Seuraa 
Viestejä15130

Luin jostakin, että takavetoinen auto kiihtyy paremmin kuin etuvetoinen. Hetken mietittyäni oivalsin, että niinhän se on. Tähän liittyen pieni tehtävä.
Kuinka paljon suurempi on takavetoisen auton maksimikiihtyvyys kuin etuvetoisen?
Laskelmaan tarvittavia tietoja.
Auton, massa m, painopisteen korkeus tien pinnasta h=050 m ja etäisyys kummastakin akselista d=1.5m.
Lähtökitkakerroin µ=0,6.
Renkaiden kulmakiihtyvyys hieman pienentää kiihtyvyyttä. Koska pienentyminen on lähes sama, olipa kyseessä etu- tai takavetoinen, jätetään se huomiotta, koska laskettavaan erotukseen se ei juuri vaikuta.

Sivut

Kommentit (92)

Vänni
Seuraa 
Viestejä360

PPo kirjoitti:
Luin jostakin, että takavetoinen auto kiihtyy paremmin kuin etuvetoinen. Hetken mietittyäni oivalsin, että niinhän se on. Tähän liittyen pieni tehtävä.
Kuinka paljon suurempi on takavetoisen auton maksimikiihtyvyys kuin etuvetoisen?
Laskelmaan tarvittavia tietoja.
Auton, massa m, painopisteen korkeus tien pinnasta h=050 m ja etäisyys kummastakin akselista d=1.5m.
Lähtökitkakerroin µ=0,6.
Renkaiden kulmakiihtyvyys hieman pienentää kiihtyvyyttä. Koska pienentyminen on lähes sama, olipa kyseessä etu- tai takavetoinen, jätetään se huomiotta, koska laskettavaan erotukseen se ei juuri vaikuta.

Jos takapyörien ja etupyörien päällä on sama paino niin sanoisin takavetoisen kiihtyvän paremmin kun tuossa kiihdytysvaiheessa painoa siirtyy lisää takapyörille ja näin pito renkaissa lisääntyy. Tämä pätee siinnä tilanteessa jos luistoa, sutimista pyrkii renkaisssa syntymään.

Vierailija

Niin kai idea pätee vain silloin kun sutiminen rajoittaa kiihtymistä, luulisin. En ole ihan varma nyt äkkiseltään voiko tehtävää ratkaista annetuilla tiedoilla, pitäisikö tietää lisäksi esim sutimisen alkamisraja kiihtyvyyden osalta, siitähän se hyöty vasta alkaa kumuloitua. Ja kiihtyvyys myös koska tällöin hyöty kasvaa kiihtyvyyden mukana. Joka tapauksessa en osaisi laskea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä33573

Jos kysytään maksmiikiihtyvyyttä vetotavoilla, oletetaan tietenkin, että moottorin voima on riittävä maksimikitkan hyödyntämiseen. Muuten tehtävä on mieletön. Ratkaisun oleellinen osa on sen "sutimisrajan" laskeminen.

PPo
Seuraa 
Viestejä15130

Neutroni kirjoitti:
Jos kysytään maksmiikiihtyvyyttä vetotavoilla, oletetaan tietenkin, että moottorin voima on riittävä maksimikitkan hyödyntämiseen. Muuten tehtävä on mieletön. Ratkaisun oleellinen osa on sen "sutimisrajan" laskeminen.
Tietenkin oletetaan, että moottorin tehot riittävät sutimiseen.

PPo
Seuraa 
Viestejä15130

kortan kirjoitti:
Oletetaan varmaan myös että alusta on vaakasuora ja g = 10. Harvinaisen helpon tehtävän heititkin.
Oletaan  boldattu.

Ajattelin, että laskemisinto lisääntyisi.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

Tehtävässä on annettu kitkakerroin 0,6 jolloin on aivan sama sutiiko vai ei. Käytännössä tietenkin sutii koska tehoa ei voi säätää niin että vetopyörät antaisivat maksimimomentin lepokitkalla.

PPo
Seuraa 
Viestejä15130

pkinnunen kirjoitti:
Maksimi kitka saavutetaan kuulema 17%:n sutimisella,ja sama pätee jarrutuksessa kuin kaarteessakin.
Kun sutii, niin kyseessä on liikekitka.

Eikö liikekitka aina ole pienempi kuin lähtökitka?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33573

PPo kirjoitti:
pkinnunen kirjoitti:
Maksimi kitka saavutetaan kuulema 17%:n sutimisella,ja sama pätee jarrutuksessa kuin kaarteessakin.
Kun sutii, niin kyseessä on liikekitka.

Eikö liikekitka aina ole pienempi kuin lähtökitka?

Nuo vanhat koulukirja-approksimaatiot lepo- ja liikekitkasta pätevät hyvin lähinnä fysiikan luokan koemateriaaleille. Koville materiaaleille, sileillä pinnoilla, pienillä nopeuksilla ja paineilla. Renkaan ja tien välinen vuorovaikutus on paljon monimutkaisempi, ja suurin voima tulee tosiaan silloin kun luistoa on joku murto-osa nopeudesta. Minä olen kuullut yleisimmin 10 %, mutta se lienee kumiseoksen, tien pinnan ja ympäristön ominaisuuksista voimakkaasti riippuva arvo. Tämänkaltaisessa tehtävässä ei tarvitse välittää siitä sutiiko rengas vai ei, vaan sen kun käyttää annettua kitkakerrointa.

PPo
Seuraa 
Viestejä15130

Neutroni kirjoitti:
PPo kirjoitti:
pkinnunen kirjoitti:
Maksimi kitka saavutetaan kuulema 17%:n sutimisella,ja sama pätee jarrutuksessa kuin kaarteessakin.
Kun sutii, niin kyseessä on liikekitka.

Eikö liikekitka aina ole pienempi kuin lähtökitka?

Nuo vanhat koulukirja-approksimaatiot lepo- ja liikekitkasta pätevät hyvin lähinnä fysiikan luokan koemateriaaleille. Koville materiaaleille, sileillä pinnoilla, pienillä nopeuksilla ja paineilla. Renkaan ja tien välinen vuorovaikutus on paljon monimutkaisempi, ja suurin voima tulee tosiaan silloin kun luistoa on joku murto-osa nopeudesta. Minä olen kuullut yleisimmin 10 %, mutta se lienee kumiseoksen, tien pinnan ja ympäristön ominaisuuksista voimakkaasti riippuva arvo. Tämänkaltaisessa tehtävässä ei tarvitse välittää siitä sutiiko rengas vai ei, vaan sen kun käyttää annettua kitkakerrointa.

Minäkin olen lukenut, että kitka on todella monimutkainen ilmiö joten boldattu on hyvä ohje.

pkinnunen
Seuraa 
Viestejä464

On jäi pois edellisestä viestistä,kun ei näköjään voi muokata enää kirjoittamaansa.
Rata puolella, siis ympäri ympäri ukot puhuvat 15% luistosta,mut tuo dragstereiden 17% löytyy helposti tiedonkeruu järjestelmistä,kun sitä vertaa aikakorttiin joka kertoo loppunopeuden,ja väliaikoja koko matkalta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33573

Top fuel -dragstereiden renkaat ja radat ovat niin kaukana normaaliautojen vastaavista, ja ratakilpa-autoistakin, että tuskin sen maailman nyrkkisääntöjä kannattaa yleistää mihinkään muihin kulkuneuvoihin.

Ja jos tehtävässä annetaan lähtökitkakerroin 0,6, voidaan olettaa että kyseessä ei kiihdytyskisa. Niissä oikea arvo lienee lähempänä 6:tta.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9829

Vänni kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Luin jostakin, että takavetoinen auto kiihtyy paremmin kuin etuvetoinen. Hetken mietittyäni oivalsin, että niinhän se on. Tähän liittyen pieni tehtävä.
Kuinka paljon suurempi on takavetoisen auton maksimikiihtyvyys kuin etuvetoisen?
Laskelmaan tarvittavia tietoja.
Auton, massa m, painopisteen korkeus tien pinnasta h=050 m ja etäisyys kummastakin akselista d=1.5m.
Lähtökitkakerroin µ=0,6.
Renkaiden kulmakiihtyvyys hieman pienentää kiihtyvyyttä. Koska pienentyminen on lähes sama, olipa kyseessä etu- tai takavetoinen, jätetään se huomiotta, koska laskettavaan erotukseen se ei juuri vaikuta.

Jos takapyörien ja etupyörien päällä on sama paino niin sanoisin takavetoisen kiihtyvän paremmin kun tuossa kiihdytysvaiheessa painoa siirtyy lisää takapyörille ja näin pito renkaissa lisääntyy. Tämä pätee siinnä tilanteessa jos luistoa, sutimista pyrkii renkaisssa syntymään.

Jäipä vaivaamaan.

Siirtyykö kiihdytyksessä tosiaan painoa takapyörille? Nostaahan ne jotkut kärryt nokkaansa ja sikäli jää paino takapyörille ainakin hetkeksi. Siihen nostoon kyllä taitaa mennä tehoja hukkaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33573

Autoa työntävä voima kohdistuu renkaiden alapintaan, joka on painopistettä alempana. Se aiheuttaa momentin, joka vääntää auton kulkuunnassa takapäätä kohti tietä. Sen momentin tasapainottamiseksi takimmaiset pyörät joutuvat tuottamaan suuremman tukivoiman, jolloin niiden pito on parempi. Jarrutuksessa homma toimii toisin päin. Jarrtuksessa ilmiö on merkittävä normaaliautoilussakin. Jokainen renkaita vaihtanut tai katsastuspaperit lukenut lienee huomannut, että auton etujarrut ovat selvästi järeämmät kuin takajarrut. Toinen, missä se toimii on jäisen mäen nousu. Jos etuvetoautolla ei pääse mäkeä ylös etuperien ajaen, pakilla se usein menee.

JPI
Seuraa 
Viestejä29376

Vai olisiko niin, että auton hitausvoiman momentti vääntää sitä autoa siten, että takarenkaat painavat tietä kovemmin kuin eturenkaat?
😂

3³+4³+5³=6³

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

Riippuu momenttipisteen valinnasta. Jos valitset painopisteen M = T·µ·h ( T on vetävien pyörien tukivoima), jos kontaktipisteen M = -m·a·h. Kyse on voimaparista mikä aina vaaditaan momenttiin.

Kas kun kukaan ei ole vielä ratkaissut tehtävää ??

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

Merkitään vetävien pyörien tukivoimaa T:llä jolloin saadaan momenttiehto:

Tµh = (T - (G - T))2d

T = 2Gd/(4d - µh) = G·3/(6 - 0,3) = G·0,5263

Tukivoimien erotus on G·/19 jolloin kiihtyvyyksien ero on gµ/129 = 0,3158 m/s². Siis 0,3158 m/s² suurempi.

Aika pieni ero loppujen lopuksi, mikäli laskin oikein.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat