Sivut

Kommentit (56)

JPI
Seuraa 
Viestejä27438

Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Ensin epäilin virheksi, mutta siinähän todettiin yksiselitteisesti, että gravitaatiovaikutus tapahtuu ainoastaan emission ja absorption aikana, liikemäärän siirtona ja gravitaatiosäteilyn kuplana, juuri niin kuin selostin.

Lue tarkemmin. Avaruusaika on tuossa jaettu alueisiin I, II ja III. I emissio, II absorptio ja III siltä väliltä. Jokaisessa alueessa on kenttä h nollasta poikkeava.

Kyllä, mutta vaikutus aiheutuu emissiossa tapahtuvan muutoksen gravitaatiosäteilystä, joka laukkaa samaa nopeutta valopulsiin kanssa.

Yllä kuva tutkimuksesta. Missä on valon "lennossaan" aiheuttama gravitaatio?

Se on siinä että valolla on energiaa ja kaikki millä on energiaa gravitoi YST:ssä.

Vaikka vaikutus aiheutuisikin vain emissiossa ja absorptiossa niin onhan se kenttä tuossa silti olemassa niiden välilläkin !

Tuo tarkoittaa siis käytännössä sitä, että sen valoputken ympärillä ON painovoimakenttä koko ajan ja siitähän oli puhe.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä17032

JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Ensin epäilin virheksi, mutta siinähän todettiin yksiselitteisesti, että gravitaatiovaikutus tapahtuu ainoastaan emission ja absorption aikana, liikemäärän siirtona ja gravitaatiosäteilyn kuplana, juuri niin kuin selostin.

Lue tarkemmin. Avaruusaika on tuossa jaettu alueisiin I, II ja III. I emissio, II absorptio ja III siltä väliltä. Jokaisessa alueessa on kenttä h nollasta poikkeava.

Kyllä, mutta vaikutus aiheutuu emissiossa tapahtuvan muutoksen gravitaatiosäteilystä, joka laukkaa samaa nopeutta valopulsiin kanssa.

Yllä kuva tutkimuksesta. Missä on valon "lennossaan" aiheuttama gravitaatio?

Se on siinä että valolla on energiaa ja kaikki millä on energiaa gravitoi YST:ssä.

Vaikka vaikutus aiheutuisikin vain emissiossa ja absorptiossa niin onhan se kenttä tuossa silti olemassa niiden välilläkin !

Tuo tarkoittaa siis käytännössä sitä, että sen valoputken ympärillä ON painovoimakenttä koko ajan ja siitähän oli puhe.


Ei ole mitään putkimaista vaan pallogeometrinen gravitaatiosäteilyn kenttää korjaava rintama, joka jatkaa riippumatta valon "reitistä".

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JPI
Seuraa 
Viestejä27438

Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:

Ensin epäilin virheksi, mutta siinähän todettiin yksiselitteisesti, että gravitaatiovaikutus tapahtuu ainoastaan emission ja absorption aikana, liikemäärän siirtona ja gravitaatiosäteilyn kuplana, juuri niin kuin selostin.

Lue tarkemmin. Avaruusaika on tuossa jaettu alueisiin I, II ja III. I emissio, II absorptio ja III siltä väliltä. Jokaisessa alueessa on kenttä h nollasta poikkeava.

Kyllä, mutta vaikutus aiheutuu emissiossa tapahtuvan muutoksen gravitaatiosäteilystä, joka laukkaa samaa nopeutta valopulsiin kanssa.

Yllä kuva tutkimuksesta. Missä on valon "lennossaan" aiheuttama gravitaatio?

Se on siinä että valolla on energiaa ja kaikki millä on energiaa gravitoi YST:ssä.

Vaikka vaikutus aiheutuisikin vain emissiossa ja absorptiossa niin onhan se kenttä tuossa silti olemassa niiden välilläkin !

Tuo tarkoittaa siis käytännössä sitä, että sen valoputken ympärillä ON painovoimakenttä koko ajan ja siitähän oli puhe.


Ei ole mitään putkimaista vaan pallogeometrinen gravitaatiosäteilyn kenttää korjaava rintama, joka jatkaa riippumatta valon "reitistä".

No olipa se kenttä vaikka banaanin muotoinen mutta se on olemassa sen beamin ympärillä. Ei se ole riippumaton valon reitistä sillä suora beami aiheuttaa erilaisen kentän kuin vaikkapa valojohteessa ympyrää kiertävä valo, sekin on laskettu ja kenttä on silläkin vaikka se olisi kiertänyt putkessä kuinka kauan ja ihan ilman emission ja absorption huomioimistakin. Tuosta löydät helposti juttu googlella.

Eusa, sen laserpulssin ympärillä on kenttä ja ymmärtänet sen, että jos se kenttä siinä on niin silloin se on siinä ihan riippumatta miten se sinne on tullut. Ihan sama kuin sähkömagneettisella kentälläkin: Kentällä on joka pisteessä tietty arvonsa olipa se kenttä aiheutunut miten tahansa ja millaisista varauksista tahansa.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä17032

Huog. En viitsi inttää asiasta. Matematiikka on mitä on ja havainnot kans. Hyvä jos ymmärrys pikku hiljaa syvenee.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä17032

Sen verran kysyisin, että jäikö sulle JPI vaikutelma, että selostukseni ja löytämäsi valon gravitaation tutkimus olisivat ristiriidassa? Nähdäkseni tulkitsin tutkimuksen kanssa GR-teoriaa identtisesti.

Varsinaisesta ketjun aiheesta, eli suomalaisryhmän tutkimuksesta, ei ole paljoa keskustelua kirvonnut...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Seuraa 
Viestejä13103

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
https://arxiv.org/pdf/1603.07224v2.pdf

Suomalaisten tutkijoiden tulos poikkeaa aikaisemmista käsityksistä, joista vallitsevin lienee ollut ajatus siitä, että valo jotenkin rytmisesti sarjana absorboituu ja emittoituu säilyttäen liikemääränsä suunnan. Tämän tutkimuksen tulos on, että valo muodostaisi väliaineessa väliaikaisen kvasihiukkasen, jolle saadaan yksikäsitteinen massa ja jonka liikemäärä säilyy normaalisti ja nopeus määräytyy suoraan siitä.

Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe on valon kvasimassan aiheuttama gravitaatiokentän muutos, joka ehtii vaikuttaa ympäristöön väliaineessa toisin kuin tyhjössä rajanopeudella c. Oliko siis mallinnus valosta väliaineessa voimakkaasti nopeudella c mutkittelevana ilmiönä sittenkin oikeellisin? Jokainen mutka tuottaa hitautta/inertiaa/gravitaatiota? Onko aineshiukkasten malli kihartuneena valona hyvä malli?

Kyllä valo "ehtii vaikuttaa" gravitaatiolla vaikka valon nopeudella liikkuukin.

Se impulssi.

Mikä impulssi?

Fotonin aiheuttama impulssi, mitä siinä tapahtuu sillä hetkellä kun fotoni on absorpoitonut ja aiheuttanut sen impulssin mutta uutta ei ole vielä emittoitunut, kohteen massa kasvaa hetkeksi.

Väliaineessa väliaineen  siis massa vaihtelee absorpoitumisen ja emiittoitumisen tahdissa.

Sitten tuo massa, massa mitataan juuri fotonien impulsseista, impulssien taajuuden kautta saadaan lukema vaikka vaa'an näyttöön.

Minun mielestä noin.

Eusa
Seuraa 
Viestejä17032

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
https://arxiv.org/pdf/1603.07224v2.pdf

Suomalaisten tutkijoiden tulos poikkeaa aikaisemmista käsityksistä, joista vallitsevin lienee ollut ajatus siitä, että valo jotenkin rytmisesti sarjana absorboituu ja emittoituu säilyttäen liikemääränsä suunnan. Tämän tutkimuksen tulos on, että valo muodostaisi väliaineessa väliaikaisen kvasihiukkasen, jolle saadaan yksikäsitteinen massa ja jonka liikemäärä säilyy normaalisti ja nopeus määräytyy suoraan siitä.

Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe on valon kvasimassan aiheuttama gravitaatiokentän muutos, joka ehtii vaikuttaa ympäristöön väliaineessa toisin kuin tyhjössä rajanopeudella c. Oliko siis mallinnus valosta väliaineessa voimakkaasti nopeudella c mutkittelevana ilmiönä sittenkin oikeellisin? Jokainen mutka tuottaa hitautta/inertiaa/gravitaatiota? Onko aineshiukkasten malli kihartuneena valona hyvä malli?

Kyllä valo "ehtii vaikuttaa" gravitaatiolla vaikka valon nopeudella liikkuukin.

Se impulssi.

Mikä impulssi?

Fotonin aiheuttama impulssi, mitä siinä tapahtuu sillä hetkellä kun fotoni on absorpoitonut ja aiheuttanut sen impulssin mutta uutta ei ole vielä emittoitunut, kohteen massa kasvaa hetkeksi.

Väliaineessa väliaineen  siis massa vaihtelee absorpoitumisen ja emiittoitumisen tahdissa.

Sitten tuo massa, massa mitataan juuri fotonien impulsseista, impulssien taajuuden kautta saadaan lukema vaikka vaa'an näyttöön.

Ihan johdonmukaista sinänsä, mutta ymmärrätkö, ettei massasta/inertiasta/gravitaatiosta saadaan mitään uutta irti perinteisillä voiman tai impulssien, liikemäärämuutosten suureilla? Pitää pystyä esittämään geometrista tai mekanistista fysiikkaa, kuten suhteellisuusteoriat ja kvanttimekaniikka esim. edustavat.

Hämäät vain itseäsi luulemalla ymmärtäväsi jotain syvällisemmin hieman samoja suureita pyörittelemällä, kuten hitausvoimakeskustelukin osoitti.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä17032

Eusa kirjoitti:
https://arxiv.org/pdf/1603.07224v2.pdf

Suomalaisten tutkijoiden tulos poikkeaa aikaisemmista käsityksistä, joista vallitsevin lienee ollut ajatus siitä, että valo jotenkin rytmisesti sarjana absorboituu ja emittoituu säilyttäen liikemääränsä suunnan. Tämän tutkimuksen tulos on, että valo muodostaisi väliaineessa väliaikaisen kvasihiukkasen, jolle saadaan yksikäsitteinen massa ja jonka liikemäärä säilyy normaalisti ja nopeus määräytyy suoraan siitä.

Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe on valon kvasimassan aiheuttama gravitaatiokentän muutos, joka ehtii vaikuttaa ympäristöön väliaineessa toisin kuin tyhjössä rajanopeudella c. Oliko siis mallinnus valosta väliaineessa voimakkaasti nopeudella c mutkittelevana ilmiönä sittenkin oikeellisin? Jokainen mutka tuottaa hitautta/inertiaa/gravitaatiota? Onko aineshiukkasten malli kihartuneena valona hyvä malli?


Toisaalta voi huvittua siitä faktasta, ettei valo oikeastaan olekaan hiukkasia, vaan sähkömagneettinen säteily on sidottu emittoitumaan ja absorboitumaan määrämittaisina viritystiloina. Siten "aitoina hiukkasina" voi pitää vain valoa hitaampia kohteita, jotka voivat kahden eri havaitsijan mittaamina kulkea vastakkaisiin suuntiin - valolta sellainen on kiellettyä.

Tuo näkyy mm. annihilaatiossa siten, että muodostuu tasan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat säteet.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Seuraa 
Viestejä13103

Jaa'a, katsotaanpas onko muutama vuosi parantanut uilosantia (ei ole).

Valon massattomuus ja massallisten hiukkaset ero on siinä että valo on yksin, sisärakenteeton, massallinen aliosista kasautunut hiukkanen. Ts se sisäinen vuorovaikutus, zik zak toimii massallisessa hiukkasessa jota fotonissa ei ole.

Varsinaisesti ei ole olemassa massallisia hiukkasia, siis pohjimmiltaan, vaan ero on siis vain rakenteessa, onko sisärakennetta vai eikö ole.Hitausvoima ja paino syntyy sisärakenteen muutoksesta, siitä epätasapainosta sisäisessä vuorovaikutuksessa kvanttitasolla, virtuaalihiukkasten impulssien vvtaajuus on peluri tässä, eli se on kvanttimaailman ilmiö..

Eli hitausvoima ja paino on täsmälleen samaa ilmiötä, vain eri tavalla tuotettuna, keskipakovoima on myös hitausvoimaa ja aivan yhtä todellinen kuin painokin.

Todiste, aineen ja antiaineen annihilaatio, jäljelle jää vain fotoneita, minne se massa katosi.

Vastaus, ei minnekkään, ei sitä koskaan ollutkaan.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27438

Eusa kirjoitti:
https://arxiv.org/pdf/1603.07224v2.pdf

Suomalaisten tutkijoiden tulos poikkeaa aikaisemmista käsityksistä, joista vallitsevin lienee ollut ajatus siitä, että valo jotenkin rytmisesti sarjana absorboituu ja emittoituu säilyttäen liikemääränsä suunnan. Tämän tutkimuksen tulos on, että valo muodostaisi väliaineessa väliaikaisen kvasihiukkasen, jolle saadaan yksikäsitteinen massa ja jonka liikemäärä säilyy normaalisti ja nopeus määräytyy suoraan siitä.

Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe on valon kvasimassan aiheuttama gravitaatiokentän muutos, joka ehtii vaikuttaa ympäristöön väliaineessa toisin kuin tyhjössä rajanopeudella c. Oliko siis mallinnus valosta väliaineessa voimakkaasti nopeudella c mutkittelevana ilmiönä sittenkin oikeellisin? Jokainen mutka tuottaa hitautta/inertiaa/gravitaatiota? Onko aineshiukkasten malli kihartuneena valona hyvä malli?

Vai että saadaan sille valon kvasihiukkaselle väliaineessa yksikäsitteinen massa?

Eiköhön tuo massa riipu väliaineesta, ovathan kallio ja interstelleerinen kaasukin nimittäin väliainetta. Riippunee myös valon aallonpituudesta ja kenties intensiteetistä.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä27438

Goswell kirjoitti:
Jaa'a, katsotaanpas onko muutama vuosi parantanut uilosantia (ei ole).

Valon massattomuus ja massallisten hiukkaset ero on siinä että valo on yksin, sisärakenteeton, massallinen aliosista kasautunut hiukkanen. Ts se sisäinen vuorovaikutus, zik zak toimii massallisessa hiukkasessa jota fotonissa ei ole.

Varsinaisesti ei ole olemjksassa massallisia hiukkasia, siis pohjimmiltaan, vaan ero on siis vain rakenteessa, onko sisärakennetta vai eikö ole.Hitausvoima ja paino syntyy sisärakenteen muutoksesta, siitä epätasapainosta sisäisessä vuorovaikutuksessa kvanttitasolla, virtuaalihiukkasten impulssien vvtaajuus on peluri tässä, eli se on kvanttimaailman ilmiö..

Eli hitausvoima ja paino on täsmälleen samaa ilmiötä, vain eri tavalla tuotettuna, keskipakovoima on myös hitausvoimaa ja aivan yhtä todellinen kuin painokin.

Todiste, aineen ja antiaineen annihilaatio, jäljelle jää vain fotoneita, minne se massa katosi.

Vastaus, ei minnekkään, ei sitä koskaan ollutkaan.

Hitausvoima ja sen poikanen keskipakovoima ovat yhtä vähän voimia kuin pyykkipojat poikia.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä17032

JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
https://arxiv.org/pdf/1603.07224v2.pdf

Suomalaisten tutkijoiden tulos poikkeaa aikaisemmista käsityksistä, joista vallitsevin lienee ollut ajatus siitä, että valo jotenkin rytmisesti sarjana absorboituu ja emittoituu säilyttäen liikemääränsä suunnan. Tämän tutkimuksen tulos on, että valo muodostaisi väliaineessa väliaikaisen kvasihiukkasen, jolle saadaan yksikäsitteinen massa ja jonka liikemäärä säilyy normaalisti ja nopeus määräytyy suoraan siitä.

Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe on valon kvasimassan aiheuttama gravitaatiokentän muutos, joka ehtii vaikuttaa ympäristöön väliaineessa toisin kuin tyhjössä rajanopeudella c. Oliko siis mallinnus valosta väliaineessa voimakkaasti nopeudella c mutkittelevana ilmiönä sittenkin oikeellisin? Jokainen mutka tuottaa hitautta/inertiaa/gravitaatiota? Onko aineshiukkasten malli kihartuneena valona hyvä malli?

Vai että saadaan sille valon kvasihiukkaselle väliaineessa yksikäsitteinen massa?

Eiköhön tuo massa riipu väliaineesta, ovathan kallio ja interstelleerinen kaasukin nimittäin väliainetta. Riippunee myös valon aallonpituudesta ja kenties intensiteetistä.

Yksikäsitteisyys tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kaikki mittaajat ovat samaa mieltä massaenergian määrästä, siis mittainvarianssi. Tottahan se kyseisestä väliaineesta nimenomaan riippuu.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä17032

NytRiitti kirjoitti:
Onko joku perehtynyt tarkemmin.

"... In the classical MP theory of light discussed in this work, the separate
field and the MDW parts of the coupled MP state of light
are unambiguously defined and independently experimentally
measurable. Thus, there cannot be any arbitrariness in the
sharing of energy, momentum, or angular momentum between
these classical objects..."
Aalto vai hiukkanen?

Kyseessä ei ole Mikko Partanen Theory vaan Mass-Polariton Theory.

MDW eli Mass Density Wave ovat käytännössä aineen heilahteluja eli teorian ideassa valon energia siirtyy osaltaan aineen liike-energiana, joka on saman suuruinen kuin valon nopeuden hidastumisen mukaan laskettu energiatason alenema. Tullessaan väliaineeseen aine vastaanottaa impulssin, joka siirtyy massatiheysaaltona valon väliainenopeudella "valon mukana" ja aine luovuttaa impulssin takaisin valolle, kun se siirtyy tyhjöön.

Oma selitykseni on se, että valon voi katsoa mutkittelevan väliaineessä säilyttäen suuntansa väliaineen suhteen, mutta muuttuen inertiaaliseksi osaksi väliainetta mutkittelunsa määrällä - mutkareitillä valonnopeus c kuitenkin säilyisi ja kaikki havaitsijat olisivat yhtä mieltä mutkareitin muodon tangentiaalisista osasuunnista, mutta Lorentz-kontraktion ehdoilla enegiansiirron kokonaissuunta ja -nopeus riippuvat mittaajan liiketilasta.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Tokilogi
Seuraa 
Viestejä2126

Goswell kirjoitti:
Valon massattomuus ja massallisten hiukkaset ero on siinä että valo on yksin, sisärakenteeton, massallinen aliosista kasautunut hiukkanen. 

Mitäköhän tarkoitat aliosilla?

Fotoni on liike-energiaa sähkömagneettisessa kentässä.

111
Seuraa 
Viestejä1016

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
https://arxiv.org/pdf/1603.07224v2.pdf

Suomalaisten tutkijoiden tulos poikkeaa aikaisemmista käsityksistä, joista vallitsevin lienee ollut ajatus siitä, että valo jotenkin rytmisesti sarjana absorboituu ja emittoituu säilyttäen liikemääränsä suunnan. Tämän tutkimuksen tulos on, että valo muodostaisi väliaineessa väliaikaisen kvasihiukkasen, jolle saadaan yksikäsitteinen massa ja jonka liikemäärä säilyy normaalisti ja nopeus määräytyy suoraan siitä.

Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe on valon kvasimassan aiheuttama gravitaatiokentän muutos, joka ehtii vaikuttaa ympäristöön väliaineessa toisin kuin tyhjössä rajanopeudella c. Oliko siis mallinnus valosta väliaineessa voimakkaasti nopeudella c mutkittelevana ilmiönä sittenkin oikeellisin? Jokainen mutka tuottaa hitautta/inertiaa/gravitaatiota? Onko aineshiukkasten malli kihartuneena valona hyvä malli?

Kyllä valo "ehtii vaikuttaa" gravitaatiolla vaikka valon nopeudella liikkuukin.

Se impulssi.

Mikä impulssi?

Fotonin aiheuttama impulssi, mitä siinä tapahtuu sillä hetkellä kun fotoni on absorpoitonut ja aiheuttanut sen impulssin mutta uutta ei ole vielä emittoitunut, kohteen massa kasvaa hetkeksi.

Väliaineessa väliaineen  siis massa vaihtelee absorpoitumisen ja emiittoitumisen tahdissa.

Sitten tuo massa, massa mitataan juuri fotonien impulsseista, impulssien taajuuden kautta saadaan lukema vaikka vaa'an näyttöön.

Anteeksi nyt vaan mutta on olemassa erittäin erittäin paljon loogisempi tapa eli se miten tää oikeasti työntyy.

Fotoni koostuu avaruuteen hajaantuvasta työntävästä voimasta ja se kohtaa ytimestä ulos työntyvää ja avaruuteen hajaantuvaa työntävää voimaa, vuorovaikuttaa sen kanssa, hajoaa / palaa itse osiinsa niin kuin meteoriitti ilmakehässä.

Pois päin ytimestä työntyvä, meille pimeästä työntävästä voimasta ja avaruuteen hajaantuvasta työntävästä voimasta pieni osa laajenee räjähdyksenomaisesti ja näin syntyy uusi rekisteröitävissä oleva laajeneva fotoni.

Ei liian vaikea asia hahmottaa ja ymmärtää.

Mutta on, jos ei edes yritä hahmottaa ja sitä kautta ymmärtää!

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat