Kommentit (15)

Keijona
Seuraa 
Viestejä5666
Liittynyt13.3.2015

Kuinka ollakaan, vastoin yleistä olettamusta  että enemmän, nopeammin ja halvemalla olisi hyvä juttu vaikka se onkin huono ja huonolaatuisuutta aiheuttava. On jälleen kerran vain  uskottu ja tahdottu opetettua  ilman omaa järkeä.

Ei maanviljely ole voima vaan taitolaji. Tietysti.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8741
Liittynyt18.8.2008

Tulos oli odotettu. Toistaiseksi luonto on aina keksinyt vastakonstit ja toistaiseksi ei myöskään ole perusteita olettaa, että ihminen olisi luontoa etevämpi geenimuuntelulla.

Luultavasti suuri osa niistäkin tutkijoista, joiden leipä tuli geenimuuntelusta, tiesi mitä tulee tapahtumaan. Eivät kertoneet sitä poliitikoille ja mainosmiehille.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä8317
Liittynyt20.1.2013

Minkä pandoran lippaan tulivatkaan ahneuksissaan jättikorporaatiot aukaiseeksi, kun viljakasvien geenejä rupesivat manipuloimaan.

No, sitten kun paska osuu oikein kunnolla tuulettimeen, voivat silti myhäillä tyytyväisinä vuosikertasamppanjan, kaviaarin ja tryffeleiden ym. kyllästämän pöydän äärellä, kun siitä koituneet ökyvoitot ovat sopivina sijotuksina korkoja kasvamassa ympäri maailmaa.

Tavallinen kansa jauhaa taas pettua jatkoksi leipätaikinaansa...

syytinki
Seuraa 
Viestejä8741
Liittynyt18.8.2008

Ab Surd Oy kirjoitti:
syytinki kirjoitti:
Jatkanpa vielä vähän. Aiheen reunasta kylläkin. Virallisesti ruokapelloille ei yleensä levitetä myrkkyä. Vaikuttava aine on mm. glysofaattia ja se on torjunta-aine.

Ainakaan glysofaatti ei muutu myrkyksi, vaikka sitä Hassin ja Hautalan kusesta löytyykin minimaalisia määriä. Mistä todistaa jo sekin, että molemmat vihervouhoakat ovat edelleen hengissä, vaikka on tainnut 50 v mennä rikki.

Myrkky on aina suhteellinen juttu. Kyse on annostuksesta ja altistuksesta, lähes poikkeuksetta.

Niinpä tietysti mutta liioitteluakin esiintyy ja tässä taitaa olla kyse siitä. Myös suhteellisuus kannattaa muistaa tässäkin asiassa.

Jukka Ruukin pääkirjoitus "Pissattu silmään" (Tiede 6/2016) kannattaa kuitenkin lukaista. Väittää, että rotille syötettiin glysofaattia gramma/painokilo päivittäin. Se on saakelinmoinen määrä, mutta eivät kuolleet. Kertoo myös, että jos syötettäisiin suolaa gramma/painokilo, heittäisivät veivinsä niin rotta kuin ihminenkin.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä30717
Liittynyt6.12.2009

syytinki kirjoitti:
 Kertoo myös, että jos syötettäisiin suolaa gramma/painokilo, heittäisivät veivinsä niin rotta kuin ihminenkin.

Ruokasuola (natriumkloridi)rotta, suun kautta 3 000 mg/kg

Listan kärkeä kärkeä "myrkyttömyydessä".

vesi, rotta, suun kautta 90 000 mg/kg

sakkaroosi (ruokosokeri)rotta, suun kautta 29 700 mg/kg

C-vitamiini (askorbiinihappo)rotta, suun kautta 11 900 mg/kg

"LD50 (myös LD50) on aineen myrkyllisyyden mittayksikkö. LD50 on annos, joka tappaa puolet koe-eläimistä kokeen aikana. LD50 on lyhenne englannin kielen ilmauksesta ”Lethal Dose, 50%”. LD50-kokeen kehitti J. W. Trevan vuonna 1927. Tavallisesti LD50 ilmoitetaan tietylle antotavalle ja eläimen ruumiinpainoon suhteutettuna. Esimerkiksi metallisen arseenin LD50-arvo suunkautta rotalla on 763 mg/kg. Kaasumaisille aineille käytetään toksikologiassa myrkyllisyyden mittarina LC50:tä.

Euroopan unionin alueella, myös Suomessa, ainetta pidetään:

erittäin myrkyllisenä, jos sen LD50-arvo on

nieltynä (rotilla) on alle 25 mg/kg tai

ihon kautta (rotilla tai kaniineilla) alle 50 mg/kg

myrkyllisenä, jos sen

LD50-arvo nieltynä on 25–200 mg/kg tai

LD50-arvo ihon kautta 50–400 mg/kg

haitallisena, jos sen

LD50-arvo nieltynä on 200–2000 mg/kg tai

LD50-arvo ihon kautta 400–2000 mg/kg[1]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/LD50

kohe
Seuraa 
Viestejä1250
Liittynyt30.8.2009

syytinki kirjoitti:
Jatkanpa vielä vähän. Aiheen reunasta kylläkin. Virallisesti ruokapelloille ei yleensä levitetä myrkkyä. Vaikuttava aine on mm. glysofaattia ja se on torjunta-aine.

Ainakaan glysofaatti ei muutu myrkyksi, vaikka sitä Hassin ja Hautalan kusesta löytyykin minimaalisia määriä. Mistä todistaa jo sekin, että molemmat vihervouhoakat ovat edelleen hengissä, vaikka on tainnut 50 v mennä rikki.

Glyfosaattikohun ja sen että sitä löytyy elimistöstä suurin syy lienee eurooppalainen tapa käyttää glyfosaattia viljan pakkotuleennuttamiseen. Siis Suomessahan glyfosaattia käytetään rikkakasvien tosjuntaan ennen kylvöä tai puinnin jälkeen sekä nurmien lopettamiseen. Pakkotuleennutuksessa sitä myrkkyä ruiskutetaan valmiin jyvän päälle ja sitten 10 vrk: n jälkeen puidaan ruuaksi.

Keijona
Seuraa 
Viestejä5666
Liittynyt13.3.2015

Väki,- ja voimalannoiten historia kertoo paljon. Sotien jälkeen  kun fosfaattitehtaille (räjähdetehtaille, kemiran vanha nimihän oli Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehdas) piti keksiä käyttöä niin huomaattiin että räjähtämällä kasvaa kun peltoon kylvää. siinähän oli tehokkaat juuret ikuisen kasvun unelmalle, nopeamin, enemmän ja  helpomalla  Reilun sukupolven  sitä lintukoto unelmaa kesti kunnes Breivik otti aineet alkuperäiskäyttöön.

Montesantohan taas keksi nyt kielletyn sakariinin, ja sitten "terveellisemmän"  sakariinicolan suksee oli niin kova, että kemikaaliali oli pikkutekijä montesanton rinnalla. Ja yhtiön nousu myrkyllisten kemikaalien tuottajana on vertaansa vailla, joten yhtiön luonnollista epäluonnollisuusjatkumoa on myös  massojen ja määrien  (geeni) manipulointi.  

Kyllä se kertoo ihmisten harkintakyvystä, kun manipulointikin on muuttunut hyväksi asiaksi.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

tammukka
Seuraa 
Viestejä1929
Liittynyt9.5.2010

Ootellaan kaikessa rauhassa mitä ikuisesti viisasta outotohtorilla on asian tiimoilta sanottavana. Senjälkeen voimme kaikki laittaa  pään pensaaseen ja unohtaa koko jutun.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä30717
Liittynyt6.12.2009

Tutkimusten kautta.

"Luonnonvarakeskus (Luke), Turun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus selvittävät glyfosaatin ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämistä uudessa tutkimuksessa.

Suomessa glyfosaatti kattaa noin puolet maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä. Sitä käytetään rikkakasvien torjuntaan myös metsätaimitarhojen reuna-alueilla. Keväällä 2016 alkanut hanke on jatkoa tutkimukselle, jossa selvitettiin glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn sitoutumista maahan, hajoamisnopeutta sekä kulkeutumista valumavesien mukana.

Maasta löytyneet jäämät (1.04–2.70 kg/ha) olivat aikaisemmassa kenttäkokeessa suuria verrattuna vuosittain ruiskutettuihin glyfosaattimääriin (1,1–2,0 kg/ha).

– Nyt Luken ja SYKEn tutkijat ottavat maanäytteitä viljelijöiden pelloilla ja vertaavat niistä mitattuja glyfosaatti ja AMPA-määriä aikaisempiin koetuloksiin, selvittää Jaana Uusi-Kämppä Lukesta.

– Kenttämittausten ja tietokonemallien avulla voidaan arvioida, paljonko näiltä pelloilta eri olosuhteissa kulkeutuu glyfosaattia ja AMPAa vesistöihin, kertoo Katri Siimes SYKEstä.

Turun yliopistossa tutkitaan glyfosaatin vaikutuksia esimerkiksi viljelykasveihin, kasvien taudinaiheuttajiin, kasvinsyöjiin ja maaperän mikrobeihin, jotka eivät ole ruiskutusten kohteina.

Turun yliopiston Ruissalon kasvitieteellisellä puutarhalla sijaitsevalla alueella on koeruutuja, joista puolet on saanut glyfosaattikäsittelyn kolmen vuoden ajan ja puolet on käsittelemättömiä. Ruuduilla on kesällä 2016 kasvatettu kauraa, perunaa, rypsiä ja härkäpapua. Kasvien kasvua ja lisääntymistä seurataan kasvukauden ajan. Lisäksi maaperästä sekä kasveista kerätään näytteitä glyfosaattimäärityksiä varten.

– Glyfosaatin mahdollisia vaikutuksia siementen itämiseen ja taimivaiheen kasvuun tutkitaan kasvihuoneessa toteutettavilla kokeilla, joissa käytetään kasvualustana kontrollimaaperän lisäksi puhtaalla glyfosaatilla tai glyfosaattivalmisteella käsiteltyä maaperää”, kertoo dosentti Marjo Helander Turun yliopistosta.

Glyfosaatille on korvaajia

Glyfosaatin käyttöä juolavehnän torjunnassa voi vähentää korvaavilla toimilla. Näitä ovat muut kemialliset valmisteet, mekaaninen ja fysikaalinen torjunta sekä viljelytekniset toimet.

– Paras tulos saadaan yhdistämällä eri menetelmiä monipuoliseen viljelykiertoon, toteaa Heikki Jalli Lukesta."

https://www.luke.fi/uutiset/glyfosaatin-ymparistoriskeja-selvitetaan-uud...

kohe
Seuraa 
Viestejä1250
Liittynyt30.8.2009

jussipussi kirjoitti:

Glyfosaatille on korvaajia

Glyfosaatin käyttöä juolavehnän torjunnassa voi vähentää korvaavilla toimilla. Näitä ovat muut kemialliset valmisteet, mekaaninen ja fysikaalinen torjunta sekä viljelytekniset toimet.

– Paras tulos saadaan yhdistämällä eri menetelmiä monipuoliseen viljelykiertoon, toteaa Heikki Jalli Lukesta."

https://www.luke.fi/uutiset/glyfosaatin-ymparistoriskeja-selvitetaan-uud...

Ensin pitää tietysti todeta, että tällä hetkellä on käytössä viljelykierto, mekaaninen- ja fysikaalinen torjunta ja se glyfosaatti. Nuo muut eivät ole mitään uusia juttuja.

Glyfosaatti voidaan toki vaihtaa tuossa yhtälössä johonkin korvaavaan valmisteeseen, mutta mitä se muuttaisi? Tuo uusi kemikaali on joka tapauksessa vähemmän tutkittu ja paljon kalliimpi.

Itse asiassa saattaa olla, että monsanto (tai nyt sitten bayer) toivoo että EU kieltäisi glyfosaatin. Silloin voisi tuoda uudet, vielä patentin suojaamat ja kalliimmat, tuotteet markkinoille. Tällä hetkellähän niitä ei ostettaisi kun on glyfosaatti. Lisäksi voisivat haastaa EU:n kansainväliseen markkinatuomioistuimeen ja vaatia miljardikorvauksia tulonmeneyksistä jne.

kohe
Seuraa 
Viestejä1250
Liittynyt30.8.2009

jussipussi kirjoitti:

Glyfosaatille on korvaajia

Glyfosaatin käyttöä juolavehnän torjunnassa voi vähentää korvaavilla toimilla. Näitä ovat muut kemialliset valmisteet, mekaaninen ja fysikaalinen torjunta sekä viljelytekniset toimet.

– Paras tulos saadaan yhdistämällä eri menetelmiä monipuoliseen viljelykiertoon, toteaa Heikki Jalli Lukesta."

https://www.luke.fi/uutiset/glyfosaatin-ymparistoriskeja-selvitetaan-uud...

Ensin pitää tietysti todeta, että tällä hetkellä on käytössä viljelykierto, mekaaninen- ja fysikaalinen torjunta ja se glyfosaatti. Nuo muut eivät ole mitään uusia juttuja.

Glyfosaatti voidaan toki vaihtaa tuossa yhtälössä johonkin korvaavaan valmisteeseen, mutta mitä se muuttaisi? Tuo uusi kemikaali on joka tapauksessa vähemmän tutkittu ja paljon kalliimpi.

Itse asiassa saattaa olla, että monsanto (tai nyt sitten bayer) toivoo että EU kieltäisi glyfosaatin. Silloin voisi tuoda uudet, vielä patentin suojaamat ja kalliimmat, tuotteet markkinoille. Tällä hetkellähän niitä ei ostettaisi kun on glyfosaatti. Lisäksi voisivat haastaa EU:n kansainväliseen markkinatuomioistuimeen ja vaatia miljardikorvauksia tulonmeneyksistä jne.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä8317
Liittynyt20.1.2013

kohe kirjoitti:
Miksi kirjoitettu teksti menee aina välillä lainauksen sisälle? Mielestäni teen lainauksen aina ihan samalla tavalla.

Johtuu siitä kun lainasit viestiä joka loppui linkkiin ilman loppupistettä.
Saas nähdä miten käy Euroopan viljasiemenmarkkinoiden nyt kun Bayer pääsi ostamasta Monsanton. Käykö kuten Leonard Cohenin laulussa "First we take Manhattan, then we take Berlin."

Uusimmat

Suosituimmat