Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Onko tällainen menetelmä, kuin kimmoviivan differentiaaliyhtälön hakeminen tai taipumaviivan määritys integroimalla vielä käytössä. Sitten olivat Mohrin taulukot, mutta niissäkin saattavat eri laskijat saada moninkertaisesti virheellisiä taipumia. Tarkista siinä sitten käsin FEM-ohjelman tuloksia. Eikö se pitäisi olla FEA:n lisäksi analysointiohjelma, kuten Matlab tai lujarissa Mathcad vielä paremmin sopiva. Matematiikasta tulee pääasia ja ajaudutaan kauas itse ilmiöstä. Onko tällaisilla käsinlaskennan mikkihiiri-kaavoilla tänään käyttöä, kun on täsmällisempiäkin, kuten mekanismimenetelmä tai virtuaalisen siirtymän periaate palkeissa tai kehissä, kun taivutusjäykkyys teräksellä on vakio.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Kommentit (14)

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Siis tarkoitan näitä kouluesimerkkejä todellisen kohteen siirtymien selvittämisessä, onko kukaan ajatellut laskea pienkerrostaloa viikon verran näillä kaavoilla.

http://personal.inet.fi/koti/mlahteen/arkistot/luj1_pdf/luku_8_k.pdf

Tämä on nimittäin tekniikan koulutusohjelmissa se metodi, jolla akanat karsitaan jyvistä, mutta työteho menee surkeaksi.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1567
Liittynyt12.4.2005

Diam kirjoitti:
Siis tarkoitan näitä kouluesimerkkejä todellisen kohteen siirtymien selvittämisessä, onko kukaan ajatellut laskea pienkerrostaloa viikon verran näillä kaavoilla.

http://personal.inet.fi/koti/mlahteen/arkistot/luj1_pdf/luku_8_k.pdf

Tämä on nimittäin tekniikan koulutusohjelmissa se metodi, jolla akanat karsitaan jyvistä, mutta työteho menee surkeaksi.

Tuo on nyt peruskauraa, jonka jokaisen millä tahansa tavalla rakenteita mitoittavan soisi perusteellisesti ymmärtävän. Silloin saattaisi myös ymmärtää, milloin laskentaohjelman tarjoama tulos ei kerta kaikkiaan ole järkevä tai milloin mitoitus on suoritettava jollakin muulla menetelmällä.

Ei se, että akanoita pystyy tuottamaan tehokkaasti ymmärämättä ettei joukossa ole yhtään jyvää, ole minusta mikään tavoiteltava arvo, jos saman asian vertauksella kertoisin.

Vanha jäärä

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Vertaukset menevät usein ohi, mutta ennen varmuuskertoimien aikaan ei tarvinnut menettää yöuniaan, sillä oli varma, että rakennukset kestävät vaikka norsujen tanssia. Oletetaan, että on käytössä ihan kunnon softa, joka on epäergonominen käyttää, ja halutaan ottaa joku kohta yksityiskohtaisempaan tarkasteluun, niin kyllä sen tarkistuksen mieluummin tekee vaikka ns. pilipali-ohjelmalla dokumentoimalla kuin pännällä. Excelit eivät tähän riitä, kyse on kuitenkin kaupallisista ohjelmista ja professionaalista. Akateemisten ongelmien ollessa kyseessä varmasti ruutupaperi riittää, koska sitä voi huoletta runsain selitysten kera jälkeenpäin parannella.

Tarkasteluissa päähuomio nykyään kiinnittyy suurilla vetojännityksillä esiintyviin suhteellisiin venymiin, kiertymiin ja leikkaussiirtymiin edelleen pienentyneissä poikkileikkauksissa. Samoin pyritään tukemaan arvokkaita materiaaleja edullisimmilla (puupalkit ja liittorakenteet). Rakenteille voidaan laskea jännitykset murtorajatilan tarkasteluja varten sekä taipumat käyttörajatilan tarkasteluja varten. Taipuma on määräävä tekijä, jos sillä on toiminnallista vaikutusta tai se on viranomaismääräys.

Vertailujännityksiä ja voimia on helppo laskea paperilla, mutta toisen kertaluvun siirtymiin mentäessä siihen varmasti kyllästyy nopeasti, mikäli käytössä on softa, minkä opiskeluun ei kulu kuukausia, jotta sitä voi luotettavasti käyttää. Luulisin, että rakennesuunnittelun ammattilaisetkin käyttävät ns. pilipaliohjelmia, eivätkä ihan pieniin kuvioihin hanki Teklaa tai Robotia. Luulisi, että sauvamatriiseja laskivia pikkuohjelmia löytyy ihan ilmaiseksi. Sitten on menetelmän valinta, vaikka laskettaisiinkin käsin, staattisesti määräämättömissä rakenteissa yksikkövoiman menetelmä, siirtymämenetelmäähän ei ole edes yliopistojen peruskursseissa välttämättä.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Eikä kyse ollut tuon pdf:n taivutustapauksen omaksumisesta, vaan noita kaavoja on osattava johtaa, ennen kuin taipumaviivaa ja kuorman yhteys käytännössä selviää, mutta tämä on just se metodi, mistä varoitan, koska kenelläkään ei ole elinikää tutkia jonkun kerrostalon runkorakenteita 1700-luvun keinoilla.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Siis tuo pdf:n tapaus on alkeita ja vain täydellinen tunari ryssii sen palkkiohjelmalla, mutta käsinlaskien se menee helposti pieleen kiireessä. Rakennesuunnitteluun pitäis määräysten takia valikoitua matemaattisesti lahjakkaita analyytikkoja, mutta näin ei suinkaan käy. Ydinbisneksessä taas on oltava lahjakas metodologiassa ja fysiikassa, missä on mahdollista nähdöä heti, missä kohtaa ja minkämuotoinen jakauma rasituksella on ja tästä päätellä onko ratkaisu << alle sallitun siirtymän. Tuotantotalouttahan eurokoodeissa on ajateltu, mutta analyyttisuuden kanssa on mennyt överiksi. Toisin sanoen rakennesuunnittelusta on tullut stressaavan tylsää rutiinia, missä tutkitaan mahdollisesti vääriä seikkoja, koska ne otetaan annettuina. Tuotantotaloudellisesti edullista olisi rakentaa korkeiden rakennusten kuiluja puusta tms. hieman modernimmin, mutta suunnittelu ja urakointi on siiloutunut teräsbetoniin, koska se voidaan valaa hälläväliä-menetelmillä. Ilmeisesti vain puussa pitää käyttää eurokoodin mukaista ohjelmaa.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1567
Liittynyt12.4.2005

En ole lujuuslaskennan ammattilainen, mutta käsittääkseni eurokoodeilla voi turvallisesti ratkoa vakiorakenteita. Jos taas on kyse jostakin uudesta rakenneratkaisusta, niin tuloksena voi järjetön ylimitoitus tai joskus harvoin jopa alimitoitus. Lisäksi muutosten saaminen eurokoodeihin kuulostaa melkein mahdottomalta, koska materiaalien, suunnittelun sekä valmistuksen lobbaajat ovat turvanneet omat etunsa.

Mutta edelleen olen sitä mieltä, että lujuuslaskijan tulee ymmärtää käyttämänsä menetelmä sekä sen pätevyysalue että rajoitukset. Eikä tuota ymmärrystä tule, jos perusteet eivät hallussa.

Vanha jäärä

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Vanha jäärä kirjoitti:
En ole lujuuslaskennan ammattilainen, mutta käsittääkseni eurokoodeilla voi turvallisesti ratkoa vakiorakenteita. Jos taas on kyse jostakin uudesta rakenneratkaisusta, niin tuloksena voi järjetön ylimitoitus tai joskus harvoin jopa alimitoitus. Lisäksi muutosten saaminen eurokoodeihin kuulostaa melkein mahdottomalta, koska materiaalien, suunnittelun sekä valmistuksen lobbaajat ovat turvanneet omat etunsa.

Mutta edelleen olen sitä mieltä, että lujuuslaskijan tulee ymmärtää käyttämänsä menetelmä sekä sen pätevyysalue että rajoitukset. Eikä tuota ymmärrystä tule, jos perusteet eivät hallussa.

Tuo on itsestäänselvyys, oikeita rakenteita laskettaessa klassisen mekaniikan keinoilla hommaan valikoituu vain matemaattisesti lahjakkaita, kun kyse on enemmän siitä, että osaa hakea fysiikan periaatteilla vaistonvaraisesti oikeita ratkaisuja sortumatta näpertelyyn. Tämä onnistuu sovelluksilla. Pääpointti on just se, että ei tarvitse olla hyvä integraaleissa, koska niiden kanssa loppuu ruuti, kun koittaa dead-line. Pitää mielluummin nähdä otsallaan ja olla luova. Onko näillä palkoilla varaa analyyttisyyteen, kun pitää olla myyvä ja vakuuttava. On paljon helpompi vakuuttaa selittelemällä kuin ruveta leikkimään tiedemiestä, joku Comsol Multiphysics on hieno ohjelma, mutta ei todellakaan mikään tuottavuustyökalu. Perusteisiin ei voi jäädä jumimaan, jos meinaa rykäistä rakennustarkastukseen kattoristikon dokumentit, eikä niiden listoille pitäisi päästä suunnittelijan, jolla ei peruskurssit ole läpäistynä. Ei varmaan edes maalla mene enää läpi. Eurokoodia kai susoitellaan käytettäviksi eräissä taulukoissa, jos on vaativasta kohteesta kyse.

Pääteesini on, että joissain oppikirjoissa opetetaan usein hyvin teoreettisesti differentiaaliyhtälöiden ratkaisun kautta, tämä on kohtuuton vaatimus tavallisessa insinöörityössä, oppikirjaesimerkeissä ei oteta huomioon käytännön tilannetta, esimerkiksi kuormien liikkumista ylälaipalla, mikä voi muuttaa kriittistä momenttia huomattavasti. Ongelma on tämä kuorman ja taipuman välillä oleva integrointirumba, kun on kuormia eli staattisesti määräämätön. Sitten on näitä, jotka jättävät välivaiheet eli integraalit pois ja vetoavat Mohrin taulukoihin, no näissä justiin tulee monin kertaisia virheitä taipumissa silloin, kun identtistä valmiiksi integroitua kaavaa ei löydykään, onneksi on virtuaalityön periaate. Jos suunnittelijaksi pitää ruveta putkimiehen palkalla, niin sitten on kannattavampaa käydä lämpöpumppumyyjän kurssi kuin mennä suunnittelupainotteisille opinto-ohjelmille loputtomaan koodien tenttaukseen joka kalikan kohdalla.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1567
Liittynyt12.4.2005

Edelleenkin olen sitä mieltä, että jopa aloittelevan suunnittelijan pitää pystyä tarkistamaan jonkin tietokonesovelluksen tulos, ainakin dekadi, jollakin muulla tavalla. Taulukkotapausten  superponoinnilla ja symmetrian/antimetrian hyväksikäytöllä pääsee ihmeisiin, jos homman osaa. Aikaa myöten kokemus ryhtyy kertomaan, ovatko tietokoneen kauniina värikuvina tuottamat tulokset edes hehtaarilla.

Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että suunnittelutyö, aivan kaiken lajin, on aliarvostettua.

Vanha jäärä

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Aloittelevan suunnittelijan työn aina tietysti hyväksyy joku kokeneempi tai sitten on vain nimenkirjoittajat rahastusmielessä, koska käytännössä sekä kohde, että suunnittelija ovat luvanvaraisissa töissä luokiteltuja kohdetason A, B tai C mukaan. Koulutuksesta päässyt ei milloinkaan ole pätevä suunnittelija ilman useamman vuoden kokemusta ja tason määrää kohteidensa luokitus. Tässä on just se, kun koulussa opetettu mikkihiiri-menetelmä ei olekaan konttorilla käytössä, eikä sen soveltaminen tiukkojen aikataulujen mukaan ole mahdollista. Tämä on ratkaistu tuhansien lähinnä suunnitteluinsinöörien ylikoulutuksella eli jyvät akanoista. Bisneksessä tieteissä huippuunsa koulutettu DI voi olla huonompi kuin merkonomi. Tämä tulee ilmi varsinkin sähköalalla. Olen nähnyt lamppukauppiaan johtavan isoa yritystä ja DI oli piirtäjänä.

Mohrin taulukkotapausten  ynnäileminen voi onnistua kurkihirren kohdalla, jos se on tasapaksu ja samaa materiaalia, mutta siinä on iso virheenmahdollisuus. Kattoristikon jännitysmatriisia elementtimenetelmällä ja yksikkövoimamenetelmällä käsin laskien pienempia kehiä. Voi olla, että Mohrin taulukot lentävät roskiin mekanismimenetelmän opettelun jälkeen. Mohrin taulukoita joutuisi sitä paitsi itse integroimaan käytännössä lähes joka paikassa, koska perustapaukset ratkeavat suit-sait Exceleillä paljon kätevämmin kuin taulukoilla. En ottaisi omalle kontolleni hätäisesti integroitua staattisesti määräämätöntä tapausta. Käsinlaskentaan sopii Ritterin menetelmä.

Eli parempia metodeja kaivataan, kuinkas nyt siirtymämenetelmä on ymmärtääkseni elementtimenetelmän esiaste.

http://personal.inet.fi/koti/mlahteen/arkistot/elpe_pdf/johdanto.pdf

Lujuusopin perusdifferentiaaliyhtälöiden analyyttinen ratkaiseminen onnistuu vain yksinkertaisen geometrian, kuormituksen ja tuennan omaavissa perustapauksissa. Elementtimenetelmässä geometrisesti mutkikas kappale jaetaan äärellisiin osiin, jotka ovat geometrialtaan tarpeeksi yksinkertaisia. Näitä jako-osia sanotaan elementeiksi.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Justiin tällaiset "kyllä minä tiedän" heput jättävät nuo välivaiheet pois, niitä on mahdoton ulkopuolisen tarkistaa, koska niitä ei ole dokumentoitu ja suhteellisen taipuman on oltava <<1, höpöhöpöhommissakin 1:1000-4000 korkeintaan. Jotkut väittävät saavansa ohjelmien kanssa sampja tuloksia, mutta vain erikoistapauksissa eli he ovat erikoistapausten mestareita, mutta suunnittelijana voi toimia vain, jos kykenee ratkomaan rakenteita yl. tasolla. Ditten ovat käyrät akselit ja laatat eli kannattaa opetella siirtymämenetelmän periaate, niin voi unohtaa analyyttisen toisen kertaluvun  menetelmän ja käyttää sitä vain silloin, kun täytyy, koska tätä periaatetta noudattamalla jää aikaa opetella ohjelmia, niin saa käyrät. Onhan paljon muitakin kuin palkkeja ja dynaaminen avaruustapaus saattaa mennä hieman monimutkaiseksikin, vain sinimuotoinen onnistuu. Kansaivälisesti analyyttisiä menetelmiä ei ole kaikkeen hyväksyttykään enää.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Jokainen ymmärtää varmaan huolesi perusteiden osaamisesta, mutta sekään ei nykyään riitä.

Mekaniikan ABC-kirjojen heikkous on siinä, että ne työllistävät lähinnä opettajia, luokassa on 30 oppilasta, joista kolme hallitsee matemaattisen analyysin ja mahdollistavat ratkaisun lineaarisissa tapauksissa voima menetelmällä, jossa tuntemattomia ovat staattiset tuet tai siirtymämenetelmä, jossa tuntemattomia ovat "mekanismin" nivelten solmujen siirtymiä.

Ei kannata jäädä jumiin vetokoetulosten hauki on kala-pullan märehtimiseen. Hooken kulmakertoimen ulkopuolelle on mentävä nykymenetelmillä, koska logistiikka on isi kysymys työmaalla.

Kun geometria on epäjatkuvaa tyyppiä, tai on dynaamisia vaikutuksia, rakenteellinen ongelma on epälineaarinen. Ratkaisu edellyttää analyysityökaluja.

http://www.colincaprani.com/wordpress/wp-content/uploads/2008/05/cba-env...

Mikäli opetus olisi kouluissa tehokkaampien menetelmien kannalta tuottavuus raksalla räjähtäisi.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2003/P501.pdf

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

En ainakaan luota käsinlaskijoihin. Eikä se ollut mikään paskajuttu, että virheitä lujarissa syntyy, koska niitä on oppikirjoissakin. Ks. kuva.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Siis virhe on tullut siitä, että on käytetty ulokepalkin kaavaa/384, kun olisi pitänyt olla kaksitukisen tasainen kuorma.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat