Talouspoliittinen keskustelu- ja kysymysketju
klo 22:27 | 2.10.2016
Suomalaisilla pankkitileillä on rahaa vajaat sata miljardia euroa. Niille maksetaan korkoa noin nolla prosenttia. Lainoista peritään 1,5% -10%.
Onko hyvä bisnes?
Tietysti on vielä muutama konttori joista hoitokuluja sekä jokunen virkailija palkattuna, jotka tosin hoitavat lähinnä vakuutusmyyntiä ja sijoitusvinkkauksia nykyisin.
Sivut
Talouspolitiikka on kuin Rokka ja Rahikainen.
Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.
Pidän äärettömästi kommenteistasi. Ne ovat ytimekkäitä ja monitasoisia.
Nyt kuitenkin sain päässäni aikaan niin monta tulkintaa, että on syytä pyytää lisätietoa. Voisitko tarkentaa?
Talouspolitiikka ei näytä keskustelijoita kiinnostavan. Entä rahapolitiikka?
Ehdotan, että erotaan eurosta ja otetaan rahayksiköksi kokonaan kotimainen perusyksikkö. Sopiva olisi esim. 50x100 soiro eli pattinki. Keskituntipalkka on noin kolme soiroa eli 12metriä sitä. Palkka on tarvittaessa noudettavissa soirokeskusvarastosta saatua kuponkia vastaan. Kaupassa voi maksaa soirokupongilla tai pienet ostokset, esim. 1/8-soiroa, sahaamalla sopivan pätkän.
Vaarana olisi tietysti pimeät hakkuut. Saattaisi tukkipuut vähetä kiivaaseen tahtiin metsistä. Taitaa sittenkin olla parempi tuo nykyinen leikkiraha kuin reaalinen valuutta.
WIKI:
Talouspolitiikka tarkoittaa julkisen vallan toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan kansantalouden tilaan. Talouspolitiikka voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat muun muassa finanssipolitiikka, rahapolitiikka, tulopolitiikka, valuuttakurssipolitiikka, ulkomaankauppapolitiikka, elinkeinopolitiikka, rakennepolitiikka sekä aluepolitiikka.
WIKI:
Rahapolitiikka on keskuspankin talouspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on käyttää valtion kontrolloimia vaihdon välineitä erilaisiin päämääriin. Raha on nykyään enimmäkseen erilaisiin tietojärjestelmiin tehtyjä merkintöjä, joten sitä pystytään tuottamaan erittäin alhaisin kustannuksin käytännössä rajattomasti. Myös seteleiden tuotantokustannus on paljon alempi kuin seteleiden arvo maksuvälineinä. Rahapolitiikalla aikaansaadaan keinotekoista rahan niukkuutta, joka on välttämätön ehto sille, että raha pystyy säilyttämään arvonsa ja toimimaan vaihdon välineenä.
Maassamme on soiropuuksi kelpaavaa järeämpää puuta noin 500 miljoonaa kuutiota josta saataisiin sahauksessa 40% hyötysuhteella 200 miljoonaa kuutiota soiroa eli 40 miljoonaa kilometriä. Jaettuna tasan kaikille tätä kansallisvarallisuutta olisi 8km per asukas. Se tekisi soiron nykyarvolla noin 8000€.
Merkittävä laskelma. Noista soiroista voisi sitten jokainen rakentaa itselleen PuuCeen ja käyttää sen tuotteet vihannespalstan lannoitteena.
Syytä muistaa myös, että 40 saannolla jää melkoinen määrä tavaraa, josta voi valmistaa veskipaperia.
Meillä on 1 mrd kuutiota puuta josta saisi puukomposiittia joka maksaa noin 50 000 euroa kuutio. Se toisi jokaiselle suomalaiselle noin 7 miljoonaa euroa käteistä pöytään. Edellyttää tietysti puukomposiittimarkkinoiden piristystä.
Kuvassa kevlarin tiheyksistä komposiittia.
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
Jopas on puulla hintaa.
No onhan vanerikin 30 000- 40 000 €/m3 jos mittatikkuna on lentokonelaatuinen 0,4 mm paksu levy pinottuna kuutioiksi. Sitä muuten saa Suomessa huikeamman tilaamalla Saksasta.
Siihen nähden exponentiaalisesti lujempi puukomposiitti on erittäin huokeaa.
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
Siis korkealuokkaista vaneria saa huokeimmin Saksasta tilaamalla. Toki kannattaa kysyä suoraan tehtaalta.
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
Nyt vittu oikeesti.
Jos kiloon ketsuppia menee kaksi kiloa tomaatteja, niin paljonko viilua menee sun komposiittiin?
Muistaakseni se 4 mm paksu pala josta lupasin satasen sille joka saa sen rikki käsivoimin sisälsi 13 viilua.
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
Joo ihan aikuisten oikeesti.
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
Aikuisten oikeasti? Eihän sulla ole edes patenttia.
Niin mutta mä osaan tehdä sitä.
If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault
Sivut