Sivut

Kommentit (1028)

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä1604

Nyt on näkyvissä ensimmäisen kerran uusi Tanskasta Hollantiin rakennettu sähkölinja. Norjasta Hollantiin nyt 304 MW ja Tanskasta Hollantiin 652 MW.

Norjasta Hollantiin menevä linja oli käynyt pieneksi. Se on ollut tehokkaassa käytössä kumpaankin suuntaan.

Tämä uusi linja tasaa entisestäänkin Skandinavian sähköverkkojen kykyä kompensoida alueen vaihtelevaa tuulivoiman tuotantoa.

Onkohan tämän uuden yhteyden vaikutusta, kun koko Skandinaviassa  sähkön hinta on 41,70 MWh

En ole koskaan aikaisemmin nähnyt tällaista tilannetta

https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kra...

Kun katselee seuraavasta linkistä tilannetta Suomessa kuluvalla viikolla, ymmärtää, miten paljon vaaditaan sähköverkoilta tasoittamaan tätä vaihtelevaa tuotantoa.

300 MW’sta 1.200 MW’iin muutamassa tunnissa

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tu...

esko

Vierailija

Oulua sanotaan tuuliseksi kaupungiksi..silti täällä on vain yksi tuulivoimala kaupungissa ja 2 lauttasatamassa matkalla Hailuotoon.

Miksi asia on näin ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diam
Seuraa 
Viestejä3091

Jos todellisissa mittauksissa siivelle tehon arvoksi on saatu 30 % ja Ansys Fluentilla 38 %, ei CFD:tä oikein voi pelkästään käyttää arviointiin.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija

Diam kirjoitti:
Jos todellisissa mittauksissa siivelle tehon arvoksi on saatu 30 % ja Ansys Fluentilla 38 %, ei CFD:tä oikein voi pelkästään käyttää arviointiin.

Mihin viittaat ?

Diam
Seuraa 
Viestejä3091

Se on niin kuin siinä lukee, jos vetää vain mieleisiään johtopäätelmiä, voi olla koko ikänsä pihalla todellisista mahdollisuuksista, jos CFD:llä rupeaa tutkimaan propelleja, ne on jotain virtuaalipropelleja.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija

Diam kirjoitti:
Se on niin kuin siinä lukee, jos vetää vain mieleisiään johtopäätelmiä, voi olla koko ikänsä pihalla todellisista mahdollisuuksista, jos CFD:llä rupeaa tutkimaan propelleja, ne on jotain virtuaalipropelleja.

Niin tätähän mä oon yrittänyt tässä nyt 5 vuotta toitottaa...pitää sotkea kätensä ja ryhtyä hommiin jos aikoo tuulivoimaloita tutkia.

Kauniin CFD analyysin voi tehdä sitten kun tietää, että se oikein mallinnettu oikeasta laitteesta.

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä1604

Uusi sähköyhteys Tanskasta Hollantiin on muuttanut sähkön hintoja selvästi Skandinaviassa. Useimpina päivinä sähkön hinta on ollut korkeampi Tanskassa kuin Suomessa. Ehkä siellä on ollut tyyntä.

Meitähän tämä uusi linja on auttanut melkoisesti hinnan halpenemisena, mutta alentaen meillä tuurivoimayhtiöiden tuloksentekoa.

Tuossa sähkölinjakuvassa ei ole esitetty, montako linjaa Hollannista on viereisiin Saksan osavaltioihin tai Belgiaan. Siellä vaikutus sähkön hintoihin alentavasti voi olla aika suurta

Seuraava iso muutos tapahtuu  Olkiluoto 3’n kytkeytyessä  verkkoon ensi vuonna. Suomesta tulee sähkön nettoviejä. Ei hätää, verkot kestävät myös lisääntyvän tuurivoiman tuotannot.

https://www.tuulivoimayhdistys.fi/hankelista

https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kra...

https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kra...

Skandinavian   vesivarastoja hallinnoidaan tarkasti, eikä sähkön hintaa yritetä muuttaa liikaa. Vesivarannot vähenevät talvisin, kun vesi on lumena. Keväin lumen sulettua altaat ovat taas täynnä.

http://wwwdynamic.nordpoolspot.com/marketinfo/rescontent/area/rescontent...

esko

Käyttäjä3810
Seuraa 
Viestejä339

Suomeen rakennetaan 79 tuulivomalaa tänä vuonna,  yhteisteholtaan 344 MW.

Suomen voimaloiden kapasitetti nousee noin 2.400 MW’iin.

Ensi vuodelle on suunnitelmissa nyt 400 MW, mutta kapasitetti  noussee vielä tästä.

Suomen Tuulivoimayhdistys ennakoi, että 2023 tuulivoiman osuus Suomessa  on 14-15%, eli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Uusimmassa Tuulivatti Oy:n Viinamäen tuulipuistossa on viisi 4,2 MW myllyä.

Puiston yhteydessä toimii Pohjoismaiden suurin sähkövarasto. Sen teho on 6 MW ja varastointikapasiteetti 6,6 MWh,

Käyttäjä3810
Seuraa 
Viestejä339

Maiden välisiä siirtoverkkoja rakennetaan edelleen. Hollannin ja Englannin välinen uusi siirtoyhteys, kapasiteetiltaan 8 teravattituntia/v, valmistui äskettäin. Se tuli yllättävä kalliiksi, 0,5 miljardia euroa.

https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kra...

Kaikki uudet siirtoyhteydet tulevat helpottamaan vaihtelevan tuotannon siirtelyä ja pudottaa sähkön hintaa.

Kaasuputket olisivat halvempia siirtämään energiaa ja Saksassahan ei uusia maanpääilisiä ilmajohtoja suvaita.

Pohjanmeren vaihtelevaa tuulivoimaa ollaan kokeilemassa muuttaa kaasuksi, jota voisi pumpata Saksan maanlaajuiseen kaasuverkkoon.

Onkohan kaasuksi muuttamisessa ongelmia, kun mistään suurista laitoksista ei ole näkynyt uutisia.

lokki
Seuraa 
Viestejä5828

Major_Breakthrough kirjoitti:
Tuo on sinänsä hieno keksintö...että se paljastaa miksi potkuri on tehoton..jonka asian jo Betz 1919 huomasi.

Eikä paljasta. Tuollaisen kanavaturbiinin ohi virtaa ilma siinä missä potkurin lavan kärkienkin ympäri. Pieni osuus indusoidusta vastuksesta poistuu, mutta samalla jää koko pinta-alalle osuvaa tehoa käyttämättä.

Tuollainen kanavaturbiini saadaan näyttämään hyvähyötysuhteiselta vain kun kanavaosuutta ei lasketa mukaan pyyhkäisyalaan. Jos ulkomitoiltaan samankokoiset turbiinit asetetaan rinnakkain, hyötysuhde on kanavaturbiinilla vain yksittäisiä prosentteja parempi, mutta materiaalia ja työtä laitokseen on mennyt tavattomasti enemmän, eli materiaalihyötysuhde huononee rajusti ja siten myös hinta/tuotto-suhde jää surkeaksi. 

lokki
Seuraa 
Viestejä5828

Käyttäjä3810 kirjoitti:
Maiden välisiä siirtoverkkoja rakennetaan edelleen. Hollannin ja Englannin välinen uusi siirtoyhteys, kapasiteetiltaan 8 teravattituntia/v, valmistui äskettäin. Se tuli yllättävä kalliiksi, 0,5 miljardia euroa.

https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kra...

Kaikki uudet siirtoyhteydet tulevat helpottamaan vaihtelevan tuotannon siirtelyä ja pudottaa sähkön hintaa.

Kaasuputket olisivat halvempia siirtämään energiaa ja Saksassahan ei uusia maanpääilisiä ilmajohtoja suvaita.

Pohjanmeren vaihtelevaa tuulivoimaa ollaan kokeilemassa muuttaa kaasuksi, jota voisi pumpata Saksan maanlaajuiseen kaasuverkkoon.

Onkohan kaasuksi muuttamisessa ongelmia, kun mistään suurista laitoksista ei ole näkynyt uutisia.

Ei se kaasuksi muuttaminen ole kovin hyvähyötysuhteista. Siinä tehdään sähköllä vetyä ja vety yhdistetään hiilidioksidiin katalyyttisesti. Saadaan tuulimetaania hyötysuhteella max 64%. Jos tällä on tarkoitus korvata sähköenergian siirtoa, pitää tuosta kaasusta tehdä vielä sähköä, jolloin hyötysude jää 30-40% pintaan. Hyötysuhde on niin huono, ettei massivinen bisnes ole vielä noussut. https://en.wikipedia.org/wiki/Power-to-gas

Vierailija

lokki kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Tuo on sinänsä hieno keksintö...että se paljastaa miksi potkuri on tehoton..jonka asian jo Betz 1919 huomasi.

Eikä paljasta. Tuollaisen kanavaturbiinin ohi virtaa ilma siinä missä potkurin lavan kärkienkin ympäri. Pieni osuus indusoidusta vastuksesta poistuu, mutta samalla jää koko pinta-alalle osuvaa tehoa käyttämättä.

Tuollainen kanavaturbiini saadaan näyttämään hyvähyötysuhteiselta vain kun kanavaosuutta ei lasketa mukaan pyyhkäisyalaan. Jos ulkomitoiltaan samankokoiset turbiinit asetetaan rinnakkain, hyötysuhde on kanavaturbiinilla vain yksittäisiä prosentteja parempi, mutta materiaalia ja työtä laitokseen on mennyt tavattomasti enemmän, eli materiaalihyötysuhde huononee rajusti ja siten myös hinta/tuotto-suhde jää surkeaksi. 

Tottakai se jää surkeaksi koska jopa Vestaskin tuottaa vain 2,4% ohivirtaavasta sähköksi 2 x parempi tuottaa tällöin vain 4,8%.

Potkuri vain on todella surkea tuulivoimalassa.

outo
Seuraa 
Viestejä964

"Tuulivoima, tuo ihana ilmainen sähkön tuotantomuoto..."

Motto: Suomessa kerätään veroja 8 miljardia vuodessa teiden ylläpitoa varten.

Jos keksitään keino tuottaa sähköä ilmaiseksi, se ei tarkoita sitä, etteikö tuo keino ole pian ulkomaalaisten sijoitusfirmojen omistuksessa ja etteikö kuluttajat maksa ilmaiseksi tuotetusta sähköstä ja sähkön siirrosta ja niiden veroja vähintään yhtä paljon kuin nytkin.

Valtion on pakko saada tietty veromäärä vuosittain ja se on hyvä asia. Mutta kun tuolla laarilla käy myös niin paljon sellaisia kouria, joilla ei ole siihen oikeutta, vajaus täytyy täydentää yhä uusilla ja uusilla veroilla, joille keksitään ikäänkuin oikeutus mielikuvituksellisilla visioilla ja syillä.

Ja jokaisella tuulimyllyllä on vastassaan myös köyhätritarit.

Vierailija

outo kirjoitti:
"Tuulivoima, tuo ihana ilmainen sähkön tuotantomuoto..."

Motto: Suomessa kerätään veroja 8 miljardia vuodessa teiden ylläpitoa varten.

Jos keksitään keino tuottaa sähköä ilmaiseksi, se ei tarkoita sitä, etteikö tuo keino ole pian ulkomaalaisten sijoitusfirmojen omistuksessa ja etteikö kuluttajat maksa ilmaiseksi tuotetusta sähköstä ja sähkön siirrosta ja niiden veroja vähintään yhtä paljon kuin nytkin.

Valtion on pakko saada tietty veromäärä vuosittain ja se on hyvä asia. Mutta kun tuolla laarilla käy myös niin paljon sellaisia kouria, joilla ei ole siihen oikeutta, vajaus täytyy täydentää yhä uusilla ja uusilla veroilla, joille keksitään ikäänkuin oikeutus mielikuvituksellisilla visioilla ja syillä.

Ja jokaisella tuulimyllyllä on vastassaan myös köyhätritarit.

Onko joku nähnyt vedenpitävän kalkulaation siitä, että tuulivoima meillä on nyt kannattavaa ja "ilmaista" ?

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä1604

Tuulivoiman lisärakentaminen on alkanut herättää yhä enemmän kysymyksiä. Onko niiden rakentaminen järkevää.
Rakentamisen ja käyttöönoton aiheuttama ”hiilijalanjälki” on niin suuri, että ne tuskin ehtivät korvata sen elinaikanaan.
Tuuli on tietysti ilmaista ja kaikkien käytössä. Mutta kaikki se materiaali, joka käytetään niiden rakentamiseen ovat poissa muusta käytöstä. Myöskin se maa-alue ja häiriöt ympäristölle eivät ole ”ilmaisia.
Epämääräiset tuulitukiaiset ovat tulleet tosi kalliiksi yhteiskunnille. Nyt on jopa Saksassa havahduttu siihen, että myllyjen rakentaminen pitää kilpailuttaa kuten Suomessa.
Skandinaviassa on Tanskasta Hollantiin ja Englannista Hollantiin rakennetut sähkölinjat muuttaneet oleellisesti tilannetta.
Suomessa sähkön hinta on pudonnut oleellisesti. Tanskassa taas sähkön hinta on noussut Suomen tasolle. Tosin muutamana tuulisena päivänä Tanska joutuu myymään ylimääräisen sähkönsä negatiivisella hinnalla muualle.
https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kra...
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tu...
https://wattsupwiththat.com/2019/12/14/the-dangerous-winds-of-trying-to-...
The dangerous winds of trying to prevent climate change
Inconvenient facts show why wind energy is not renewable, sustainable or climate-friendly
Duggan Flanakin is Director of Policy Research at the Committee For A Constructive Tomorrow
Wind turbines continue to be the most controversial of so-called “renewable” energy sources worldwide. But, you say, wind is surely renewable. It blows intermittently, but it’s natural, free, renewable and climate-friendly.
That’s certainly what we hear, almost constantly. However, while the wind itself may be “renewable,” the turbines, the raw materials that go into making them, and the lands they impact certainly are not. And a new report says harnessing wind to generate electricity actually contributes to global warming!
Arcadia Power reports that the widely used GE 1.5-megawatt (MW) turbine is a 164-ton mini-monster with 116-foot blades on a 212-foot tower that weighs another 71 tons. The Vestas V90 2.0-MW has 148-foot blades on a 262-foot tower, and a total weight of about 267 tons. The concrete and steel rebar foundations that they sit on weigh up to 800 tons, or more. And the newer 3.0-MW and even more powerful turbines and foundations weigh a lot more than that.
Citing National Renewable Energy Laboratory data, the U.S. Geological Survey notes that wind turbines are predominantly made of steel (which comprises 71-79% of total turbine mass), fiberglass and resin composites in the blades (11-16%), iron or cast iron (5-17%), copper (1%), aluminum (0-2%), rare earth elements (1-3%) and other materials. Plus the concrete and rebar that anchor the turbines in the earth.

esko

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat