Seuraa 
Viestejä74
Liittynyt15.9.2016

Maallikkona en keksi syytä miksi sukkulan paluunopeus ilmakehään pitää olla niin järjetön.
Johtuuko se siitä että ratanopeus pitää olla järjetön että pysyy radallaan ja tästä
syystä myös paluu ilmakehään on järjetön.

Vai jos saapumisnopeus olisi alhainen niin ilmakehä jarruttaisi liikaa ja sukkula sakkaa tai menettää liitokyvyn?

Vai jos liian alhainen kimpoaa takaisin avaruuteen?

Sivut

Kommentit (18)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28271
Liittynyt16.3.2005

Aslakki kirjoitti:
Maallikkona en keksi syytä miksi sukkulan paluunopeus ilmakehään pitää olla niin järjetön.
Johtuuko se siitä että ratanopeus pitää olla järjetön että pysyy radallaan ja tästä
syystä myös paluu ilmakehään on järjetön.

Se johtuu juuri ratanopeudesta. Matalalla kiertoradalla, jolla miehitetyt avaruusalukset ovat, on melkein sama putoamiskiihtyvyys kuin Maan pinnalla. Alus putoaa alas, jos sillä ei ole niin paljoa vauhtia, että maan pinta kaartuu alta pois samaa tahtia kuin alus putoaa (vajaa 8 km/s). Itse asiassa paluu tapahtuu niin, että jarrutetaan alusta hieman, että se putoaa toisella puolella Maata ilmakehään ja kitka alkaa hidastaa sitä. On helpompaa, halvempaa ja kevyempää tehdä alus kestämään paluu suurella nopeudella kuin ottaa mukaan niin paljon polttoainetta, että sen voisi jarruttaa hitaaseen paluun.

Munakas mies
Seuraa 
Viestejä145
Liittynyt30.9.2014

Aslakki kirjoitti:
Maallikkona en keksi syytä miksi sukkulan paluunopeus ilmakehään pitää olla niin järjetön.
Johtuuko se siitä että ratanopeus pitää olla järjetön että pysyy radallaan ja tästä
syystä myös paluu ilmakehään on järjetön.

Vai jos saapumisnopeus olisi alhainen niin ilmakehä jarruttaisi liikaa ja sukkula sakkaa tai menettää liitokyvyn?

Vai jos liian alhainen kimpoaa takaisin avaruuteen?

Takaisinkimpoamiseen vaikuttaa lähestymiskulma merkittävästi, liian loivassa kulmassa ei pääse ilmakehään, minkään moisella vauhdilla!

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Kolmas vaihtoehto olisi ultrakevyt avaruuslentokone joka alkaisi aerodynaamisen jarrutuksen jo 200 km korkeudessa.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28271
Liittynyt16.3.2005

Windspeed kirjoitti:
Kolmas vaihtoehto olisi ultrakevyt avaruuslentokone joka alkaisi aerodynaamisen jarrutuksen jo 200 km korkeudessa.

Ei se ole mikään vaihtoehto. Jos se on kiertoradalla, sillä on vauhtia se 8 km/s. Sitä ei oikein voi hidasta hitaasti, koska se hidastaminen johtaa koneen putoamiseen alemmas tiheämpään ilmaan. Jos hidastat 200 km korkeudessa 7,5 km/s vauhtiin, rata leikkaa muutaman kymmenen minuutin kuluessa maan pinnan.

Ultrakevyellä koneella lämpökuorma on pienempi, mutta käytännössä sellaisella ei tee mitään, koska avaruuteen ei kannata lähettää paria ukkoa vain hengailemaan hetkeksi. Yleensä astronauteilla on tonnikaupalla hyötykuormaa mukana. Ultrakevyet koneet ovat myös valtavan suuria ja mahdottomia lähettää avaruuteen (tässä meidän todellisuudessa, jossa muoviset (sitä ei kai saanut sanoa puiseksi) lentokoneet eivät nouse avaruuteen aurinkopaneeleilla ja potkureilla).

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Neutroni kirjoitti:
Windspeed kirjoitti:
Kolmas vaihtoehto olisi ultrakevyt avaruuslentokone joka alkaisi aerodynaamisen jarrutuksen jo 200 km korkeudessa.

Ei se ole mikään vaihtoehto. Jos se on kiertoradalla, sillä on vauhtia se 8 km/s. Sitä ei oikein voi hidasta hitaasti, koska se hidastaminen johtaa koneen putoamiseen alemmas tiheämpään ilmaan. Jos hidastat 200 km korkeudessa 7,5 km/s vauhtiin, rata leikkaa muutaman kymmenen minuutin kuluessa maan pinnan.

Ultrakevyellä koneella lämpökuorma on pienempi, mutta käytännössä sellaisella ei tee mitään, koska avaruuteen ei kannata lähettää paria ukkoa vain hengailemaan hetkeksi. Yleensä astronauteilla on tonnikaupalla hyötykuormaa mukana. Ultrakevyet koneet ovat myös valtavan suuria ja mahdottomia lähettää avaruuteen (tässä meidän todellisuudessa, jossa muoviset (sitä ei kai saanut sanoa puiseksi) lentokoneet eivät nouse avaruuteen aurinkopaneeleilla ja potkureilla).

No tän mun suunnitelmaa mtow olisi 200 000 kg ja paluussa noin 25 000 kg 10 tonnia on payload paltiarallaa. Voi sillä joku banaani valtio jotain tehdä.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

JPI
Seuraa 
Viestejä24831
Liittynyt5.12.2012

Windspeed kirjoitti:
Abaruusalukset kuten Apollo painaa noin 3 mio kiloa..ja hätinä kuljettaa 3 ukkoa.

Plus komento- ja huoltomoduulin, kaksivaiheisen kuualuksen ja valtavan määrän polttoainetta manööverejä maan ja kuun kiertoradoilla ja kuuhun laskeutumista ja sieltä nousua varten.
Jos sillä olisi ollut tarkoitus viedä vain ukkoja maan kiertoradalle niin 130-140 tonnin hyötykuormaan niitä olisi mahtunut yli kolme.
:-))

3³+4³+5³=6³

Aslakki
Seuraa 
Viestejä74
Liittynyt15.9.2016

Kuvitellaan tilanne jossa Nasalainen on keksinyt polttoaineettoman jarrutustavan mihin tahansa

nopeuteen. Voisiko ilmakehään saapuminen olla hillitympää, minimoida lämpöeristeet ja tämä lennon yksi vaarallinen vaihe.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28271
Liittynyt16.3.2005

Aslakki kirjoitti:
Kuvitellaan tilanne jossa Nasalainen on keksinyt polttoaineettoman jarrutustavan mihin tahansa

nopeuteen. Voisiko ilmakehään saapuminen olla hillitympää, minimoida lämpöeristeet ja tämä lennon yksi vaarallinen vaihe.

Muutamin lisäoletuksin (esim. riittävä työntovoima kannattelemaan alusta) kyllä. Ei yläilmakehässä ole mitään ihmeellistä normaaleilla nopeuksilla. Korkeudella, jolla yleensä on pahimmat g-voimat ja lämpöefektit, on arkimittakaavassa täysi tyhjiö. Ilmanvastus on merkityksetön alle supersoonisissa nopeuksissa.

Kosmisen debuggauskonsolin löytymistä odotellessa ilmajarrutus on käytännöllinen polttoaineeton jarrutustapa planeettojen pinnalle.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Neutroni kirjoitti:
Aslakki kirjoitti:
Kuvitellaan tilanne jossa Nasalainen on keksinyt polttoaineettoman jarrutustavan mihin tahansa

nopeuteen. Voisiko ilmakehään saapuminen olla hillitympää, minimoida lämpöeristeet ja tämä lennon yksi vaarallinen vaihe.

Muutamin lisäoletuksin (esim. riittävä työntovoima kannattelemaan alusta) kyllä. Ei yläilmakehässä ole mitään ihmeellistä normaaleilla nopeuksilla. Korkeudella, jolla yleensä on pahimmat g-voimat ja lämpöefektit, on arkimittakaavassa täysi tyhjiö. Ilmanvastus on merkityksetön alle supersoonisissa nopeuksissa.

Kosmisen debuggauskonsolin löytymistä odotellessa ilmajarrutus on käytännöllinen polttoaineeton jarrutustapa planeettojen pinnalle.


60 km jossa re-entry kapselit kuumuu 1600 asteeseen on jo ilmaa, jossa SS1 ja X-15 lentävät aerodynaamisin voimin. SS1 ei juurikaan kuumentunut 65 kilsassa.

Siellä ei voi hengittää eikä lentää ilman paineistusta..sen verran ohutta on ilma siellä. Laskennallisesti sähkölentokone voisi nykyisin akuin ja kennoin lentää 47 km korkeudessa jos kone olisi melko suuri..isompi re-alue antaa etua. Perustuu olisin laskelmiini...lisäksi rakettiavusteisesti kevyt laite voisi lentää aerodynaamisesti ohjauksella ainakin 110 km korkeudessa..tosin x-15 ei kyennyt eikä sukkula, mutta sukkulassakin ilma jo tuntui 110 km korkeudessa.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Aslakki kirjoitti:
Kuvitellaan tilanne jossa Nasalainen on keksinyt polttoaineettoman jarrutustavan mihin tahansa

nopeuteen. Voisiko ilmakehään saapuminen olla hillitympää, minimoida lämpöeristeet ja tämä lennon yksi vaarallinen vaihe.


Isoilla alfoilla juuri sukkulakin jarruttaa..menee pohja edellä ja 85 kilsassa alkaa lämpeneminen. Lämpeneminen niissä hidastui rajusti tai alkoi viileää alle30 kilometrissä kun vauhti laski. Kevyempi laite voisi aloittaa jarrutuksen jo 120 kilometrin korkeudessa ja liidellä menemään jo normaalisti 60-70 km korkeudessa.
Viittaan siis laitteeseen jossa juuri nämä asiat on oikein huomioitu ja laite aerodynaamisesti vakaa suurilla alfoilla...pitää siis olla jonkinlainen lifting body versio....joka MUSH tilassa jarruttaa eikä menetä suuntavakauttaan...eli kuten SS1 laitteessa tämä on ratkaistu feathering mekanismilla.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Eusa
Seuraa 
Viestejä14381
Liittynyt16.2.2011

Onhan mulla käynyt mielessä sellainen järjestelmä, jossa massiivinen avaruusasema kiertää yläilmakehässä ja vallan vilkas avaruussukkulaliikenne käy sitä jatkuvasti tönimässä korkeammalle radalle saaden itse jarrutuksen liidellä nätisti lentokentälle.

Avaruustoimintaa tosiaan pitäisi sitten olla kunnolla, jotta tuollaisen rahtiväliaseman toiminta voisi pyöriä. Tietysti siellä pitäisi varalta olla polttoainetta niin paljon, että hätätilanteessa pääsee itse reilusti korkeammalle turvalliselle radalle...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Aslakki
Seuraa 
Viestejä74
Liittynyt15.9.2016

Eikös tönijä kohtaa lipuen massiivisen aseman eikä omalla liike-energialla saa aikaiseksi yhtään mitään.

Täydellisessä painottomuudessa ne ei lähiradalla kai ole (90% ?).

Jos asemaa pitäis sitten tönäistä joutuisi käyttämään omia moottoreita ja oma vauhti kasvaisi samassa suhteessa.

Vai miten tönimisen toteuttaisit.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411
Liittynyt14.4.2016

Eusa kirjoitti:
Onhan mulla käynyt mielessä sellainen järjestelmä, jossa massiivinen avaruusasema kiertää yläilmakehässä ja vallan vilkas avaruussukkulaliikenne käy sitä jatkuvasti tönimässä korkeammalle radalle saaden itse jarrutuksen liidellä nätisti lentokentälle.

Avaruustoimintaa tosiaan pitäisi sitten olla kunnolla, jotta tuollaisen rahtiväliaseman toiminta voisi pyöriä. Tietysti siellä pitäisi varalta olla polttoainetta niin paljon, että hätätilanteessa pääsee itse reilusti korkeammalle turvalliselle radalle...


Luulen, että alle 220 km ei mikään voi kiertää maapalloa järkevästi koska alkaa juuri ilmakehän vaikutuksesta hidastua.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Eusa
Seuraa 
Viestejä14381
Liittynyt16.2.2011

Windspeed kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Onhan mulla käynyt mielessä sellainen järjestelmä, jossa massiivinen avaruusasema kiertää yläilmakehässä ja vallan vilkas avaruussukkulaliikenne käy sitä jatkuvasti tönimässä korkeammalle radalle saaden itse jarrutuksen liidellä nätisti lentokentälle.

Avaruustoimintaa tosiaan pitäisi sitten olla kunnolla, jotta tuollaisen rahtiväliaseman toiminta voisi pyöriä. Tietysti siellä pitäisi varalta olla polttoainetta niin paljon, että hätätilanteessa pääsee itse reilusti korkeammalle turvalliselle radalle...


Luulen, että alle 220 km ei mikään voi kiertää maapalloa järkevästi koska alkaa juuri ilmakehän vaikutuksesta hidastua.

Älä nyt, 120 km ja kiiltävä aerodynaaminen asema, joka hyödyntää hiukkaspommitusta lentämiseen ja sukkuloiden telakointi ja ulossylkäisyt antavat potkuja... :)

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat