Sivut

Kommentit (941)

Sähkömies
Seuraa 
Viestejä69

Mitäs järkeä siinä olisi alkaa sähköllä lämmittää ja mittailla lämpöä kun helpompi mitata suoraan sähkö.
Se että mekaanisesti vatkainta pyörittämällä ja mittaamalla energia kasvaneesta lämmöstä on eri asia ja ihan järkeväkin jos sähkön mittaaminen ei ole hallussa.

Jakob
Seuraa 
Viestejä1616

Major_Breakthrough kirjoitti:
Jakob kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Outo väite? Tässä mitataan voimaa joka pitää generaattorin paikallaan estäen sitä pyörimästä generaattorin roottorin mukana.

Laitteen voimantuotto ei ole homogeenista..vaan syklistä.

Kyllä tuosta syklisyydestä voi mitatessa tulla jonkin verran ongelmaa. Yksi helppo vaimennin olisi laittaa paino momenttivarren päähän, myös jonkinlainen "vauhtipyörä" itse myllyyn olisi avuksi. Tämä siis vain sen takia ettei vaa'an lukema juokse koko ajan niin että siitä ei saa selvää.

Mitatessa siis ropeli pyörii vinhasti. Generaattori tuottaa vastusta laakereiden, hammasrattaiden ja sähkön tekemisen takia. Tämä vastus synnyttää mastoa kiertävän vääntömomentin joka on täsmälleen samansuuruinen kuin tuo generaattorin jarruttava voima. Mittaamalla paikallaan jököttävään mastoon kohdistuva kiertosuuntainen vääntömomentti ja ropelin RPM saadaan turbiinista otettu teho.

Virran mittaaminen edelleen tuntuu helpoimmalta

Ongelmana tässä on generaattorin hyötysuhde joka on pitkälti tuntematon. Sen takia tarkkakin virran ja jännitteen mittaus menee aika pitkälti harakoille. Hyötysuhde vaihtelee nollan tuntumasta ehkä jonnekin lähelle 90%, riippuen RPM:stä, ulos otetusta virrasta ja muista tekijöistä. Pitää tietää tai arvata laitetaanko teholaskelmaan joissakin olosuhteissa kertoimeksi esim. 0,9 vai 0,6. Arvaaminen on tietysti kivaa ja yli yhdenkin lukuja voi käyttää jos omatunto vaan antaa myöten.

Jos tuotekehitystä tekee tuon generaattorin perusteella niin se myös määrää pitkälti lopputuloksen.

Hauskana pikkujuttuna mainittakoon että vääntömomentin mittauksen avulla saisi selvitettyä myös tämän kyseisen generaattorin hyötysuhteen eri olosuhteissa. Jos haluat mennä ns. peräpää edellä puuhun niin voisit myös ensin mitata kotona hyötysuhdekäyrät ja käyttää sitten generaattoria anturina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23965

Jakob kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Jakob kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Outo väite? Tässä mitataan voimaa joka pitää generaattorin paikallaan estäen sitä pyörimästä generaattorin roottorin mukana.

Laitteen voimantuotto ei ole homogeenista..vaan syklistä.

Kyllä tuosta syklisyydestä voi mitatessa tulla jonkin verran ongelmaa. Yksi helppo vaimennin olisi laittaa paino momenttivarren päähän, myös jonkinlainen "vauhtipyörä" itse myllyyn olisi avuksi. Tämä siis vain sen takia ettei vaa'an lukema juokse koko ajan niin että siitä ei saa selvää.

Mitatessa siis ropeli pyörii vinhasti. Generaattori tuottaa vastusta laakereiden, hammasrattaiden ja sähkön tekemisen takia. Tämä vastus synnyttää mastoa kiertävän vääntömomentin joka on täsmälleen samansuuruinen kuin tuo generaattorin jarruttava voima. Mittaamalla paikallaan jököttävään mastoon kohdistuva kiertosuuntainen vääntömomentti ja ropelin RPM saadaan turbiinista otettu teho.

Virran mittaaminen edelleen tuntuu helpoimmalta

Ongelmana tässä on generaattorin hyötysuhde joka on pitkälti tuntematon. Sen takia tarkkakin virran ja jännitteen mittaus menee aika pitkälti harakoille. Hyötysuhde vaihtelee nollan tuntumasta ehkä jonnekin lähelle 90%, riippuen RPM:stä, ulos otetusta virrasta ja muista tekijöistä. Pitää tietää tai arvata laitetaanko teholaskelmaan joissakin olosuhteissa kertoimeksi esim. 0,9 vai 0,6. Arvaaminen on tietysti kivaa ja yli yhdenkin lukuja voi käyttää jos omatunto vaan antaa myöten.

Jos tuotekehitystä tekee tuon generaattorin perusteella niin se myös määrää pitkälti lopputuloksen.

Hauskana pikkujuttuna mainittakoon että vääntömomentin mittauksen avulla saisi selvitettyä myös tämän kyseisen generaattorin hyötysuhteen eri olosuhteissa. Jos haluat mennä ns. peräpää edellä puuhun niin voisit myös ensin mitata kotona hyötysuhdekäyrät ja käyttää sitten generaattoria anturina.

Täytyy olettaa että on tehtaan ilmoittama 79% ( moottorina ).

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920

Major_Breakthrough kirjoitti:
Täytyy olettaa että on tehtaan ilmoittama 79% ( moottorina ).

Se pätee vain speksatussa toimintapisteessä moottorina. Ei sitä voi yleistää generaattorikäyttöön kaikkiin olosuhteisiin.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23965

Neutroni kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Täytyy olettaa että on tehtaan ilmoittama 79% ( moottorina ).

Se pätee vain speksatussa toimintapisteessä moottorina. Ei sitä voi yleistää generaattorikäyttöön kaikkiin olosuhteisiin.

Voi sen tässä tapauksessa  yleistää jos haetaan epävirallisesti hyötysuhdetta..muistaen että vielä tasasuuntaajan diodit hävittää 25% vai oliko se 2,5  ?

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920

Major_Breakthrough kirjoitti:
Voi sen tässä tapauksessa  yleistää jos haetaan epävirallisesti hyötysuhdetta..muistaen että vielä tasasuuntaajan diodit hävittää 25% vai oliko se 2,5  ?

Yleistä vaan, kyllä se silti näyttää mikä on totuus höpinöidesi takana. Anna kun arvaan: jos onnistut mittaamaan tehon jotenkin, pian saamme kuulla mitä mielikuvituksellisemmista korjauskertoimista, joita tarvitaan muuttamaan todelliset mittaustulokset sinun fantasiamaailman kanssa yhteensopiviksi.

No, ei siinä ole mitään uutta. Kyllä minäkin fuskasin kerran yhdessä kurssityössä. Olikohan se niin, että kokeemme menivät totaalisen pieleen, sain jollekin suureelle arvon 1E-13 ja tiesin, että oikea tulos on lähempänä 1E13:a, joten "unohdin" etumerkin. Läpi meni. Vaikka itse sanon, 1E26 on ihan miehekäs korjauskerroin hihasta ravisteltuna, mutta isot mokat vaativat pontevia korjaustoimia.

Diodien häviö riippuu niiden yli olevasta jännitteestä (joka riippuu virrasta ja lämpötilasta) ja suhteellinen häviö on sen jännitteen osuus generaattorin napajännitteestä. Turha sinun on tässä vaiheessa siitä piitata. Oikealle kertaluokalle osuminen on jo hyvä saavutus, josta lupaan vähentää päänaukomistani hetkeksi.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920

Lyde19 kirjoitti:
Ja tässä on jokusen aikaa yritetty selittää että sähköteholla ei ole merkitystä kun tuulimyllyn laadun osoittaa lavoilta saatava teho. Kannattaa siis mitata se.

Sähköteholla nimenomaan on merkitys. Se on asia, josta asiakas maksaa. Hyötysuhteella ei ole mitään väliä niin kauan kun tuulesta ei tarvitse maksaa. Jos hyötysuhteen parantaminen alentaa myllyn hintaa, esimerkiksi pienen koon tai halvempien rakenteiden kautta, hyvä niin, mutta sitä ei erikseen optimoida eikä sillä myydä myllyä.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä6080

Neutroni kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Ja tässä on jokusen aikaa yritetty selittää että sähköteholla ei ole merkitystä kun tuulimyllyn laadun osoittaa lavoilta saatava teho. Kannattaa siis mitata se.

Sähköteholla nimenomaan on merkitys. Se on asia, josta asiakas maksaa. Hyötysuhteella ei ole mitään väliä niin kauan kun tuulesta ei tarvitse maksaa. Jos hyötysuhteen parantaminen alentaa myllyn hintaa, esimerkiksi pienen koon tai halvempien rakenteiden kautta, hyvä niin, mutta sitä ei erikseen optimoida eikä sillä myydä myllyä.

Sähkötuotto ei ole ainut sovellus toimivalle tuulimyllylle. Yleisin varmaan kuitenkin. Jos majurilla olisi hyvin toimiva rupelli niin voi myydä vaikka pelkkää rupellia ja antaa muiden liittää siihen haluamansa laite.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23965

Lyde19 kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Ja tässä on jokusen aikaa yritetty selittää että sähköteholla ei ole merkitystä kun tuulimyllyn laadun osoittaa lavoilta saatava teho. Kannattaa siis mitata se.

Sähköteholla nimenomaan on merkitys. Se on asia, josta asiakas maksaa. Hyötysuhteella ei ole mitään väliä niin kauan kun tuulesta ei tarvitse maksaa. Jos hyötysuhteen parantaminen alentaa myllyn hintaa, esimerkiksi pienen koon tai halvempien rakenteiden kautta, hyvä niin, mutta sitä ei erikseen optimoida eikä sillä myydä myllyä.

Sähkötuotto ei ole ainut sovellus toimivalle tuulimyllylle. Yleisin varmaan kuitenkin. Jos majurilla olisi hyvin toimiva rupelli niin voi myydä vaikka pelkkää rupellia ja antaa muiden liittää siihen haluamansa laite.

Jep...mutta prässätyille kiinalaisille muutaman euron potkurinlavoille ei oikeastaan ole nyt vielä kilpailijaa...se vaatisi vielä uuden innovaation..tai ainakin jonkinlaisen koneen.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23965

Neutroni kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Voi sen tässä tapauksessa  yleistää jos haetaan epävirallisesti hyötysuhdetta..muistaen että vielä tasasuuntaajan diodit hävittää 25% vai oliko se 2,5  ?

Yleistä vaan, kyllä se silti näyttää mikä on totuus höpinöidesi takana. Anna kun arvaan: jos onnistut mittaamaan tehon jotenkin, pian saamme kuulla mitä mielikuvituksellisemmista korjauskertoimista, joita tarvitaan muuttamaan todelliset mittaustulokset sinun fantasiamaailman kanssa yhteensopiviksi.

No, ei siinä ole mitään uutta. Kyllä minäkin fuskasin kerran yhdessä kurssityössä. Olikohan se niin, että kokeemme menivät totaalisen pieleen, sain jollekin suureelle arvon 1E-13 ja tiesin, että oikea tulos on lähempänä 1E13:a, joten "unohdin" etumerkin. Läpi meni. Vaikka itse sanon, 1E26 on ihan miehekäs korjauskerroin hihasta ravisteltuna, mutta isot mokat vaativat pontevia korjaustoimia.

Diodien häviö riippuu niiden yli olevasta jännitteestä (joka riippuu virrasta ja lämpötilasta) ja suhteellinen häviö on sen jännitteen osuus generaattorin napajännitteestä. Turha sinun on tässä vaiheessa siitä piitata. Oikealle kertaluokalle osuminen on jo hyvä saavutus, josta lupaan vähentää päänaukomistani hetkeksi.

Ei nämä hyötysuhteet mitään mielikuvitusta ole..ei myöskään Re-luku.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23965

Lyde19 kirjoitti:
Noiden Nylon-osien kanssa pitää muuten käyttää oikeaa rasvaa. Esim. Litium-pohjaiset toimivat. Öljypohjaiset voivat pilata rattaat.

Ne ovat jo varmaan siksi laittaaneet sen hylkyyn..laite pyörii hyvin..mutta mustaa töhnää oli sisällä monta kuutiosenttiä..jonka poistin. Nyt se on erittäin jäykkä koska pyörittää käämejä 2 x nopeudella..planeettavaihteiston kautta. Tarkoitus kuitenkin on testata laitteen kykyä pyöriä kovassa tuulessa..niin tuo ei haittaa...on oikestaan vaan etu.

Verrannoksi ANEWin myllyt ei oikein enää tuota tehoa kovassa tuulessa...joten tällä tulisi todistetuksi jotakin...tosin on jo todistettu...mutta saataisiin mitattuakin jotakin.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Jakob
Seuraa 
Viestejä1616

Major_Breakthrough kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Noiden Nylon-osien kanssa pitää muuten käyttää oikeaa rasvaa. Esim. Litium-pohjaiset toimivat. Öljypohjaiset voivat pilata rattaat.

Verrannoksi ANEWin myllyt ei oikein enää tuota tehoa kovassa tuulessa..

Tämä johtuu ainoastaan valinnasta jonka he ovat tehneet. Eli tuo sama turbiini tuottaisi paljon, paljon enemmän kovassa tuulessa jos siihen olisi asennettu teholtaan suurempi generaattori. Tässä ei kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta järkeä koska kovaa tuulta on harvoin ja ylisuuri generaattori on kallis.

Jos joku tolkuissaan oleva tekisi tätä Oulun vawt-projektia niin seuraavana työvaiheena olisi selvittää onko mahdollinen "keksintö" hyvä, huono vai kehityskelpoinen. Se tapahtuu helpoiten mittaamalla suoraan vääntömomentti ja rpm. Roskiksesta kaivetun generaattorin ominaisuuksilla ei ole mitään väliä koska lopulliseen myytävään tuotteeseen ei varmaankaan tule yhtään roskiksesta kaivettua osaa. Napamoottori käy kyllä hyvin jarruksi, ja voihan sen tuottamia virtoja ja jännitteitä mitata omaksi ja toisten iloksi. Ympärille kerääntyville tolloille kuten esim. rahoittajille on myös tärkeätä että lamppu palaa kirkkaasti (valitse siis tarpeeksi matalalle jännitteelle tarkoitettu lamppu, se palaa kirkkaasti. Himmeänä hehkuva lamppu on rahoittajalle heikkouden merkki).

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat