Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt31.8.2016

Pahoittelen jos tästä aiheesta on olemassa jo keskustelu mutta tähän hätään en sitä löytänyt.

Olen kiinnostunut kuulemaan perusteltuja näkemyksiä sille, miksi ihmisen optimaalinen syntymäpaino asettuu noin 2,5-3.5 kiloon (Jos tämä on väärin niin saa korjata). Optimilla tarkoitan tässä tilanteesta mahdollisimman pientä kuolleisuutta synnytyksen yhteydessä.

Olen ymmärtänyt että ihminen syntyy oikeastaan "keskeneräisenä", eli äidin pidempi raskausaika olisi selviytymisen kannalta parempi vaihtoehto. Tätä kuitenkin rajoittaa kaiketi syntyvän lapsen koko. Isompaa vauvaa on hankalampi synnyttää ja tällaiset yksilöt putoavat pois lajinkehityksestä.

Onko pienempi syntymäpaino aina johdettavissa liian lyhyeen raskauteen? Minua kiinnostaa tietää mitkä ovat kriittiset tekijät jotka nostavat lapsikuolleisuutta tilastollisesti kun syntymäpaino vähenee. Milloin voidaan sanoa, että lapsi syntyy ennenaikaisesti mutta mitä todennäköisimmin kasvaa terveeksi aikuiseksi yksilöksi?

Oliko kysymys huonosti ilmaistu?
Ei
Ei
0%
Ääniä yhteensä: 0

Kommentit (6)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40689
Liittynyt6.12.2009

Paloheimoo kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että ihminen syntyy oikeastaan "keskeneräisenä", eli äidin pidempi raskausaika olisi selviytymisen kannalta parempi vaihtoehto. Tätä kuitenkin rajoittaa kaiketi syntyvän lapsen koko. Isompaa vauvaa on hankalampi synnyttää ja tällaiset yksilöt putoavat pois lajinkehityksestä.

Pitää tarkastella asiaa ainakin sinne sukukypysyyteen asti.

Pieni näyte. Korrelaatioita.

http://www.terve.fi/vauvaika/syntymapaino-vaikuttaa-terveyteen-monella-t...

"Ihmisen syntymäpaino heijastuu terveyteen monella tapaa. Se saattaa vaikuttaa myös siihen, mihin sairauteen kukin kuolee.

International Journal of Epidemiology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa yhteys havaittiin alhaisen syntymäpainon ja sydäntautikuolleisuuden sekä suuren syntymäpainon ja syöpäkuolleisuuden väliltä.

Tutkimuksessa yhdistettiin aineistot 22 tutkimuksesta, joissa oli selvitetty syntymäpainon ja aikuisiän kokonaiskuolleisuuden, syöpäkuolleisuuden ja sydän- ja verisuonitaudeistajohtuvan kuolleisuuden yhteyksiä.

Vertailu paljasti, että tilastollisesti jokainen kilon vähennys syntymäpainossa liittyi kahdentoista prosentin lisäykseen sydäntautikuolleisuudessa sekä vähäiseen, kuuden prosentin lisäykseen kokonaiskuolleisuudessa. Vastaavansuuruinen syntymäpainon lisäys näkyi kolmentoista prosentin suurentumana syöpäkuolleisuudessa, mutta vain miehillä.

Aiemmissa tutkimuksissa alhainen syntymäpaino on yhdistetty mm. suurempaan sydäntautiriskiin sekä sokeriaineenvaihdunnan ongelmiin, joten sydäntautikuolemia koskevat havainnot ovat tätä taustaa vasten uskottavia. Tulokset tosin myös viittaavat siihen, että kuolleisuuden osalta vaikutukset eivät todennäköisesti ole kovin suuria."

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40689
Liittynyt6.12.2009

Paloheimoo kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että ihminen syntyy oikeastaan "keskeneräisenä",

.

Syntyy keskeneräisenä ja aivojen suhteen keskeneräisyys säilyy voimakkaana aina 20 ikävuoteen asti. Tällä tavoin varmistetaan joustava adaptaatio erilaisin ympäristöihin. Aivojen palastisuus /joustavuus säilyy osittain läpi elämän joten olemme tällä tavoin ajateltuna kuolemaamme asti keskeneräisiä ja siksi muutoskykyisiä.

Eli atteet polttouuniin ja oppimaan uutta.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40689
Liittynyt6.12.2009

jussipussi kirjoitti:
Paloheimoo kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että ihminen syntyy oikeastaan "keskeneräisenä",

.

Syntyy keskeneräisenä ja aivojen suhteen keskeneräisyys säilyy voimakkaana aina 20 ikävuoteen asti. Tällä tavoin varmistetaan joustava adaptaatio erilaisin ympäristöihin. Aivojen palastisuus /joustavuus säilyy osittain läpi elämän joten olemme tällä tavoin ajateltuna kuolemaamme asti keskeneräisiä ja siksi muutoskykyisiä.

Eli atteet polttouuniin ja oppimaan uutta.

.

http://www.hs.fi/ihmiset/a1472526139552?ref=a-luet-#10

"”Historioitsijoiden työnä on kasvattaa ihmisiä tietoisuuteen, että kaikki jatkuu alati muuttuvaisena ja sellaisenaan toistumatta”, Klinge sanoo."

MooM
Seuraa 
Viestejä6942
Liittynyt29.6.2012

Ennenaikaisuus on varmaan yleisin syy pieneen syntymäpainoon, mutta ei ainoa.

Perimä tietysti vaikuttaa täysiaikaisenkin lapsen kokoon, mutta varmaan sen puolesta jakauman ääripäätkin ovat melko lailla riskittömiä. Ehkä ennemmin riskejä tulee kombinaaatiosta, jossa pienen äidin lapselle on napsahtanut ison isän kokogeenit. Erilaiset kehityshäiriöt (esim istukan huono toiminta) estävät kasvua, vaikka raskaus olisi täysiaikainen. Muitakin varmaan on. Mutta ymmärtääkseni täysiaikaisessa, eri syistä pienikokoisissa lapsissa kuolleisuus on aika pieni, paitsi tietysti jos esim. kehityshäiriö on vaikuttanut muuhunkin kuin kokoon.

Keskosilla taas kehitys on kesken ja siksi esim. 2 kg painava raskausviikolla 34 syntynyt on paljon suuremmassa riskissä kuin 2 kg painava rv 38-40 syntynyt. Keuhkojen kehitys on iso juttu, samoin (muistelen) aivoverenvuotoja on pikkukeskosilla yleisesti. Ja sisäelinten toiminnan ongelmia. Paino ei siis kerro kaikkea.

Mutta onhan se totta, että ihmisen jälkeläinen syntyy hyvin avuttomana, jos verrataan vaikka isoihin saaliseläimin (vaikka sorkka- ja kavioelukat, joiden jälkeläiset juoksevat vuorokauden sisällä syntymästään). Toisaalta on nisäkkäitä (petoja ylensä), joiden poikaset ovat vielä enemmän "kesken", ainakin kooltaan verrattuna emoonsa. Karhu, koira, jne. Kenguru lienee ääritapaus, poikanen vain vaihtaa kohdusta pussiin ja kiinnittäytyy nisään jatkamaan kehitystään (ok, verenkierto yms. tietysti on itsenäistä siellä pussissa, toisin kuin kohdussa).

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40689
Liittynyt6.12.2009

MooM kirjoitti:

Mutta onhan se totta, että ihmisen jälkeläinen syntyy hyvin avuttomana, jos verrataan vaikka isoihin saaliseläimin (vaikka sorkka- ja kavioelukat, joiden jälkeläiset juoksevat vuorokauden sisällä syntymästään). Toisaalta on nisäkkäitä (petoja ylensä), joiden poikaset ovat vielä enemmän "kesken", ainakin kooltaan verrattuna emoonsa. Karhu, koira, jne. Kenguru lienee ääritapaus, poikanen vain vaihtaa kohdusta pussiin ja kiinnittäytyy nisään jatkamaan kehitystään (ok, verenkierto yms. tietysti on itsenäistä siellä pussissa, toisin kuin kohdussa).

Suhteellinen avottomuus on keino parantaa soveliaisuutta ympäriristöön (soveliaimman selviäminen) ihmiseläin ei "lukkiudu" jäykästi heiti alkuvaiheessa vaan säilyttää muutoskykynsä ja on siten soveliaampi erilaisiin ja muuttuviin olousuhteisiin. Tämä osaltaan selittää ihmiseläimen menestymisen/selvämisen ja levittäytymisen "joka kolkkaan maailmassa".

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40689
Liittynyt6.12.2009

jussipussi kirjoitti:
Paloheimoo kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että ihminen syntyy oikeastaan "keskeneräisenä",

.

Syntyy keskeneräisenä ja aivojen suhteen keskeneräisyys säilyy voimakkaana aina 20 ikävuoteen asti. Tällä tavoin varmistetaan joustava adaptaatio erilaisin ympäristöihin. Aivojen palastisuus /joustavuus säilyy osittain läpi elämän joten olemme tällä tavoin ajateltuna kuolemaamme asti keskeneräisiä ja siksi muutoskykyisiä.

Eli atteet polttouuniin ja oppimaan uutta.

Liittyen.

Read more at: http://phys.org/news/2016-08-smarter-brains-blood-thirsty.html#jCp

"Brain size has increased about 350% over human evolution, but we found that blood flow to the brain increased an amazing 600%," says project leader Professor Emeritus Roger Seymour, from the University of Adelaide. "We believe this is possibly related to the brain's need to satisfy increasingly energetic connections between nerve cells that allowed the evolution of complex thinking and learning.

"Throughout evolution, the advance in our brain function appears to be related to the longer time it takes for us to grow out of childhood. It is also connected to family cooperation in hunting, defending territory and looking after our young," Ms Bosiocic says.

"The emergence of these traits seems to nicely follow the increase in the brain's need for blood and energy."

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat