Seuraa 
Viestejä19
Liittynyt1.4.2014

Hei,

Olisin kiinnostunut keskustelualueen käyttäjien näkemyksistä siitä, mitä tieteenfilosofia on (itsellenne muodostunut kuva - olen myös kiinnostunut siitä, miten tämä kuva on muodostunut), mitä sen tulisi olla (jos mitään) ja mikä sen arvo on (jos sillä sellainen on).

Sivut

Kommentit (90)

molaine
Seuraa 
Viestejä1938
Liittynyt3.8.2011

Jospa yritän. Tieteenfilosofia käsittelee olevaisen luonnetta, ontologiaa, sekä keinoja saada havaintoja olevaisesta, epistemologiaa. Tieteenfilosofia ei ole mikään monoliitti, vaan eri tarkoituksiin voidaan soveltaa erilaisia ontologioita ja epistemologioita (näiden välillä on toki usein riippuvuussuhde), esimerkkinä vaikkapa luonnontieteissä fysikalismi, sekä sosiaalitieteissä kontruktivismi. Tietoisesti tai tiedostamatta valittu tieteenfilosofia luo puitteet ilmiöiden tutkimiselle, samalla rajoittaen mahdollisia lähestymistapoja. Esimerkkinä vaikkapa yhteiskunnan ilmiöiden selittäminen, jossa usein pohjaoletuksena on yhteiskunnallisen todellisuuden sosiaalinen konstruointi  sen jäsenten mielissä ja kesken. Valitut ontologiset perusoletukset ohjaavat ja fokusoivat tutkimusta ja sen epistemologiaa, mahdollistaen tietyt tutkimusmetodologiat ja sulkien pois toiset. Tässä ohjauksessa ja fokusoinnissa onkin (ainakin yksi) tieteenfilosofian arvo. 

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Keijona
Seuraa 
Viestejä8857
Liittynyt13.3.2015

molaine kirjoitti:
Jospa yritän. Tieteenfilosofia käsittelee olevaisen luonnetta, ontologiaa, sekä keinoja saada havaintoja olevaisesta, epistemologiaa. Tieteenfilosofia ei ole mikään monoliitti, vaan eri tarkoituksiin voidaan soveltaa erilaisia ontologioita ja epistemologioita (näiden välillä on toki usein riippuvuussuhde), esimerkkinä vaikkapa luonnontieteissä fysikalismi, sekä sosiaalitieteissä kontruktivismi. Tietoisesti tai tiedostamatta valittu tieteenfilosofia luo puitteet ilmiöiden tutkimiselle, samalla rajoittaen mahdollisia lähestymistapoja. Esimerkkinä vaikkapa yhteiskunnan ilmiöiden selittäminen, jossa usein pohjaoletuksena on yhteiskunnallisen todellisuuden sosiaalinen konstruointi  sen jäsenten mielissä ja kesken. Valitut ontologiset perusoletukset ohjaavat ja fokusoivat tutkimusta ja sen epistemologiaa, mahdollistaen tietyt tutkimusmetodologiat ja sulkien pois toiset. Tässä ohjauksessa ja fokusoinnissa onkin (ainakin yksi) tieteenfilosofian arvo. 

Kuulosti siltä että tältä pastalta voi tosiaan oppia jotakin, hmm.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5971
Liittynyt8.11.2012

Sillä olisi arvo, mutta todellisuudessa tieteentekijät vääntää oudot tortut ja jos joku filosofiaan vinksahtanut sitten analysoi sen puhki, niin alkaa suurviha. Suurvihan aikana totuuden puhujat kivitetään. Toiminta aloitetaan vaatimuksilla siitä, että ne filosofiaan vinkshtaneet olisivat hiljaa, koska kaikki tietää että kyllä se maapallo lämpenee kaksi astetta Celsiusta vuosisadassa paitsi jos ei tehdä mitään niin kolme.

molaine
Seuraa 
Viestejä1938
Liittynyt3.8.2011

HuuHaata kirjoitti:
Sillä olisi arvo, mutta todellisuudessa tieteentekijät vääntää oudot tortut ja jos joku filosofiaan vinksahtanut sitten analysoi sen puhki, niin alkaa suurviha. Suurvihan aikana totuuden puhujat kivitetään. Toiminta aloitetaan vaatimuksilla siitä, että ne filosofiaan vinkshtaneet olisivat hiljaa, koska kaikki tietää että kyllä se maapallo lämpenee kaksi astetta Celsiusta vuosisadassa paitsi jos ei tehdä mitään niin kolme.

Jep, tätä minäkin yritin sanoa, mutta en osannut yhtä selkeästi, kuin sinä!

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Sekottaja
Seuraa 
Viestejä19
Liittynyt1.4.2014

Lisään vielä yhden kysymyksen: miten ymmärrätte sen toiminnan, jota yliopistoissa ja muualla harjoitetaan nimikkeellä "tieteenfilosofia" (ja myös näkemykset tieteensosiologiasta yms. kiinnostavat)? Onko sillä merkitystä millekään?

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5971
Liittynyt8.11.2012

Sekottaja kirjoitti:
Lisään vielä yhden kysymyksen: miten ymmärrätte sen toiminnan, jota yliopistoissa ja muualla harjoitetaan nimikkeellä "tieteenfilosofia" (ja myös näkemykset tieteensosiologiasta yms. kiinnostavat)? Onko sillä merkitystä millekään?

Kymmenisen vuotta sitten oli vielä tilanne, jossa oli ihan perusteltua syyttää filosofeja siitä, etteivät he tunne esimerkiksi fysiikan teorioita tarpeeksi hyvin ja näin heidän yrityksensä tehdä tieteen filosofiaa on epäonnistuminen.

Nykyään noin ei voi enää yleisesti sanoa. Jokaisella suuremmalla tieteenalalla lienee hyvää työtä tekeviä tieteenfilosofeja joiden sanomaa kyllä kannattaa myös kuunnella.

molaine
Seuraa 
Viestejä1938
Liittynyt3.8.2011

Kun nettikeskusteluissa on iso mahdollisuus, ettei sanoma mene aiotulla tavalla perille, niin totean varmuuden vuoksi, että yllä kirjoittamani vastaus HuuHaalle oli sarkasmia. 

Sitten tähän: 

HuuHaata kirjoitti:

Kymmenisen vuotta sitten oli vielä tilanne, jossa oli ihan perusteltua syyttää filosofeja siitä, etteivät he tunne esimerkiksi fysiikan teorioita tarpeeksi hyvin ja näin heidän yrityksensä tehdä tieteen filosofiaa on epäonnistuminen.

Nykyään noin ei voi enää yleisesti sanoa. Jokaisella suuremmalla tieteenalalla lienee hyvää työtä tekeviä tieteenfilosofeja joiden sanomaa kyllä kannattaa myös kuunnella.

Mitä ihmettä on kymmenessä vuodessa tapahtunut ja mitähän HuuHaata tarkoitat tieteenfilosofialla? Ei tieteenfilosofian tarkoitus ole antaa mitään metafyysisiä merkityksiä tieteen saavutuksille, esimerkiksi fysiikan tutkimuksessa. Miksi filosofin tulisi tuntea fysiikan teoriat hyvin? Sitä vartenhan meillä on fyysikoita! Fyysikoiden, kuten muidenkin tieteilijöiden (myös ja ehkä etenkin sosiaalitieteilijöiden) olisi kuitenkin hyvä tunnistaa oman maailmankuvan rakentuminen ja sen vaikutus tutkimukseen tutustumalla tieteenfilosofian kenttään. Luonnontieteissä tämä varmaankin usein jätetään huomiotta, koska posititvismiin pohjautuvat tutkimuskäytännöt ovat niin vakiintuneet, että niitä pidetään itsestäänselvyyksinä joiden pohtiminen on ajanhukkaa. Sieltä taustalta ne kuitenkin löytyvät. 

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

molaine
Seuraa 
Viestejä1938
Liittynyt3.8.2011

Sekottaja kirjoitti:
Lisään vielä yhden kysymyksen: miten ymmärrätte sen toiminnan, jota yliopistoissa ja muualla harjoitetaan nimikkeellä "tieteenfilosofia" (ja myös näkemykset tieteensosiologiasta yms. kiinnostavat)? Onko sillä merkitystä millekään?

Voiko yliopistoissa opiskella "Tieteenfilosofiaa" oppiaineena? Ainakin jatko-opiskelijoille toki järjestetään aiheesta kursseja, mielestäni juuri niistä syistä, jotka alkuperäisessä vastauksessani annoin. Filosofiaa pääaineena opiskelevat varmasti käsittelevät myös tieteen tekemiseen liittyvää ja tiedon olemukseen ja kartuttamiseen littyvää filosofiaa paljonkin.

Mitä on tieteensosiologia? - kysyn ihan vakavissani, kun en termiä tunne. Onko se tiedeyhteisöön kohdistuvaa sosiologiaa vai jotain muuta?

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Sekottaja
Seuraa 
Viestejä19
Liittynyt1.4.2014

Kyllä tieteenfilosofiaan voi erikoistua tutkimuskohteena Suomessa (kirjoittaa gradun ja väikkärinkin), ja ulkomailla varsinkin on paljon tieteenfilosofian yksiköitä "history and philosophy of science (HPS) laitoksia.

Tieteensosiologia tutkii tieteellisen toiminnan sosiaalisia puolia ja ennakkoehtoja, kuten teorioiden hyväksymisestä käytävää keskustelua tieteentekijöiden parissa tai instuutiorakenteita, jotka mahdollistavat tietynlaisen tieteellisen toiminna.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5971
Liittynyt8.11.2012

molaine kirjoitti:
 Mitä ihmettä on kymmenessä vuodessa tapahtunut ja mitähän HuuHaata tarkoitat tieteenfilosofialla?

Käyttäisit ensin wikipediaa termeihin ja aloittaisit kyselyt sen jälkeen, jolloin asia olisi mukavampaa kaikille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteenfilosofia

"Tieteenfilosofia tutkii paitsi tieteitä yleisesti myös yksittäisiä tieteenaloja. Esimerkiksi matematiikan filosofia selvittää matemaattisten väitteiden luonnetta ja matemaattisten olioiden, kuten lukujen, olemassaoloa, ja yhteiskuntatieteiden filosofia tutkii yhteiskuntatieteisiin liittyviä kysymyksiä.

Tieteenfilosofia voidaan jakaa kahteen osaan: (1) tiedettä yleisesti tutkivaan yleiseen tieteenfilosofiaan, joka jakautuu puolestaan tieteen tietoteoriaan ja tieteen ontologiaan sekä (2) yksittäisten tieteenalojen jatieteellisten teorioiden perusteiden tutkimukseen."

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut kaksi asiaa toinen on, että tietoa on enemmän kuin koskaan ja se on avoimemmin saatavilla joka nopeuttaa oppimista ja toisena merkittävänä asiana on että monet huippuyliopistot ovat alkaneet ottaa tieteenfilosofian tosissaan, jolloin on lukuisia kovan luokan fysiikan ja biologian tohtoreita nykään jotka tekevät työkseen tieteenfilosofiaa.

Sekottaja
Seuraa 
Viestejä19
Liittynyt1.4.2014

Lisäisin vielä, että aktuaalisen tieteellisen käytännön tunteminen on ollut voimakkaasti pöydällä tieteenfilosofiassa ainakin 60-luvulta. Kuhn oli fyysikko.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5971
Liittynyt8.11.2012

Sekottaja kirjoitti:
Lisäisin vielä, että aktuaalisen tieteellisen käytännön tunteminen on ollut voimakkaasti pöydällä tieteenfilosofiassa ainakin 60-luvulta. Kuhn oli fyysikko.

Tuo pitää paikkaansa. Samoin fysiikassa koko kvanttimekaniikan kehittyminen oli sellaisten herrojen tekemää, jotka tunsivat filosofiansa erittäin hyvin. Sen jälkeen tieteenfilosofia fysiikan tekemisessä yritettiin innolla haudata onnistuen siinä ihan viime aikoihin asti.

Toki on ollut Kuhneja tuossa välissäkin. Vähäinen määrä ja erittäin pienenä vähemmistönä.

molaine
Seuraa 
Viestejä1938
Liittynyt3.8.2011

HuuHaata kirjoitti:
molaine kirjoitti:
 Mitä ihmettä on kymmenessä vuodessa tapahtunut ja mitähän HuuHaata tarkoitat tieteenfilosofialla?

Käyttäisit ensin wikipediaa termeihin ja aloittaisit kyselyt sen jälkeen, jolloin asia olisi mukavampaa kaikille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteenfilosofia

"Tieteenfilosofia tutkii paitsi tieteitä yleisesti myös yksittäisiä tieteenaloja. Esimerkiksi matematiikan filosofia selvittää matemaattisten väitteiden luonnetta ja matemaattisten olioiden, kuten lukujen, olemassaoloa, ja yhteiskuntatieteiden filosofia tutkii yhteiskuntatieteisiin liittyviä kysymyksiä.

Tieteenfilosofia voidaan jakaa kahteen osaan: (1) tiedettä yleisesti tutkivaan yleiseen tieteenfilosofiaan, joka jakautuu puolestaan tieteen tietoteoriaan ja tieteen ontologiaan sekä (2) yksittäisten tieteenalojen jatieteellisten teorioiden perusteiden tutkimukseen."

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut kaksi asiaa toinen on, että tietoa on enemmän kuin koskaan ja se on avoimemmin saatavilla joka nopeuttaa oppimista ja toisena merkittävänä asiana on että monet huippuyliopistot ovat alkaneet ottaa tieteenfilosofian tosissaan, jolloin on lukuisia kovan luokan fysiikan ja biologian tohtoreita nykään jotka tekevät työkseen tieteenfilosofiaa.

No, ihan tarkoituksella jätin alkuperäisessä vastauksessani wikipedian rauhaan tällä kertaa, ikään kuin aivojumppana itselle.  Mutta en kysynyt wikipedian määritelmää tieteenfilosofialle, vaan mitä sinä tarkoitat sillä. Vaikuttaa siltä, että avasit wikipedian vasta kysymykseni jälkeen (sieltähän näköjään löytyi oleellisesti samat asiat kuin toin esille). Avauksesi viittasi mielestäni siihen, että pidit filosofian tehtävänä jotenkin löytää uusia merkityksiä tieteellisestä työstä, hieman filosofia-termin arkikäsityksen mukaan:

HuuHaata kirjoitti:
Sillä olisi arvo, mutta todellisuudessa tieteentekijät vääntää oudot tortut ja jos joku filosofiaan vinksahtanut sitten analysoi sen puhki

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5971
Liittynyt8.11.2012

molaine kirjoitti:
Avauksesi viittasi mielestäni siihen, että pidit filosofian tehtävänä jotenkin löytää uusia merkityksiä tieteellisestä työstä, hieman filosofia-termin arkikäsityksen mukaan:

HuuHaata kirjoitti:
Sillä olisi arvo, mutta todellisuudessa tieteentekijät vääntää oudot tortut ja jos joku filosofiaan vinksahtanut sitten analysoi sen puhki

Ei vaan tieteenfilosofian tehtävänä on valaista mitä tieteessä tapahtuvat kielipelit tarkoittavat. Eli vaikkapa kysymys mitä kvanttimekaniikka noin niinkuin syvemmiltään tarkoittaa. Joka on huono esimerkki korkeintaan siksi että se on nykypäivänä niin loppuunkaluttu. Sitävastoin kunnollisia vastauksia mitä joku M-teoria tarkoittaa ei ole yhtään kellään. Ja fyysikot innolla huutaa vieläkin, että ei sitä pidä miettiä mitä se tarkoittaa. Ja onneksi tieteenfilosofeja tänä päivänä eivät  nuo huutelut voisi vähempää kiinnostaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat