Seuraa 
Viestejä18196

PPo kirjoitti:

Noste puolestaan on seuraus paine-erosta.

Tuossapa yleinen käsitys nosteen muodostumisesta, että ensin paine-ero ja sitten sen seurauksena noste.

Mutta onko se noin, kun tarkastellaan syy-seuraus -suhteita ainesrakenteessa?

Otetaan laatikko, jossa on toisiinsa törmäileviä pingispalloja painottomuudessa kiertoradalla. Laatikossa ei ole mitään kaasuja. Yksi pingispalloista on massaltaan vain 1/10 siitä mitä muut ovat.

Laatikkoa aletaan kiihdyttää. Eikös ensimmäinen tilastollisesti nosteeksi laskettava tapahtuma synny sillä hetkellä, kun keveään pingispalloon osuu toinen pallo, joka on vuorovaikutusketjussa sellaiseen palloon, joka on kimmahtanut laatikon kiihtyvästä "lattiasta"? Aika epätodennäköistä on se, että kaikki muut pallot ovat jo liittyneet vuorovaikutusketjuun laatikon kiihtyvän lattian kanssa, mutta kevein pallo vasta viimeisenä. Se vastaisi tilannetta, jossa ensin muodostuu paine-erogradientti ja sitten vasta noste.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Kommentit (5)

Vierailija

Eusa kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Noste puolestaan on seuraus paine-erosta.

Tuossapa yleinen käsitys nosteen muodostumisesta, että ensin paine-ero ja sitten sen seurauksena noste.

Mutta onko se noin, kun tarkastellaan syy-seuraus -suhteita ainesrakenteessa?

Otetaan laatikko, jossa on toisiinsa törmäileviä pingispalloja painottomuudessa kiertoradalla. Laatikossa ei ole mitään kaasuja. Yksi pingispalloista on massaltaan vain 1/10 siitä mitä muut ovat.

Laatikkoa aletaan kiihdyttää. Eikös ensimmäinen tilastollisesti nosteeksi laskettava tapahtuma synny sillä hetkellä, kun keveään pingispalloon osuu toinen pallo, joka on vuorovaikutusketjussa sellaiseen palloon, joka on kimmahtanut laatikon kiihtyvästä "lattiasta"? Aika epätodennäköistä on se, että kaikki muut pallot ovat jo liittyneet vuorovaikutusketjuun laatikon kiihtyvän lattian kanssa, mutta kevein pallo vasta viimeisenä. Se vastaisi tilannetta, jossa ensin muodostuu paine-erogradientti ja sitten vasta noste.

Ihan mielenkiintoista ja ajankohtaista (heh) pohdintaa, itsekin miettinyt hieman samantyyppisiä asioita viime aikoina. Eikö paine-erogradientin voi mieltää samaksi kuin noste?

  Täällä kerrotaan (sivu 19, esim. 20.4) että ilmamolekyylien keskimääräinen matka  törmäysten välillä on luokkaa 0.1 mikrometriä, keskimääräinen nopeus 500 m/s ja keskimääräinen törmäystaajuus 5 Gigahertsiä (huoneen lämmössä).

Principia
Seuraa 
Viestejä1787

Eusa kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Noste puolestaan on seuraus paine-erosta.

Tuossapa yleinen käsitys nosteen muodostumisesta, että ensin paine-ero ja sitten sen seurauksena noste.

Mutta onko se noin, kun tarkastellaan syy-seuraus -suhteita ainesrakenteessa?

1)Otetaan laatikko, jossa on toisiinsa törmäileviä pingispalloja painottomuudessa kiertoradalla. Laatikossa ei ole mitään kaasuja. Yksi pingispalloista on massaltaan vain 1/10 siitä mitä muut ovat.

2)Laatikkoa aletaan kiihdyttää. Eikös ensimmäinen tilastollisesti nosteeksi laskettava tapahtuma synny sillä hetkellä, kun keveään pingispalloon osuu toinen pallo, joka on vuorovaikutusketjussa sellaiseen palloon, joka on kimmahtanut laatikon kiihtyvästä "lattiasta"? Aika epätodennäköistä on se, että kaikki muut pallot ovat jo liittyneet vuorovaikutusketjuun laatikon kiihtyvän lattian kanssa, mutta kevein pallo vasta viimeisenä. Se vastaisi tilannetta, jossa ensin muodostuu paine-erogradientti ja sitten vasta noste.

1) Mikäs energia niitä siellä törmäyttelee?

2) Kaikki pallot "putoavat" kiihtyvyyttä vastaan eikä varsinaista nostetta synny koska pallot eivät ole fluidi. Kaikki pallot makaavat pohjassa ja vaikka keveimpään palloon jonkinlainen minimaalinen paine-ero vaikuttaakin niin se ei ole alkuunkaan riittävä voittamaan sitä vasten makaavien pallojen kitkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eusa
Seuraa 
Viestejä18196

Principia kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
PPo kirjoitti:

Noste puolestaan on seuraus paine-erosta.

Tuossapa yleinen käsitys nosteen muodostumisesta, että ensin paine-ero ja sitten sen seurauksena noste.

Mutta onko se noin, kun tarkastellaan syy-seuraus -suhteita ainesrakenteessa?

1)Otetaan laatikko, jossa on toisiinsa törmäileviä pingispalloja painottomuudessa kiertoradalla. Laatikossa ei ole mitään kaasuja. Yksi pingispalloista on massaltaan vain 1/10 siitä mitä muut ovat.

2)Laatikkoa aletaan kiihdyttää. Eikös ensimmäinen tilastollisesti nosteeksi laskettava tapahtuma synny sillä hetkellä, kun keveään pingispalloon osuu toinen pallo, joka on vuorovaikutusketjussa sellaiseen palloon, joka on kimmahtanut laatikon kiihtyvästä "lattiasta"? Aika epätodennäköistä on se, että kaikki muut pallot ovat jo liittyneet vuorovaikutusketjuun laatikon kiihtyvän lattian kanssa, mutta kevein pallo vasta viimeisenä. Se vastaisi tilannetta, jossa ensin muodostuu paine-erogradientti ja sitten vasta noste.

1) Mikäs energia niitä siellä törmäyttelee?

2) Kaikki pallot "putoavat" kiihtyvyyttä vastaan eikä varsinaista nostetta synny koska pallot eivät ole fluidi. Kaikki pallot makaavat pohjassa ja vaikka keveimpään palloon jonkinlainen minimaalinen paine-ero vaikuttaakin niin se ei ole alkuunkaan riittävä voittamaan sitä vasten makaavien pallojen kitkaa.

1) Ei mikään, niillä on vain valtavia nopeuksia. Oletetaan, ettei liike vaimene kovin nopeasti.

2) Jos ne poukkoilevat toisiinsa ja seiniin vaimentumatta, eivät ne asetu tietenkään rauhassa pohjaan, vaan poukkoilevat kiihtyessäänkin.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä18196

Veli H. kirjoitti:
Onko alkuasetelmassa kevyimmän pallon nopeus myös valtava?

Eipä sillä yksin ja kevyenä kovin paljon valtaa ole. Sana kuvastaa vain vaimenemisen voittamista.

Täysteoreetikot sanoisivat, että palloilla on nollasta poikkeavat summittaiset nopeudet, eikä kitkoja ja vastuksia huomioida.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat