Seuraa 
Viestejä88
Liittynyt1.7.2015

Kaikilla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia innovointiin. Alan yrityksissä ja opiskelijoiden start-upeissa se onnistuu parhaiten. Alhaisen elintason maissa taloudelliset edellytykset ovat heikoimmat. Kaikista ei ole muutenkaan viemään innovaatiotaan eteenpäin. Kiinnostusta ja motivaatiota saattaa puolestaan olla runsaasti. Täyspäiset koululaiset, työttömät, äitiyslomalaiset ja eläkeläiset jäävät ulkopuolelle. Voisiko nämä vapaat päät valjastaa ulkoistetusti ideoimaan?

Avoin foorumi

Iso kansainvälinen yritys voisi perustaa oman keskustelufoorumin. Teemana on yrityksen liiketoimintaa edistävä havainnointi, keskustelu ja ideointi. Keskustelijoille kerrotaan foorumin toimintaidea ja mitä osallistujilta odotetaan. Tavoitteena on osallistujien ajattelun avartaminen ja sitä tuetaan opetusmateriaalilla. Yrityksen työntekijät osallistuvat foorumille ja pyrkivät ohjaamaan keskusteluja kiinnostaville alueille. Tavoitellaan mahdollisimman poikkeavia havaintoja ja keskusteluja. Ajatuksia pyritään kasvattamaan epärealistisuuteen saakka ilman kritiikkiä.

Käyttäjiä profiloidaan monien ominaisuuksien suhteen. Joku tekee hyviä havaintoja ja toinen esittää hyviä ideoita. Toisten ideoita pitää kehittää, jotta saadaan lisää näkökulmia. Valmiista ideoista pitää osata poimia kiinnostavimmat tarkempaan tarkasteluun. Kaikki tämä pitää saada organisoiduksi keskustelijoiden keskenään tekemäksi. Yrityksen edustajilla ei ole tähän edellytyksiä, jos osallistuvia idea-agentteja on globaalisti miljoonia.

Kaikkea keskustelua ei välttämättä haluta tehdä julkisesti. Keskustelijoitakin on paljon, joten heitä kannattaa suodattaa.

Suljetut foorumit

Kuumaksi käyvä aihe siirretään käsiteltäväksi suljetuille foorumeille, joita voi olla hierarkisesti useilla tasoilla. Sinne nostetaan myös kiinnostaviksi profiloituja keskustelijoita. Pyramidin kärkeä kohti edetessä käytetään vahvaa salausta, vahvaa tunnistusta, salassapitosopimuksia ym. turvakeinoja. Käsittely hajautetaan muutenkin, kaikki eivät näe kaikkea.

Suljetuilla foorumeilla toimitaan julkista monipuolisemmin. Jotkut haluavat osallistua satunnaisesti ja kun jotain tulee mieleen. Toiset haluavat osallistua tarjottuihin tehtäviin. Järjestelmä muodostaa haastetehtävää ratkovan ryhmän profiililtaan poikkeavista henkilöistä. Muut eivät tehtävää näe. Erityisen kiinnostavaa ideaa saattaa kehittää vain sen keksinyt keskustelija yhdessä yrityksen edustajien kanssa. Idea tai havainto voidaan myös pitää kaikilta salattuna, kunnes yrityksen edustaja on sen lukenut ja vapauttaa sitten muiden nähtäväksi. Tai ajatus voidaan salata kokonaan. Silloin sitä esittäneen keskustelijan on saatava palautetta. Motivaatio sammuu nopeasti, jos ajatukset vain katoavat mustaan aukkoon.

Keskustelijoille voidaan antaa yrityksen sovelluksia testattavaksi. Samoin mietittäväksi miten yrityksen tuotteita voitaisiin käyttää väärin tai sabotoida, onko havainnut yritystä trollattavan tai miten sen voisi tehdä sekä etsiä muita yritystä uhkaavia tekijöitä. Nämä havainnot menisivät vain yrityksen tietoon.

jatkuu ...

Malevitsh Malevitshista: Olisin itse tehnyt tämän paremmin.

Kommentit (10)

Uolevi Kattun
Seuraa 
Viestejä88
Liittynyt1.7.2015

Motivointi

Keskustelijoille pitää tarjota porkkanoita osallistua toimintaan. Varsinkin kehitysmaissa vihreitä oksia on tarjolla vähän, joten kiinnostusta voisi löytyä. Kuka tällaiseen yleensä lähtee mukaan, haluaa ainakin kehittää ajatteluaan ja innovointitaitojaan. Tätä itsensä kehittämistä foorumin onkin tuettava mahdollisimman hyvin. Myös edistyminen ja pääsy suljetuille foorumeille motivoi etenkin kilpailuhenkisiä. Hyvistä ajatuksista saa bonuspisteitä, joilla voi ostaa tuotteita. Foorumin toiminnasta ja siellä tuotteiksi kehittyneistä ajatuksista pitää uutisoida aika ajoin.

Patentointikelpoisesta ideasta maksetaan rahallinen korvaus, samoin konkreettisista työtehtävistä joita on foorumilla tehnyt. Parhaita osallistujia palkataan töihin projektikohtaisesti tai vakituisiksi varsinkin alhaisen palkkatason maissa. Yritys tavallaan kouluttaa tuotekehittäjiä itsenäisiksi yrittäjiksi tai toisiin yrityksiin. Yritys hyötyy itsekin päästessään ensimmäisenä poimimaan pullasta lihavimmat rusinat.

Ongelmat

Käytännössä foorumin pystyttäminen ei ole ollenkaan helppoa. Valitako yleiskieli englanti, sitä eivät kaikki osaa. Usean kielen käyttö rajaa keskusteluja kielikohtaisiksi ja vähentää skaalaetua, kunnes konekääntäjät toimivat tyydyttävästi. Miten estää kilpailijoita esiintymästä keskustelijoina. Foorumi on myös mitä houkuttelevin tietomurron kohde. Suurin uhka ovat kuitenkin foorumin keskustelijat. Joillakuilla voi olla epärealistisia odotuksia ajatustensa arvosta. Samalla ajatuksella voi olla monta keksijää tai se on ollut ennestään yrityksen tiedossa. Keskustelijoiden on oltava vakuuttuneita, että peli on reilua. Muuten yrityskuva muuttuu nopeasti kielteiseksi ja kentällä onkin lukuisa joukko vihollisagentteja.

Malevitsh Malevitshista: Olisin itse tehnyt tämän paremmin.

Uolevi Kattun
Seuraa 
Viestejä88
Liittynyt1.7.2015

Avaus Dr Strangelove Peruskoulu tuhonnut suomalaisten älykkyyden 16.9.2016

jussipussi 16.9.2016:

Nasalta on paukut loppu

Tampereen ammattikorkeakoulu on mukana Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto Nasan Epic Challenge -ohjelmassa, jossa ratkotaan Marsin asuttamista. Nasa on tehnyt aiemmin yhteistyötä yhdysvaltalaisten yliopistojen ja monien yritysten kanssa. Nyt avaruusjärjestössä ajatellaan, ettei sieltä ole mahdollista saada kaikkia sellaisia innovaatioita, mitä Mars-lennoilla tarvitaan. Tamperelaisten lisäksi mukana ovat mm. Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

Tampereella opiskelijaryhmää vetävä Antti Perttula kertoo, että aloite yhteistyöstä suomalaisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on tullut Nasalta.

– Nasalta on yksinkertaisesti paukut loppu. Siellä ei tiedetä, miten ihmisiä saadaan Marsiin tai miten ihmiset selviäisivät siellä hengissä. Nyt he haluavat ideoita ympäri maailmaa, ja Suomi on ollut ensimmäinen Yhdysvaltojen ulkopuolella oleva paikka, mihin Nasa on ottanut yhteyttä, Perttula kertoo.

Kyseessä on siis ensimmäinen kerta, kun Nasa avautuu näin laajasti ulospäin. Avaruusjärjestö tahtoo avoimia uusia ideoita kaikkialta. Yksi syy Suomen valikoitumiseen Nasan yhteistyökumppaniksi on Perttulan mukaan Suomen hyvä maine koulutusalalla.

– Meillä on ollut hyvin paljon innovatiivisuutta Suomessa. Nokia on Nasalla hyvässä muistissa. Pienenä maana Suomi on liukasliikkeinen ja nopea eli meillä ei ole ison maan kankeutta. Lisäksi täällä ollaan hyvin innostuneita uusista asioista, Perttula pohtii Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Nasan yhteistyön pontimia."

 - - - - - - -

Miksi on paukut loppu? Tuskin yhdysvaltalaiset ovat laiskistuneet ja lopettaneet innovoinnin. Hyvin koulutettuja ihmisiäkin siellä on riittämiin. Onko osaavista ihmisistä reilusti enemmän kysyntää kuin on tarjontaa? Onko innovointi liian yksimielistä? Vai ovatko ratkaistavat ongelmat kasvaneet niin mittaviksi, että haalitaan ideoita kaikilta mahdollisilta tahoilta ja sitten suodatetaan parhaat lähempään tarkasteluun?

Oma avaukseni idea-agentista oli tarkoitettu fiktiiviseksi provokaatioksi. NASA näyttää jo toimivan samoilla linjoilla. Tosin sillä erotuksella, että tässä haetaan hyvin koulutettuja ihmisiä. Oma ajatukseni lähtee henkilöistä, joilla ei välttämättä ole jonkin alan peruskoulutusta, mutta intoa vakavaan innovointiin olisi. Luulisin tällekin porukalle tulevan lähitulevaisuudessa vastaavaa kysyntää. Liitän jatkoksi perusteluni. Kirjoitin sen jo keskiviikkona, siksi tarttui silmään tuo NASA.

Malevitsh Malevitshista: Olisin itse tehnyt tämän paremmin.

Uolevi Kattun
Seuraa 
Viestejä88
Liittynyt1.7.2015

Näennäinen erilaisuus

Yhdysvalloissa perustettiin aikoinaan uusi organisaatio, muistaakseni se oli NASA. Kun ei aluksi tiedetty millaista osaamista tarvitaan, työntekijöitä rekrytoitiin monenlaisella työkokemuksella eri laitoksista ja yrityksistä. Ulkonäöltään ensimmäinen sukupolvi oli kuin toistensa klooneja, keski-ikäisiä lyhythiuksisia valkoihoisia ja -paitaisia miehiä. Toiseen sukupolveen saatiin eroja, nuoria naisia ja miehiä eri etnisistä ryhmistä. Sitten tehtiin häkellyttävä havainto. Toinen sukupolvi olikin rajusti ensimmäistä homogeenisempi. En muista tarkkaan, jotenkin niin että perhetausta oli kaikilla ylempää keskiluokkaa, vastavalmistunut, tutkinto hyvästä oppilaitoksesta, sama arvo-maailma, sama elämäntapa ja yhteisiä ystäviä.

Monenlaiset innovoijat

Mietin onko samoin omissa innovoivissa yrityksissämme. Ne kuvissa hymyilevät erinäköiset ihmiset saattavatkin olla kapea-alainen samanmielisten joukko. Paljon poikkeavaa ajattelua suljetaan ulkopuolelle. Miten nuo muut saataisiin innovoimaan? Innovointi vakavissaan on kuitenkin varsin rankkaa ja itseään on haastettava toistuvasti. Onko siihen lopulta edes halua, vireä eläkeläinen matkustaa mieluummin etelään tai pelaa golfia. Nuorilla on muuta kiinnostavampaa tekemistä. Kuten urheilussa, innovointi voikin kiinnostaa enemmän ja tarjota uusia mahdollisuuksia kehitysmaissa.

Tiede ja tutkimus

Tieteeseen ja tutkimukseen perustuvassa kehitystyössä tarvitaan vahva peruskoulutus. Tarvitaan laboratorioita ja tutkimuslaitteita, jotka ovat kalliita. Visio jostain uudesta ei ole mitään, se pitää osoittaa toimivaksi ja tämä on pitkäjänteistä puurtamista. Tämä on kehittyneiden maiden vahvuusaluetta vielä pitkään hyvän koulutuksen ansiosta. Itseoppinut keksijäkin saattaa menestyä näissä tehtävissä, mutta he ovat harvassa.

Tietotekniikka

Sitten ovat asiat, joissa maallikkokin voi saada oivalluksen. Erilaiset tekniset ratkaisut ja varsinkin tietotekniikka. Kuka tahansa voi keksiä uuden sovelluksen vaikka esineiden internetiin ja idean toteuttavat ohjelmoijat. Vaikeaa tosin on sekin. Pari uutista Helsingin Sanomista 4.1.2016:

+ Northwesternin yliopiston professori Robert Gordon sanoo, että tietotekninen vallankumous on nähty, ja 2000-luvun innovaatiot liittyvät lähinnä viihteeseen eivätkä lisää talouden tuottavuutta

+ Lupaaviin teknologiayhtiöihin on kaadettu viime vuosina miljardikaupalla pääomia, mutta odotettua hitaampi kasvu ja vaisut pörssilistautumiset ovat synkistäneet rahoittajien tunnelmia. Ilmiö on herättänyt epäilyjä talouskuplasta.

Koveneva kilpailu

Peleille ja muulle viihteelle ei ole kysyntää loputtomiin. Esineiden internetissäkään ihan kaikkea ei kannata toteuttaa. Innokkaita tekijöitä alalle on tulossa pilvin pimein netin levitessä yhä useamman saataville. Moni yritys aloittaa vauhdikkaasti, mutta floppaa kilpailussa. Pärjätäkseen pitää tuottaa yhä enemmän yhä oudompia ideoita ja poimia niistä harvat ja valitut toteutettaviksi. Tietotekninen innovointi muuttuu isojen yritysten teolliseksi proseduuriksi.

Malevitsh Malevitshista: Olisin itse tehnyt tämän paremmin.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Uolevi Kattun kirjoitti:
Avaus Dr Strangelove Peruskoulu tuhonnut suomalaisten älykkyyden 16.9.2016

jussipussi 16.9.2016:

Nasalta on paukut loppu

Tampereen ammattikorkeakoulu on mukana Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto Nasan Epic Challenge -ohjelmassa, jossa ratkotaan Marsin asuttamista. Nasa on tehnyt aiemmin yhteistyötä yhdysvaltalaisten yliopistojen ja monien yritysten kanssa. Nyt avaruusjärjestössä ajatellaan, ettei sieltä ole mahdollista saada kaikkia sellaisia innovaatioita, mitä Mars-lennoilla tarvitaan. Tamperelaisten lisäksi mukana ovat mm. Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

Tampereella opiskelijaryhmää vetävä Antti Perttula kertoo, että aloite yhteistyöstä suomalaisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on tullut Nasalta.

– Nasalta on yksinkertaisesti paukut loppu. Siellä ei tiedetä, miten ihmisiä saadaan Marsiin tai miten ihmiset selviäisivät siellä hengissä. Nyt he haluavat ideoita ympäri maailmaa, ja Suomi on ollut ensimmäinen Yhdysvaltojen ulkopuolella oleva paikka, mihin Nasa on ottanut yhteyttä, Perttula kertoo.

Kyseessä on siis ensimmäinen kerta, kun Nasa avautuu näin laajasti ulospäin. Avaruusjärjestö tahtoo avoimia uusia ideoita kaikkialta. Yksi syy Suomen valikoitumiseen Nasan yhteistyökumppaniksi on Perttulan mukaan Suomen hyvä maine koulutusalalla.

– Meillä on ollut hyvin paljon innovatiivisuutta Suomessa. Nokia on Nasalla hyvässä muistissa. Pienenä maana Suomi on liukasliikkeinen ja nopea eli meillä ei ole ison maan kankeutta. Lisäksi täällä ollaan hyvin innostuneita uusista asioista, Perttula pohtii Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Nasan yhteistyön pontimia."

 - - - - - - -

Miksi on paukut loppu? Tuskin yhdysvaltalaiset ovat laiskistuneet ja lopettaneet innovoinnin. Hyvin koulutettuja ihmisiäkin siellä on riittämiin. Onko osaavista ihmisistä reilusti enemmän kysyntää kuin on tarjontaa? Onko innovointi liian yksimielistä? Vai ovatko ratkaistavat ongelmat kasvaneet niin mittaviksi, että haalitaan ideoita kaikilta mahdollisilta tahoilta ja sitten suodatetaan parhaat lähempään tarkasteluun?

Oma avaukseni idea-agentista oli tarkoitettu fiktiiviseksi provokaatioksi. NASA näyttää jo toimivan samoilla linjoilla. Tosin sillä erotuksella, että tässä haetaan hyvin koulutettuja ihmisiä. Oma ajatukseni lähtee henkilöistä, joilla ei välttämättä ole jonkin alan peruskoulutusta, mutta intoa vakavaan innovointiin olisi. Luulisin tällekin porukalle tulevan lähitulevaisuudessa vastaavaa kysyntää. Liitän jatkoksi perusteluni. Kirjoitin sen jo keskiviikkona, siksi tarttui silmään tuo NASA.

Nyt täytyy muistaa, että alunperinkin kuuhun mentiin Wernher von Braunin raketilla ja paperclip poppoon innovaatioilla. Jopa sukkula oli Dornbergerin idea.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28253
Liittynyt16.3.2005

Uolevi Kattun kirjoitti:
Miksi on paukut loppu? Tuskin yhdysvaltalaiset ovat laiskistuneet ja lopettaneet innovoinnin. Hyvin koulutettuja ihmisiäkin siellä on riittämiin. Onko osaavista ihmisistä reilusti enemmän kysyntää kuin on tarjontaa?

Arvaan, että nykyään suurin osa lahjakkaista luo uransa liike-elämän palveluksessa. Kaupankäynti tarjoaa paljon nopeamman tien rikkauteen. Nykyään tuotanto on kertaluokkaa suurempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta duunarin tulokehitys on pysähtnyt 80-luvulla. Välistävetäjien sektori on räjähtänyt täysin käsistä. Nykyään suurin osa maailman rahavirroista kulkee kaikenlaisten finanssihaiden ja millisekuntitreidarien kautta ja jokainen vetää osuutensa. Siksi talous on niin epävakaata, vaikka materiaalinen tuotanto on vakaata ja kasvavaa. Se erittäin monimutkainen koneisto on paljon houkuttelevampi työmaa lahjakkaalle nuorelle kuin tutkijan tai tuotekehittäjän ura. Ja jos jollain on rohkeutta panna oma ja muiden omaisuus likoon, niin kaupallisen alan mahdollisuudet pikavoittoihin ovat paljon houkuttelevampia kuin pitkäpiimäinen teollisuuskonsernin perustaminen.

Uolevi Kattun
Seuraa 
Viestejä88
Liittynyt1.7.2015

Windspeed 17.9.2016:

Nyt täytyy muistaa, että alunperinkin kuuhun mentiin Wernher von Braunin raketilla ja paperclip poppoon innovaatioilla. Jopa sukkula oli Dornbergerin idea.

 - - - -

Vähän sama juttu oli ydinpommin kanssa. Miksi on noin, onhan Yhdysvalloista kuitenkin tullut mittavasti teollisia innovaatioita. Oliko innovointi ollut liian kilttiä? Kun hyvis pistetään ajattelemaan pahoja hän saattaakin tehdä palveluksen ihmiskunnalle. Tuloksia syntyy siellä, mihin suurimpien lahjakkuuksien mielenkiinto saadaan kohdistettua. Vähän kuin kynttilä, tarvitaan tulisieluinen visionääri sydämeksi. Ympärille innostunut tukiryhmä, joka kehittää ajatusta eri näkökulmilta. Yksin ei kukaan lennä kuuhun raketilla eikä sukkulalla.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Neutroni 17.9.2016:

Arvaan, että nykyään suurin osa lahjakkaista luo uransa liike-elämän palveluksessa. Kaupankäynti tarjoaa paljon nopeamman tien rikkauteen. Nykyään tuotanto on kertaluokkaa suurempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta duunarin tulokehitys on pysähtnyt 80-luvulla. Välistävetäjien sektori on räjähtänyt täysin käsistä. Nykyään suurin osa maailman rahavirroista kulkee kaikenlaisten finanssihaiden ja millisekuntitreidarien kautta ja jokainen vetää osuutensa. Siksi talous on niin epävakaata, vaikka materiaalinen tuotanto on vakaata ja kasvavaa. Se erittäin monimutkainen koneisto on paljon houkuttelevampi työmaa lahjakkaalle nuorelle kuin tutkijan tai tuotekehittäjän ura. Ja jos jollain on rohkeutta panna oma ja muiden omaisuus likoon, niin kaupallisen alan mahdollisuudet pikavoittoihin ovat paljon houkuttelevampia kuin pitkäpiimäinen teollisuuskonsernin perustaminen.

 - - - -

Taitaa investointipankeilla olla parhaat päivät takana. Kun on lukenut Joris Luyendijkin kirjan Rahan ruhtinaat, alkaa moni nuori miettiä muita uravaihtoehtoja. Tosin ei mikään hetkessä muutu.

Treidauksessa on hyviäkin puolia, pienentäähän se osto- ja myyntihinnan eroa sekä lisää osakkeen vaihtoa. Harmi kyllä sitä tehdään pääasiassa isojen yhtiöiden osakkeilla, joilla noita ongelmia ei ole. Pienille vähän vaihdetuille yhtiöille treidaus tekisi hyvää. Kiistaton ongelma on toiminnan mittakaava ja lahjakkaiden osaajien tuhlaaminen. Isot investointipankit houkuttelevat huippupalkoilla parhaat matemaatikot laatimaan näitä treidausalgoritmeja. Kansantaloudellisesti se on nollasummapeliä eikä lisää tuottavuutta.

Teollisuuskonsernin perustaminen voi olla mielenkiintoistakin, mutta ei houkuttele jos odotukset ovat epävarmat. Usko investointeihin on hiipunut. Elokuussa muistan uutisissa mainitun, että Suomessa yritykset epäröivät esineiden internetin suhteen. Uudet innovaatiot ovat yhä enemmän loton pelaamista. Start-up voi vielä ottaa riskin, jos saa rahoitusta. Harva vakiintuneen yhtiön toimitusjohtaja haluaa olla se tyyppi joka vei yrityksensä konkurssiin. Fiksu tyyppi pelaa lottoa ennemmin pankin palveluksessa toisten rahoilla. Kun yhden asiakkaan omaisuus on tärvätty, siirrytään seuraavaan. Jonkun kohdalla onni lopulta potkaisee. Hyvästä työstä tulee muhkea bonus ja voi paistatella sijoitusnerona.

Malevitsh Malevitshista: Olisin itse tehnyt tämän paremmin.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Uolevi Kattun kirjoitti:

Vähän sama juttu oli ydinpommin kanssa. Miksi on noin, onhan Yhdysvalloista kuitenkin tullut mittavasti teollisia innovaatioita. Oliko innovointi ollut liian kilttiä? Kun hyvis pistetään ajattelemaan pahoja hän saattaakin tehdä palveluksen ihmiskunnalle. Tuloksia syntyy siellä, mihin suurimpien lahjakkuuksien mielenkiinto saadaan kohdistettua. Vähän kuin kynttilä, tarvitaan tulisieluinen visionääri sydämeksi. Ympärille innostunut tukiryhmä, joka kehittää ajatusta eri näkökulmilta. Yksin ei kukaan lennä kuuhun raketilla eikä sukkulalla.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
.


Se on totta että koska Saksa oli lyöty kivikautinen niin sieltä ei avaruuteen ponnistettu enää edes isolla porukalla.
Kohtalon ivaa että Saksa pantiin polvilleen pitkälti Edgar Schmued nimisen kaiffarin keksinnöllä.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Uolevi Kattun
Seuraa 
Viestejä88
Liittynyt1.7.2015

Jäi noista kommenteista pari juttua pyörimään. Miten myötäsyntyistä innovatiivisuus on? Kansakunta voi olla innovatiivinen, mutta ei geeniensä vaan kulttuurinsa vuoksi. Kautta maapallon välillä on oltu edelläkävijöitä ja sitten on taannuttu. Innovatiivisuudesta pitää myös palkita. Jos paremman toimeentulon saa vähemmällä vaivalla vaikka hyvässä virassa, se vetää pitemmän korren varsinkin korruptoituneissa maissa.

Kehitysaputyössä toistetaan jatkuvasti, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Paikallisista oloista lähtevä kehitystyö on pitkän päälle kestävintä. Pari juttua on jäänyt mieleen Afrikasta. Banaanikasveja vaivasi kasvitauti, joka tuhosi niitä laajoilla alueilla. Joku alkoi jalostaa erilaisia taudista vapaita taimia  ja niillä ongelma saatiin kuriin. Joku toinen keksi, että kasvattamalla kahta eri kasvia yhdessä ne suojasivat toisiaan tuholaisilta. Vain toisella keksijöistä oli muistaakseni alan koulutusta.

Paikallinen

Yritys voisi aloittaa idea-agenttien kouluttamisen aivan alkeista hyväntekeväisyyspohjalta. Alkuun lähdetään kouluista ja kyläyhteisöistä ilman mitään tietotekniikkaa. Paikallisesti ideoidaan miten oloja voitaisiin parantaa. Toteutusvaiheessa yhteisö tekee hankkeen eteen töitä kykyjensä puitteissa ja yritys ostaa materiaalin.

Solujen välinen

Seuraavassa vaiheessa yksi yhteisö muodostaa solun, jolla on käytössään ainakin yksi nettiyhteys. Nyt useat solut voivat olla yhteydessä keskenään ja pohtia isompia ongelmia. Samalla tieto leviäisi kaikille.

Yksilöiden välinen

Vähitellen nettiyhteyksiä on yhä useammalla yksilöllä. Maaseudulla savimajassa asuvalla nuorella voi olla vaikeuksia hahmottaa maailmaa, vaikka verkon käyttö olisi vapaata. Slummeissa asuvilla ymmärrys on parempi. Vaikka elää itse huonoissa oloissa, näkee kaupungilla liikkuessaan mitä elämä voisi olla jos onnistuu olojaan parantamaan. Näissä oloissa edellytykset innovatiivisuudelle lisääntyvät. Pieni ryhmä voi hyvinkin keksiä vaikka esineiden internetiin käyttötarpeita, joita kehittyneissä maissa ei ole osattu ajatella ollenkaan.

Valmius ja osaaminen

Tavoitteena olisi kehittää innovatiivista mieltä rinnan koulutustason kanssa. Kun pitkälle koulutettuja alkaa valmistua oppilaitoksista, he näkevät elämässään muitakin vaihtoehtoja kuin varma työ virastossa lahjuksia keräämässä.

Jotain tällaista lienee jo tekeilläkin, en tunne kehitysaputyötä tarkemmin. Köyhät maat ovat usein diktatuureja, joissa verkon käyttö on rajoitettua. Isompien ideointiryhmien toimiminen verkossa voi sekin olla kiellettyä. Joten maassa maan tavalla. Olisi muuten kiinnostava tietää, mitä pohjois-korealaiset suunnittelisivat jos heiltä ideoita kerättäisiin. Ja miten kauan heiltä kestäisi edetä kaupallisesti kilpailukykyiseen innovointiin, jos Kimien dynastia joskus kaatuu.

Malevitsh Malevitshista: Olisin itse tehnyt tämän paremmin.

Eusa
Seuraa 
Viestejä14361
Liittynyt16.2.2011

Kyllähän Nasan henkilöt ovat aina pitäneet yhteyksiä suomalaisiinkin. Se, että organisaationa hakeutuvat yhteistyöhön ulkomaisten "high school" -tasoisten oppilaitosten kanssa, lienee uutta...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Uolevi Kattun
Seuraa 
Viestejä88
Liittynyt1.7.2015

Eusa 19.9.2016:

Kyllähän Nasan henkilöt ovat aina pitäneet yhteyksiä suomalaisiinkin. Se, että organisaationa hakeutuvat yhteistyöhön ulkomaisten "high school" -tasoisten oppilaitosten kanssa, lienee uutta...

 - - - -

Saa sitten nähdä oliko kertapaukku vai pistääkö joku paremmaksi.

Malevitsh Malevitshista: Olisin itse tehnyt tämän paremmin.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat