Seuraa 
Viestejä11532

Mitenkä tiedettä voisi hyödyntää enemmän parivalinnassa, ja missä menee eetisyyden rajat ?

Elämme rakkaus avioliittojen aikaa jossa yksilö voi itse valita puolisonsa, käytäntö on varsin uusi vain reilu pari sukupolvea vanha.
Eräs aiheeseen perehtynyt tuttavani kertoi että esikoisten avioliitot menestyvät muita huonommin, tämä todnäk. siksi koska esikoisilla on synnynnäinen tarve hallita.
Poikkeuksiakin toki on, mutta kannataisiko tämäntyypiset ottaa huomioon, kyllä paria valitessa laskelmoidaan monia muitakin maalisempiakin seikkoja, rahaa, autoa, ulkonäköä tai väriä.
Olisiko vanha järjestelmä, ns sopu ja järkiavioliittot ,missä parivalinta tapahtuu enemmän objektiivisesti useampien ulkopuolisten suorittamana kuitenkin parempi vaihtoehto ? (ihmiskunan tulevaisuutta, ei pelkästään yksilöä ajatellen)

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Kommentit (1)

Keijona
Seuraa 
Viestejä11532

Sitä tuossa hiukan udeltiin, että kun nämä  kilpailuyhteiskunnan motivaattorin darwinismin kannataja alfat ovat korjanneet mielipidettään ja huomanneet, että pomoksi ei enää pääsekkää vahvin vaan sopivin. jotta olisivatko kypsiä huomaamaan, että voimalla, vanhvuudella ja paremmaksi pyrkiröimällä ei oikeastaan johtajaksi pääse, vaan ainostaan pillunpäälle ja naisseuraan. Johtajaksi sopivin on tietysti empaattisin ja epäitsekkäin. Ihmisyyden kannalta.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat