineen jatkoi edelleen kansanrunojen keräämistä. Uutta aineistoa
kertyi runsaasti. Sen pohjalta Lönnrot julkaisi Kalevalan toisen, laajemman
version vuonna 1849. Eepoksessa oli nyt 50 runoa (22 000 säettä) ja se oli
juonenkulultaan yhtenäisempi kuin vanha Kalevala.

Vuoden 1849 Kalevala on se, jota siitä lähtien on Suomessa luettu ja johon myös
useimmat käännökset pohjautuvat.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jonka perustajiin Lönnrotkin kuuluu, julkaisi
sekä vuoden 1835 että 1849 Kalevalan.

Oheinen teksti perustuu SKS:n julkaiseman 1849 Kalevalan 28. painokseen. Sen on
Anssi Toivon tekstistä muotoillut ja tarkastanut Johanna Kurela.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Otsikkoa hieman perustellen:

Mikä ajaa liki kaikkia miespuolisia päähenkilöitä Kalevalassa?

Lemminkäinen haikailee uutta naista vaikka kotona on kaunokainen.
Seppä ilmarinen haikailee naista ja saa, mutta onni ei jatku.
Väinämöinen haikailee naista, mutta ei koskaan saa.

Naiset on myös kauppatavaraa.
Joukhainen lupaa siskonsa Väinämöiselle säästääkseen henkensä.
Pohjan akka tekee bisnestä tyttärillään.

Kullervo nai siskoansa ja siitä ei hyvää seuraa.

Kalevala kertoo esikuvista, sukupuolisesta kiinnostuksesta, isättömänä tai vanhemmitta kasvamisesta (sekä sen vaikutuksista) ja omien toimintojen ja tekojen seurauksista, sekä monesta muusta mielenkiintoisesta asiasta.
Eli ei niin kovin kaukana todellisuuudesta. Jo satoja vuosia sitten on eletty "tätä päivää".

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

MooM
Seuraa 
Viestejä6941
Liittynyt29.6.2012

SamikoKu kirjoitti:

Kalevala kertoo esikuvista, sukupuolisesta kiinnostuksesta, isättömänä tai vanhemmitta kasvamisesta (sekä sen vaikutuksista) ja omien toimintojen ja tekojen seurauksista, sekä monesta muusta mielenkiintoisesta asiasta.
Eli ei niin kovin kaukana todellisuuudesta. Jo satoja vuosia sitten on eletty "tätä päivää".

Ei se ihminen ole perustaltaan paljon muuttunut muutaman sadan vuoden aikana. Ympäristö ja mahdollisuudet kyllä sitäkin enemmän. Ja runot kertovat siitä, mikä on kuulijoita kiinnostanut ja ne on noiden maan mahtavien ja muiden legendojen seikkailut.

Kalevala on hyvin miehinen teos, kuten kaikki vanhemmat eepokset. Joitain naishahmoja nousee esiin, mutta yleensä vain suhteessa miehiin. Pohjan Akka taitaa olla ainoa täysin itsenäinen naispuolinen toimija. Pakko tunnustaa, että en kyllä ole systemaattisesti lukenut teosta, pitäisi varmaan. Samille iso käsi, että lukee ja vielä siirtää lapselle tällaista perinnettä.

Lönnrot ilmeisesti kirjoitti itse aika paljon sidostekstiä yksittäisten runojen väliiin ja oikeastaan loi sen juonellisen kertomuksen. Ja tosiaan runomittakaan ei ollut noin tiukka alun perin. LIsäksi hän aikakautensa edustajana karsi pois paljon rivouksia ja muuta sen ajan mukaan säädytöntä materiaalia. Kansanperinne ei paljon kirkon taiteellisesta linjasta piitannut. Olisi hienoa, jos joku kasaisi sensuroimattoman version, mutta taitaa olla jo alkuperäiset runot kadonneet niiden kertojien mukana.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Keijona
Seuraa 
Viestejä9868
Liittynyt13.3.2015

Käsittääkseni Kalevala ei eroa siinämielessä muista uskonnolis ja mytoilogis eeppoksista, että siinäkin puhutaan vertauskuvin, joten kalavale voisi olla aidompi nimitys. Ja kun vertailee Viron kalevipoeg eepposta voi huomata, että jutut on ajan mukana muuttuneen mutta vaikuttaa siltä hyvin vähän,veratessa muihin "isoihin kirjoihin" tästä kiitokset juuri tuolle runomitalle, sillä todennäköisesti sen rytmi ja sävel ovat  alkuperäisempiä  kuin teksti. Tämän vuoksi kaleva onkin parhaimillaan kuultuna ja  laulettuna, varsinkin parein,  Niin erilaisista pyrkimyksistä, taisteluista,, varastelusta, sotimisesta, valehtelusta  ja  oikeastaan tälläisestä epäsuoraan puhumisesta ja feminiinisestä akkavaltaisesta sikimiseen perustuvasta demonikratiasta kalevala voi vaikuttaa kertovan. Ruotsalaisten kaleva eddannin voisi tavallaan käsittää alkavan siitä mihin kalevala loppuu siis tuhosta, mytologioiden maailmat ovat siis syklisiä ne tuhoutuvat ja syntyvät, kuten vanhimassa, suosituimassa ja tunnetuimassa  hindumytologiassa tarkasti kerrotaan. 

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

MooM kirjoitti:

Ei se ihminen ole perustaltaan paljon muuttunut muutaman sadan vuoden aikana. Ympäristö ja mahdollisuudet kyllä sitäkin enemmän. Ja runot kertovat siitä, mikä on kuulijoita kiinnostanut ja ne on noiden maan mahtavien ja muiden legendojen seikkailut.

Varmaankin juuri näin.
Nykyisin juorulehdet kirjoittaa ja kansa edelleen seuraa silmäätekevien elämää.
On kiva katsoa "dallasia". Vaikka viestintävälineet ja tietotaito kehittyy ihmisluonto on edelleen kiinnostunut samoista asioista.

MooM kirjoitti:
Kalevala on hyvin miehinen teos, kuten kaikki vanhemmat eepokset. Joitain naishahmoja nousee esiin, mutta yleensä vain suhteessa miehiin. Pohjan Akka taitaa olla ainoa täysin itsenäinen naispuolinen toimija. Pakko tunnustaa, että en kyllä ole systemaattisesti lukenut teosta, pitäisi varmaan. Samille iso käsi, että lukee ja vielä siirtää lapselle tällaista perinnettä.

Tähän sanoisin, että on ja ei. Se mitä olen tähän mennessä lukennut ei anna kuvaa pelkästään miehisestä teoksesta vaan myös teoksesta jossa naista tietyllä tavalla kunnioitetaan. Lemminkäisen äiti on suuri ja mahtava kalevan noita. Nainen joka oman henkensä uhalla käy haravoimassa poikansa tuonelan joesta, kursii kokoon ja jumalien avulla puhaltaa taas henkiin. Viisas nainen kaikessa, jota poikansa ei kaikesta huolimatta kuuntele. Se on se nuoren miehen luonto ja veri joka ajaa. Puhdas himo ja halu nähdä ja kokea asioita.
Myöskään Lemminkäisen vaimo ei ole mikään nöyrä nainen vaan päänsä pitävä ja periksiantamaton ylväs sielu. Ehkä juuri tämä on myös yksi syy mikä nuoren miehen "haastaa" tekoihin.

Itsellä jostain syystä on herännyt mielenkiinto perinteisiin. Ehkä se on ikä tai se, että olen asunut varsin kauan suomen ulkopuolella. Seitsemän veljestäkin luin vasta jokin aika sitten. Teininä en sitä ymmärtänyt ja pidin puisevana paskana. Nyt sitä lukee ja arvostaa aivan tosin. Myös poika oli innoissaan, koska kertominen "omin sanoin" on mielenkiintoisempaa kuin raskas teksti. Kertomisessa on myös se, että pystyäkseen kertomaan asioista mielenkiintoisesti täytyy ymmärtää asia ja hieman taustojakin. Kun pukee asiaa sanoiksi on sitä ennen joutunut funtismaan melkoisen tarkasti mitä oikeastaan sanottiin ja mikä oli kulloisenkin kohdan "sisältö ja opetus".

MooM kirjoitti:
Lönnrot ilmeisesti kirjoitti itse aika paljon sidostekstiä yksittäisten runojen väliiin ja oikeastaan loi sen juonellisen kertomuksen. Ja tosiaan runomittakaan ei ollut noin tiukka alun perin. LIsäksi hän aikakautensa edustajana karsi pois paljon rivouksia ja muuta sen ajan mukaan säädytöntä materiaalia. Kansanperinne ei paljon kirkon taiteellisesta linjasta piitannut. Olisi hienoa, jos joku kasaisi sensuroimattoman version, mutta taitaa olla jo alkuperäiset runot kadonneet niiden kertojien mukana.

Harmi että emme saa nyt lukea sensuroimatonta kansanperinnettä. Veikkaisin, että sensuroimattoman versio herättäisi huomattavasti suurempaa mielenkiintoa. Olisikohan ihan alkuperäisiä tekstejä ja luonnoksia vielä jossain saatavilla?
Jos Lönnrot on kuunnellut jonkun kertojan tai runonlaulajan kerrontaa niin hänen on ensiksi täytynyt kirjoittaa runot ylös sellaisenaan ja vasta myöhemmin muokata.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Keijona kirjoitti:
Käsittääkseni Kalevala ei eroa siinämielessä muista uskonnolis ja mytoilogis eeppoksista, että siinäkin puhutaan vertauskuvin, joten kalavale voisi olla aidompi nimitys. Ja kun vertailee Viron kalevipoeg eepposta voi huomata, että jutut on ajan mukana muuttuneen mutta vaikuttaa siltä hyvin vähän,veratessa muihin "isoihin kirjoihin" tästä kiitokset juuri tuolle runomitalle, sillä todennäköisesti sen rytmi ja sävel ovat  alkuperäisempiä  kuin teksti. Tämän vuoksi kaleva onkin parhaimillaan kuultuna ja  laulettuna, varsinkin parein,  Niin erilaisista pyrkimyksistä, taisteluista,, varastelusta, sotimisesta, valehtelusta  ja  oikeastaan tälläisestä epäsuoraan puhumisesta ja feminiinisestä akkavaltaisesta sikimiseen perustuvasta demonikratiasta kalevala voi vaikuttaa kertovan. Ruotsalaisten kaleva eddannin voisi tavallaan käsittää alkavan siitä mihin kalevala loppuu siis tuhosta, mytologioiden maailmat ovat siis syklisiä ne tuhoutuvat ja syntyvät, kuten vanhimassa, suosituimassa ja tunnetuimassa  hindumytologiassa tarkasti kerrotaan. 

Tiedätkö onko noita Ruotsin ja Viron mytologioita suomennettu?

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Lemminkäinen pohjolan sotavoimia paossa saaressa.
Muuukalainen, komea uros, laulumies ja tarinankertoja, kiertää talosta taloon ja kylästä kylään.
Muukalainen huokuttaa. Ei löydy, emäntää, piikaa tai tytärtä, joka hurmausta voisi vastustaa.

Ei kaksi kymmenestä tai kolme sadasta jätä jalkojaan avaamatta.

Kovaa menoa saaressa.

"Ei ollut sitä kyleä,
  kuss' ei kymmenen taloa,
  eik' ollut sitä taloa,
  kuss' ei kymmenen tytärtä,
  eikäpä sitä tytärtä,
  ei sitä emosen lasta,
  kunk' ei vierehen venynyt,
  käsivartta vaivutellut.
  Tuhat tunsi morsianta,
  sa'an leskiä lepäsi.
  Kaht' ei ollut kymmenessä,
  kolmea koko sa'assa
  piikoa pitämätöintä,
  leskeä lepäämätöintä.
  Niinpä lieto Lemminkäinen
  eleä nutustelevi"

Eikös ne nykyisetkin pakolaiset aikas helposti "impyeitä" majoitustilojensa oville kerää?
Vieras aina kiinnostaa ja kiihottaa.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Keijona
Seuraa 
Viestejä9868
Liittynyt13.3.2015

SamikoKu kirjoitti:
Keijona kirjoitti:
Käsittääkseni Kalevala ei eroa siinämielessä muista uskonnolis ja mytoilogis eeppoksista, että siinäkin puhutaan vertauskuvin, joten kalavale voisi olla aidompi nimitys. Ja kun vertailee Viron kalevipoeg eepposta voi huomata, että jutut on ajan mukana muuttuneen mutta vaikuttaa siltä hyvin vähän,veratessa muihin "isoihin kirjoihin" tästä kiitokset juuri tuolle runomitalle, sillä todennäköisesti sen rytmi ja sävel ovat  alkuperäisempiä  kuin teksti. Tämän vuoksi kaleva onkin parhaimillaan kuultuna ja  laulettuna, varsinkin parein,  Niin erilaisista pyrkimyksistä, taisteluista,, varastelusta, sotimisesta, valehtelusta  ja  oikeastaan tälläisestä epäsuoraan puhumisesta ja feminiinisestä akkavaltaisesta sikimiseen perustuvasta demonikratiasta kalevala voi vaikuttaa kertovan. Ruotsalaisten kaleva eddannin voisi tavallaan käsittää alkavan siitä mihin kalevala loppuu siis tuhosta, mytologioiden maailmat ovat siis syklisiä ne tuhoutuvat ja syntyvät, kuten vanhimassa, suosituimassa ja tunnetuimassa  hindumytologiassa tarkasti kerrotaan. 

Tiedätkö onko noita Ruotsin ja Viron mytologioita suomennettu?

On. Kalevipoeg  hyvin vanha suomennos: 

http://skskirjat.pikakirjakauppa.fi/tuote/kreutzwald_friedrich/kalevipoe...

Eddanista ainakin jumalrunot,

http://www.salakirjat.net/product/292/eddan-jumalrunot 

Eddanin sankarirunojen suomennoksesta en tiedä. 

Mielestäni hyviä pienille lapsille sopivia mytologisia ja opettavaisia tarinoita on myös hindu piirretyt ja sarjakuvat, hyvin erilaisia kuin disneyn tuotannot, suomeksi ei niitä tosin saa, mutta livetulkkaajana toimiessa voi tarpeen vaatiessa hiukan sensuroida :)

googlehaussa:  muutamia esimerkkejä,  mutta kannattaa vilkaiste ensin hiukan itse, osa kun tarkoitettu myös aikuisille. Niin ja koskettaahan, varsinkin Ramajanan tarinat myös Thaimaata,

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Keijona kirjoitti:

Mielestäni hyviä pienille lapsille sopivia mytologisia ja opettavaisia tarinoita on myös hindu piirretyt ja sarjakuvat, hyvin erilaisia kuin disneyn tuotannot, suomeksi ei niitä tosin saa, mutta livetulkkaajana toimiessa voi tarpeen vaatiessa hiukan sensuroida :)

googlehaussa:  muutamia esimerkkejä,  mutta kannattaa vilkaiste ensin hiukan itse, osa kun tarkoitettu myös aikuisille. Niin ja koskettaahan, varsinkin Ramajanan tarinat myös Thaimaata,

Näitä olen myös joskus kertonut, jonkin verran niihin myös perhetynyt. Noissa on liki aina joku selkeä opetus. Esim. aikuisten töihin ei pidä lapsen puuttuman tai että ajatttelu on raakaa voimaa väkevämpää jne.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Windspeed kirjoitti:
Nyt vielä se piparin tai kanelipullan kun liität tähän niin haluan kuulla ?

Kovin oli kiinnostunut pervo vanha Väinämöinen nuoresta piparista ja parista kanelipullia.
Mikään muu ei kelvannnut vaikka Joukahanen mitä lupasi henkensä säästämiseksi. Vain syvemmälle maahan lauloi. Vasta kun pienen siskonsa Joukahainen lupasi niin johan vanhan äijän himo heräsi ja Joukahaisen henkipolon säästi.

"Oi on viisas Väinämöinen,
  tietäjä iän-ikuinen!
  Laula jo laulusi takaisin,
  heitä vielä heikko henki,
  laske täältä pois minua!
  Virta jo jalkoa vetävi,
  hiekka silmiä hiovi.
  "Kun pyörrät pyhät sanasi,
  luovuttelet luottehesi,
  annan Aino siskoseni,
  lainoan emoni lapsen
  sulle pirtin pyyhkijäksi,
  lattian lakaisijaksi
  hulikkojen huuhtojaksi,
  vaippojen viruttajaksi,
  kutojaksi kultavaipan,
  mesileivän leipojaksi."
  Siitä vanha Väinämöinen
  ihastui ikihyväksi,
  kun sai neion Joukahaisen
  vanhan päivänsä varaksi."

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

SamikoKu

Kirjoitit:

“Jos Lönnrot on kuunnellut jonkun kertojan tai runonlaulajan kerrontaa niin hänen on ensiksi täytynyt kirjoittaa runot ylös sellaisenaan ja vasta myöhemmin muokata.”

Toki. Käsittääkseni Lönnrot kuitenkin tuhosi alkuperäisen aineiston. Lönnrothan ei ollut mikään tiedemies, vaan kansallisromantikko, joka halusi luoda jotain Ilian ja Odysseian tyyppistä, käyttämällä omaa mielikuvitustaan.

Tietenkin Kansanrunousarkistosta (tjsp) mahdollisesti löytyy samoja värssyjä, joita Lönnrotkin käytti. Kuitenkin on vaan hyväksyttävä se, että Kalevala on 1800 -luvulla kirjoitettu teos, joka osin pohjautuu 1800 -luvulla kerättyihin runoihin, joista jotkin saatavat olla jopa rautakaudelta asti periytyneitä.

Kalevalan vanhinta aineistoa varmastikin ovat ne kohdat, jotka ovat yhteneväisiä Kalevipoegin kanssa. Nuo runothan ovat ilmiselvästi kehittyneet ennen, kuin nykyinen suomenkieli rantautui nykyisen Suomen alueelle luultavasti ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

L kirjoitti:

Toki. Käsittääkseni Lönnrot kuitenkin tuhosi alkuperäisen aineiston. Lönnrothan ei ollut mikään tiedemies, vaan kansallisromantikko, joka halusi luoda jotain Ilian ja Odysseian tyyppistä, käyttämällä omaa mielikuvitustaan.

Harmi!
Onko sinulla jotain linkkiä tuosta? 
Tulee myös mieleen että halusi tarkoituksellisesti hävittää lähteen ettei hänen työtään kukaan pääsisi arvostelemaan.

L kirjoitti:
Tietenkin Kansanrunousarkistosta (tjsp) mahdollisesti löytyy samoja värssyjä, joita Lönnrotkin käytti. Kuitenkin on vaan hyväksyttävä se, että Kalevala on 1800 -luvulla kirjoitettu teos, joka osin pohjautuu 1800 -luvulla kerättyihin runoihin, joista jotkin saatavat olla jopa rautakaudelta asti periytyneitä.

Hankalalta näyttää. Onkohan missään paikkaa tai lähdettä jossa muualta kerättyyn aineistoon pääsee käsiksi?
Netin kautta tietysti, mutta vaatikohan noi fyysistä läsnäoloa? Kaikkeahan ei netistä löydä eikä sitä sinne ole kerätty.
Laiska kun olen niin pyrin aina käyttämään hyväkseni muiden tietoja ja taitoja.

L kirjoitti:
Kalevalan vanhinta aineistoa varmastikin ovat ne kohdat, jotka ovat yhteneväisiä Kalevipoegin kanssa. Nuo runothan ovat ilmiselvästi kehittyneet ennen, kuin nykyinen suomenkieli rantautui nykyisen Suomen alueelle luultavasti ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella.

Tarinoiden "moraali" ja oikeudentaju näyttää kuitenkin olevan kunnossa.
Nyt lukemani perusteella ei juuri eroa nykyisestä. Mm. tietynlainen heikompien "ryöstäminen" on edelleenkin sallittu.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat