Auringon massan yksinkertainen laskeminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Gravitaationkin, siis veto- ja painovoiman, energia noudattaa kaavaa
E= mc^2, jossa m on gravitaation massa. Sen sijaan vapaan putoamisen kiihtyvyys noudattaa kaavaa F= ma, jossa m on kohdemassa. Tätä kuittenikin on käytetty vetovoimalaskujen perustana, olipa sitten lähtestä käytetty tätä kaavaa tai sen energian kaavaa. Tuloksena hirivittävä laskujen monimutkaisuus. Ynnä eri pituiset kiihtyvyysajat. Minäkin olen laskeskellut siltä perustalta, mitä Massa vanhan palstan aikaan kerran opetti.

Mikä on koko touhussa perusvirhe, on juuri tuo vapaan putoamaisen energian käyttäminen. Kohteen energia muuttuu jatkuvasti. Vaan jos
ajattelemmekin JOSSAKIN PINNASSA PAIKALLAAN OLEVAA KOHDETTA, MITÄ ILMEISIMMIN SEN LÄHTEESTÄ SAAMA GRAVITAATIOENERGIA PYSYY KOKO AJAN SAMANA. Ja se puolestaan noudattaa energian kaavaa
E=½mv^2. Nopeus m/s, ajan yksikkö sekunti, se myös kiihtyvyysaika.
Ja näin aloitamme Maan aiheuttamasta gravitaatioenergiasta pinnassa, nopeusarvo 9.8 m/s.

Vetovoiman energia heikkenee käänteisessä suhteesa etäisyyden neliöön.
Kuitenkin pienillä nopeukseilla nopeus heikkenee käänteisessä suhteessa suoraan nopeuteen. Energianopeus siis suoraan käänteisesti heikkenee
suhteessa etäisyyteen.

Kuun ainemassa 1/70 Maan massaa, ja maan säteen etäisyydellä sen kohteseen antama energia verrattuna Maan antamaan. Kun etäisyys Maasta vielä 60-kertainen. Kuun gravitaatioenergia tältä etäisyydeltä
siis 1/252 000. Auringon graviaatiovaikutus Maan pinnassa puolestaan ilmoitetaan 180-kertaiseksi. Auringon gravitaatio siis 1/1400.
Nopeusarvot Kuulle Maassa noin 2 cm ja Auringolle noin 27 cm.
Projisoimme tuosta vertailun, Maan etäisyys Auringosta verrataan
ajateltuun Maan säteiseen etäiisyyteen keskipisteestä. Likiarvosuhde
23500/1. Kerrottuna aillä 27 cm nopeusarvo noin 6.35 km/s. Kuten myös kihtyvyys siellä 63.5 km/s^2. Energiasumman suhdeluku puolestaan
1/1400*23500^2. Massa on suorassa suhteesa gravitaation energiaan.
Siis Auringon massa noin 395 000 Maan massaa.

Tuo 395 000 Maan massaa onhan lähellä sitä lukua, jota laitostiede
on väittänyt. Mistä erot? Ensiksi tulee mieleen, että laitostiede suuressa monimutkaisuudessaan, vaikka käyttäen avaruuden havaintoja, on tehnyt virheen, joka sentään ei ole suuri. Toiseksi on mahdollista, että muistan
väärin Kuun massan suhteessa Maan massaan, se olisikin 1/83, tai Kuun masa on väärin laskettu. Kolmanneksi on mahdollista, että Maan massa on laskettu väärin ja perässä Kuun massa, ja tähän kuitenkin on verrattu Auringon massaa. Eli Maan tiheys olisikin 4.7 kg/dm^3, kun sen kerrotaan olevan 5.5. Tai nuo kaikki virheet muuntuen jopa yhdessä.

Auringon tiheys tuosta kuitenkin 1.8 - 2.1 kg/dm^3.

Kommentit (10)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Mitä ihmettä?

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Jossakin oli havaittu Auringon massainen mutta kooltaan Maan suuruinen valkoinen kääpiö. Nopeusarvo sen pinnassa juuri tuo 6.35 km/s, ja kiihtyvyys 6.35 km/s^2.

Auringon oman pinnan säteen vertailuluku Maan etäisyyteen Auringon keskipisteestä noin 108. 108*27 cm/s johtaa nopeusarvoon n. 29.2
m/s, ja vastaavaan kiihtyvyysarvoon.

" Neutronitähti" eli kielelläni vajaa tiheämassa, läpimitta arvioitu kvasaarisa 20 km, massa runsaat pari aurinkomassaa. Täytyy perua omat aiemmat puheeni, tuon tähtösen pinnassa nopeusarvo saavuttaa
suunnilleen valon nopeuden. Ja käytettävä nopeuden energian kaavakin on siis jo E=mc^2. Yleisesti vajaatiheämassojen nopeusarvot heilahtelevat tuon molemmin puolin. Jos otetaan miljoonan aurinkomassan tiheämassa, läpimitaltaan jotakin 1540 km, nopeusarvo
ylittää kymmeniäkin kertoja valon nopeuden.

Valoa pysäyttävääkö? Kyllä vaan, jos osuus kohdalle. Nimittäin eihän tuosta mitenkään seuraa peittävä pysäyttävä vetovoimamassa.
Siitäkään syystä, että se vaatisi koko tiheämassan muuttumista valonnopeustilaan. Kyllä te laitostieteessä olette erehtyneet! Vetovoiman gravitonit vain ovat venyneet varsin pitkiksi, ja pukkaava paluuvirtauskin mahtavaa.

Joten, olen edelleenkin sitä mieltä, että että perustekijä "mustaukkojen" vangitessa energiaa on elektroniverho, joka on syntynyt, kun ydinhiukkaset ovat puristuenet vieri viereen.

Sen sijaan lähelle tulleet kohdemassat kiihtyvät valon nopeuteen kohti tiheämassa, ja sen suurempaa nopeuttahan ei ole. Vai oliko lähes valon nopeuteen? Olemmehan olleet sitä mieltä, että atomiaine, siis ytimet ja elektronit, ei voi saavuttaa valon nopeutta, asiaa jankkasi täällä Kosh.
Vaan jospa se tuossa suuressa nopeudessa hajoaa. Vaikutushiukkasyksilöinä aineen on mahdollista kiteytyä fotoneiksi.
Ja näin tilavuuskooltaan vain biljoonasosan tähdestä oleva tiheämassa voi kuoria melkoisen osan tähdestä, vaikka se itse saavuttaneena suuren nopeuden suhahtaa ohi, kuten eräässä avaruushaivainossa todettiin.

Tässä teille nyt vissiin purtavaa vappupökkelöönkin saakka ja sen ajaksi.

Lisäys. Tiheämassan gravitaatio voi vangita ihan lähialueella vinossa kulmassa kulkevia fotoneja, tuolle 1540 kmn miljoonan auringon massallee olin yöllä laskevinani etäisyysalueen 28700 km. Mutta, jos
tiheämassasta itsestään lähtisi säteilyä kohtuisuoraan ulos, gravitaatio ei voiskaan vangita, koska samassa suunnassa nopeudet ovat samat valon
eikä vetovoimasäie millään saa kiinni. Sen sijaan fotonit voivat törmätä painovoimaosioon. Eli pidämme kiinni elektroniverhosta energian pääpysäyttäjänä vaikka gravitaation osuuskaan ei ole kokonaan poissuljettu.

Vierailija

Auringon tiheyden kohdalla virhettä, joka johtui pujahtaneesta liian pienstä koosta. Vähinmmäistiheys runsaat 1.4 kg/dm^3, joka on myös
palstalla aiemmin esitetty ja kai laitostieteen, ylempi mahdollinen
runsaat 1.7 kg/dm^3, joka tulisi 395 000 Maan massasta.

Kun tätä yksinikertaista laskumenetelmää ei ol julkistettu, kyse on myös laitostieteen salaisuuksista. Kansan ja päättäjienkin on oltava tiedeläisten monimutkaiseksi tehdyn osaamisen varassa. - Emme voi siis olla varmoja, eteikö he slaa käyttäsi juuri tätä menetelmää. Julkisesti kuitenkin taruillaaan säikeistä ja syötetään tuota vapaan putoamisen voimakaavaa F= ma. Voimamiehiä kaikki!

John Carter
Seuraa 
Viestejä7532
Liittynyt17.2.2006

Yksinkertainen laskumenetelmä?.

Laitostiede ei salaile,se julkistaa tutkimuksien,kokeiden ja analyysien avulla saatuja tuloksia,jotka perustuvat tiettyihin luonnon lakeihin ja vakioihin.

Kumpaankohan luottaisi enemmän Arkosiin vai laitostieteeseen?

Miksi toteat aina"laskeneesi",jonkun laitostieteen vakioista eritavalla?

Haluaisinpa nähdä muutaman laskutoimituksesi kaavan ja verrata sitä laitostieteen käyttämiin kaavoihin.

Minusta tuntuu,että luet kyllä kosmologiaan ja fysiikkaan perustuvia teoksia,mutta miksi sinun täytyy aina kääntää päälaelleen,niissä esitetyt teoriat tai faktat ja kaiken lisäksi väittää laitostieteen taas kerran erehtyneen.

Luuletko tosiaan,että joku ottaa sinut vielä"tosissaan"täällä?

Jos luulet niin muista,että UUSI teoria on vanhaa parempi vain,jos se pystyy selittämään enemmän tai yksinkertaisemmin.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Vierailija
John Carter
Yksinkertainen laskumenetelmä?.

Laitostiede ei salaile,se julkistaa tutkimuksien,kokeiden ja analyysien avulla saatuja tuloksia,jotka perustuvat tiettyihin luonnon lakeihin ja vakioihin.

Kumpaankohan luottaisi enemmän Arkosiin vai laitostieteeseen?

Miksi toteat aina"laskeneesi",jonkun laitostieteen vakioista eritavalla?

Haluaisinpa nähdä muutaman laskutoimituksesi kaavan ja verrata sitä laitostieteen käyttämiin kaavoihin.

Minusta tuntuu,että luet kyllä kosmologiaan ja fysiikkaan perustuvia teoksia,mutta miksi sinun täytyy aina kääntää päälaelleen,niissä esitetyt teoriat tai faktat ja kaiken lisäksi väittää laitostieteen taas kerran erehtyneen.

Luuletko tosiaan,että joku ottaa sinut vielä"tosissaan"täällä?

Jos luulet niin muista,että UUSI teoria on vanhaa parempi vain,jos se pystyy selittämään enemmän tai yksinkertaisemmin.

Esittelet meille 50 - 10 vuoden takaisen laitostieteen kokeita, havaintoja ja analyysejä. Et todellisuudessa tunnusta Einsteinin fotoniteoriaa.
Planckin vaiktuskvantin hiukkasmassa on sinulle tuntematon, se, perusmassan, on 3.68*10^-48 g

Älä luota sokeasti tai usko mihinkään, vaan koeta oppia tehden edes joitakin töitä itse. Ei sinun tarvitse uskoa minuun ennalta, vaan toistapa itse kokeillen ja jäljittäen, mitä olen tehnyt

Totean laskeneeni eri tavalla, koska ole laskenut eri tavalla, mien yksnikertaista Jo tämä näyttää olevan mahdoton käsittää sinun keskivertoälyllesi, jonka laitostiede on pilannut

Haluaisit nähdä. Tässäkin aiheessa on avaukseni ja muitakin viestejä, joista näet. - Planckin vaiktushiukkasen massa lasketaan käyttäen kaavaa E=mc^2. Kenenkäs vahvistama kaava se olikaan, ArKosin keksimäkö? Oletko koskaan kuullut Einsteinista? Vetovoiman kideosan koon 10^-35 m puolestaan on esittänyt Veneziano, kuulemma 1969.
Ja tämän tästä tapaamme sinut julistamasta ArKosin omituisuuksiiksi löytöjä ja asioita, jotka varsinaiset nerot ovat tehneet jo paljon aiemmin. Minä vain olen vienyt päättelyn ja johtopäätökset loppuun. - Analyyttisen materuialismin olen täällä maininnut jo parin vuoden ajan, mutta sinä et tietenkään muista koskaan kuulleesikaan.

Kukahan täällä, tässä aiheessä juuri nyt, ei itse tunnusta laitostieteen kokeita, hvaintoja ja analyysejä, jos ne eivät sovi uskomuksiisi, herra Carter? Myös materialismi on varsin vanha filosofian operussuunta ja tieteen menetelmä. Mutta tästähän sosdemkilais-kepulistisen vallan nimittämä kypäräpääpappein melkein natsilaien joukkio ei ole tietävinäänkään. Suuir sota päättyi jo yli 60 vuotta sitten, mutta tieto siitä ei vieläkään ole kulkenut Suomen tieteen kammioihin, A.I.Virtasen kokoamiin kennoihin.

Kas kun en ole paljonkaan lukenut kosmologian teoksia. Eräs Tiede-lehden aikoinaan jostakin lukijakilpailusta lähettämä kirja kyllä löytyy.
Vanhoja korkeakoulutason fysiikan ja kemian kirjoja on kyllä muutama.
Lähtökohtani avaruudenkin ksäittelyyn on ollut melko lailla aineteoreettinen. Ja siksipä olen kyennyt toteamaan mm. alkluräjähdyksen mahdottomaksi. Samoin kykenin toteamaan sngulariteetin eli yksön kumotuksi, koska käsittelin asiaa aineteoreettisesti.

Teosten sijaan olen imenyt tietoa, palstan uutisista ja myös keskustelijoita, ynnä myös Hesarin tiedesivuilta. Mutta olen siis vienyt päättelyt ja johtopääökset loppuun saakka, kuten materialstisen analyysin pitää.

Laitostiede ei niinkään ole päätelmissään erehtynyt, vaan vika on
sen pimittämisroolissa renkeinä maailman suurporvariston ja myös poliitikojen, kuten Suomen kypäräpääpappien, sosdemien ja kepulistien palveluksessa.

Niin, melkein natsilainen ja rasistinen tieteen valioväki ei halua tunnustaa taosiasioita ja löytöjä mielstään ali-ihmisten esittäminä.
En todellakaan usko, että he ollenkaan kättäytyisivät esittämieni suhteen ollenkaan vakavasti. Suomen herra ei muutu paremmaksi vaikka sen voissa paistaisi.

Vierailija

Ai mustasta aukosta ei pääse valokaan pakenemaan vetovoiman takia? Höpö höpö.

Minä näytin pahvilaatikkoon taskulampulla valoa ja löin laatikon kiinni, ei päässyt laatikkoon joutunut valo enää laatikosta pois, sillä laatikon vetovoima on niiiin massiivinen.

Vierailija
risat
Ai mustasta aukosta ei pääse valokaan pakenemaan vetovoiman takia? Höpö höpö.

Minä näytin pahvilaatikkoon taskulampulla valoa ja löin laatikon kiinni, ei päässyt laatikkoon joutunut valo enää laatikosta pois, sillä laatikon vetovoima on niiiin massiivinen.


Tässä on nyt kyseessä kaksi eri asiaa. Laatikon seinät ovat valon tiellä eikä valo pääse sen läpi. Mustassa aukossa ei sen sijaan ole seiniä, vaan se estää valon poispääsyn vain painovoimansa avulla. Avaappa laatikkosi ja katso mitä valolle käy. Riittikö laatikon "vetovoima"?

Vierailija

Päättyneen Helmikuun kirjoituksista tai niiden puuttumisen rivien välistä voitaneen päätellä, että ArKos itse on joutunut laatikkoon, josta hän ei koskaan enää välttämättä pääse pakenemaan - aivan niinkuin valonsäde mustasta aukosta.

Jos näin on tapahtunut, kaikki rauha ja arvostus tämän periksiantamattoman "jääräpään" muistolle.
Toivottaa Tarkkailija.

Uusimmat

Suosituimmat