Muokkaavatko loiset ihmisen mieltä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pakoon väärästä isännästä
Kun Joona joutui valaan vatsaan, se aiheutti mahassa niin kamalan mellakan, että eläin oksensi sen ulos. Nyt Montpellierin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että eläinmaailman Joonalla on toisenlainen strategia. Jos jouhimato ( Paragordius tricuspidatus ) joutuu kalan tai sammakon vatsaan, se luikertelee sieltä tyynesti ulos.

Jouhimadot elävät toukkana hepokattien ja heinäsirkkojen sisällä, mutta täysikasvuisina niiden on päästävä veteen lisääntymään. Thomas Frédéricin tutkimusryhmä Montpellierissä osoitti, että jouhimadot kykenevät ”aivopesemään” isäntänsä; matojen infektoimat hepokatit tekevät ”itsemurhan” hyppäämällä veteen, jolloin loinen pääsee vapauteen.

Loisen luikertelu ulos hyönteisen ruumiista saattaa kuitenkin kestää yli 10 minuuttia, ja sinä aikana loinen ja sen isäntä joutuvat helposti petojen suihin. Fleur Pontonin johtamassa tutkimuksessa eri lajisten kalojen ja sammakoiden annettiin syödä hyönteis-loispari strategisella hetkellä, kun loinen oli irtautumassa isännästään. Tutkijoiden hämmästykseksi loinen luikersi muutaman minuutin päästä ulos kalan tai sammakon suusta, sieraimesta tai kiduksista.

Pisimmillään loisen luikertelu ulos kalan ruoansulatuskanavasta kesti 28 minuuttia. Tutkimuksesta kertoi tiedelehti Nature.

Muokkaavatko loiset ihmisen mieltä?
Ajatus kuulostaa tieteisfantasialta, mutta eläinkokeet osoittavat, että loiset pystyvät vaikuttamaan isäntänsä käyttäytymiseen.

Tiedelehti Science kertoo uutispalstallaan toksoplasman yllättävistä vaikutuksista rottiin: loisten vaivaamat jyrsijät eivät enää pelkää kissan hajua ja jäävät petojen saaliiksi.

Toxoplasma gondii on yleinen nisäkkäiden - myös ihmisen - loinen, joka voi tarttua kissan ulosteesta, likaisista vihanneksista tai huonosti kypsennetystä lihasta. Toksoplasman esiintyvyys väestössä vaihtelee. Alle 40-vuotiaista helsinkiläisnaisista vajaat 30 prosenttia on saanut tartunnan jossain elämänsä vaiheessa. Terveille tartunta on melko harmiton, mutta vastasyntyneelle se voi aiheuttaa vakavia näkö- ja keskushermostovaurioita.

Outoa käytöstä tavataan myös kotiloilla, kertoo puolestaan Nature . Loisitut nilviäiset nousevat normaalista poiketen lokkien ulottuville. Parasiitit saavat myös kalat hyppimään niin, että ne jäävät terveitä lajitovereitaan helpommin petolintujen kynsiin.

Prahan Kaarle-yliopiston loistutkija Jaroslav Flegr vie Biological Psychology-lehdessä pohdinnan vieläkin pidemmälle. Flegrin teettämässä psykologisessä testissä toksoplasman infektoimat ihmiset osoittautuivat tavallista epävarmemmiksi ja katuvaisuuteen taipuviksi. Loisen kanssa tuttavuutta tehneet naiset olivat myös muita menevämpiä ja sydämellisempiä, miehet taas kavereitaan kateellisempia ja epäluuloisempia.

Kommentit (5)

Vierailija

Mielenkiintoinen artikkeli. Täydellinen valtaus tuskin onnistuu ihmisenkaltaisella monimutkaisella oliolla, mutta matalan tason vaikuttaminen onnistuu "helposti" esim. hormonien avulla.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Deus Ex

Prahan Kaarle-yliopiston loistutkija Jaroslav Flegr vie Biological Psychology-lehdessä pohdinnan vieläkin pidemmälle. Flegrin teettämässä psykologisessä testissä toksoplasman infektoimat ihmiset osoittautuivat tavallista epävarmemmiksi ja katuvaisuuteen taipuviksi. Loisen kanssa tuttavuutta tehneet naiset olivat myös muita menevämpiä ja sydämellisempiä, miehet taas kavereitaan kateellisempia ja epäluuloisempia.

Aika pitkälle vietyä. Mutta millä perustein?

Luulisi toksoplasmoosille altistumisen olevan nykyaikana kiinni lähinnä ympäräsitöstä.

Syy ei välttämättä olekaan toksoplasmoosissa itsessään, vaan yksilön elintilassa, jonka seurauksena syntyy merkittävä altistuminen toksoplasmoosille.

Uusimmat

Suosituimmat