Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

Tuli mieleeni kun ajattelin Amerikan valloittaneita Conquistadoreja, että johtuiko heidän menestyksensä ja toimintatapansa keskiajan ritarilaitoksen perinteestä ja esikuvasta?

Eikö Conquistadorit ole juuri ritareille kiitollisuuden velassa menestyksestään? Ilman ritariaikaa Amerikan valloitus olisi tapahtunut toisenlaisia keinoja käyttäen?

Kommentit (3)

jarppah
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt12.7.2016

Titanic kirjoitti:
Tuli mieleeni kun ajattelin Amerikan valloittaneita Conquistadoreja, että johtuiko heidän menestyksensä ja toimintatapansa keskiajan ritarilaitoksen perinteestä ja esikuvasta?

Eikö Conquistadorit ole juuri ritareille kiitollisuuden velassa menestyksestään? Ilman ritariaikaa Amerikan valloitus olisi tapahtunut toisenlaisia keinoja käyttäen?


Noh eiköhän valloittajat ole suuressa kiitollisuuden velassa kulkutauteja aiheuttaville mikrobeille. Alkuperäis väestön tekninen kehitys sekä sodankäynnin perinteet/strategia varmasti oli heikompaa. Onko se jotenkin yksin ritareiden ansiota..

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä1919
Liittynyt24.1.2014

Titanic kirjoitti:
Tuli mieleeni kun ajattelin Amerikan valloittaneita Conquistadoreja, että johtuiko heidän menestyksensä ja toimintatapansa keskiajan ritarilaitoksen perinteestä ja esikuvasta?

Eikö Conquistadorit ole juuri ritareille kiitollisuuden velassa menestyksestään? Ilman ritariaikaa Amerikan valloitus olisi tapahtunut toisenlaisia keinoja käyttäen?

Ritareilla ja konkistatoreilla ei nyt suuremmin ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, koska ritarilaitos sotilaallisena elementtinä oli jo vanhentunut, koska Euroopan sodankäyntitavat olivat jo muuttununeet radikaalisti. Paremminkin Espanjan monisatavuotinen Reconquista, joka päättyi Granadan valloitukseen 1492 oli luonut tietynlaisen soturi-tai sotilaskulttuurin, jos nyt jotain historiallista taustaa haetaan.

Itse Meksikon asteekkivaltakunnan kukistuminen johtui monista tekijöistä. Oikeastaan mikään niistä ei ollut jonkinlainen eurooppalainen sotataito tai osaaminen vaan paremminkin tekijöinä on ollut:

- kyky liittoutua asteekkivaltakunnan vihollisten kanssa. Cortezin n. 1000 miehen joukolla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia loppujen lopuksi atsteekkien miljoonia asukkaita sisältävän valtakunnan alistamiseen.

-  tulkit, espanjalaisilla oli tulkkeja, joten he pystyivät neuvottelemaan paikallisten asteekkien alistamien kansojen kanssa, tämä ei käynyt ihan helposti, mutta paikallisten viha asteekkeja kohtaan oli myös melkoinen ja siten liittoutuminen espanjalaisten kanssa oli vaihtoehto.

Asteekkien vihollisten, intiaaniarmeijoiden vahvuus on ollut melkoinen, kun asteekkien pääkaupunkia Tenochtitlania vastaan aloitettiin lopullinen hyökkäys, omassa kirjassani annetaan arvoja: aluksi  75 000 ja sitten 150 000 ja lopulta 200 000 soturia.

Valloituksen aikana alkoivat ensimmäiset eurooppalaisten mukanaan tuomat taudit vaatia uhreja. Tämä on se kaikkein ratkaisevin tekijä pitkällä aikavälillä. Luultavasti jopa 90% intiaaneista kuoli muutaman vuosikymmenen aikana.

Espanjalaisten taistelukyky ei ollut mitenkään poikkeuksellista verraten intiaaneihin, asteekeilla oli voimakkaita jousia, jokta olivat ihan tuliaseiden veroisia.

Asteekeilla ja muillakin intiaaneilla oli kaupunkeja, joista monet olivat asukasluvultaan paljon suurempia, kuin vastaavat tuon ajan Euroopan kaupungit. Lisäksi asteekeilla oli hallintojärjestelmä, joka oli ihan verrattavissa eurooppalaiseen sen aikaiseen systeemiin. Tätä myös espanjalaiset valloittajat käyttivät hyväkseen valloituksen jälkeen. Entinen asteekkiaatelinen sai espanjalaisen aatelisarvon, joka oli valloituksen jälkisinä alkuaikoina ihan yhtä pätevä kuin espanjalaisenkin aatelisen, tosin piti kääntyä nimellisesti ainakin kristinuskoon. Tämä siksi, että valloitetussa maassa on mahdoton kontrolloida miljoonia ihmisiä ilman paikallisten tukea, jos valloittajat lasketaan tuhansissa. 

Tämä Herman Cortesin retki on kyllä mielenkiintoinen ja suositteleen lukemaan siitä.

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat