Seuraa 
Viestejä128
Liittynyt7.2.2016

:)

Aivojen soluissa ja kehossa soluissa muuallakin on taltioituneena opittuja muistikuvia, tilannekuvia, sointuja, hajuja, kosketuksia, tunteita, matemaattisia kaavoja, yms.

Miten tämä taltioituminen tapahtuu,,mikä on sen mekanismi?

Missä kohtaa solua tämä taltioituminen on?

Ehkä näin tai sitten ei. :)

Sivut

Kommentit (183)

Vierailija

Yksittäinen solu ei tee yksinään oikeastaan mitään hyödyllistä. Se on vain osa koneistoa joka sitten reguloi omaa toimintaansa, joka taas on osa isompaa koneistoa joka sekin reguloi omaa toimintaansa.

Muuten kysymys on liian monimutkainen sinun taitotasollesi ja suosittelen opiskelemaan internetistä asiaa. Voit aloittaa vaikka tosta:

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo70407&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

Filosofi
Seuraa 
Viestejä128
Liittynyt7.2.2016

jepajee kirjoitti:
Yksittäinen solu ei tee yksinään oikeastaan mitään hyödyllistä. Se on vain osa koneistoa joka sitten reguloi omaa toimintaansa, joka taas on osa isompaa koneistoa joka sekin reguloi omaa toimintaansa.

Muuten kysymys on liian monimutkainen sinun taitotasollesi ja suosittelen opiskelemaan internetistä asiaa. Voit aloittaa vaikka tosta:

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo70407&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

:)

Kysymys,,tarkoitit kai vastausta,,:)

Ymmärrän hyvin että tarvitaan monta solua kokonaiskuvaan,,mutta nyt kysyin yhden solun toiminnasta,,

Kysymyshän on ,,

Miten taltioituu fyysisesti ja mihin kohtaan solua,, esimerkiksi aivosolua?

Ehkä näin tai sitten ei. :)

MooM
Seuraa 
Viestejä6926
Liittynyt29.6.2012

Yksi solu ei tallenna mitään tiedoksi luokiteltavaa. Solun tila (sähkökemiallinen ja biokemiallinen) ja sen vaihtelut ja yhteydet (fyysiset ja kemialliset kontaktit, rytminen signalointi jne. ) muihin soluihin ovat verkko, jossa tieto on. Ympärillä on lisäksi myös kaikki muu ei-neuroneista koostuva matriisi, jola on omat vaikutuksensa verkostoon.

Ei tuota prosessia edes tunneta kovin hyvin. 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

mdmx
Seuraa 
Viestejä5231
Liittynyt23.11.2009

Keinotekoisissa neuro-verkoissa opittu tieto tallentuu synapsien painotuksien muutoksina. Käsittääkseni tämä on pelkistetty malli siitä oikeissa aivoissa tapahtuu, eli synapseihin se tieto jollain tavalla tallentuu sielläkin.

Se talletettu tieto sitten muovaa kahden solun välillä kulkevaa impulssia, tällä tavalla aivot käyttävät talletettua tietoa.

Ilmeisesti vastaavaa tapahtuu myös oikeissa aivoissa. Jos vilkaiset tota varsin hyvää linkkiä joka jo postattiin: 

Lainaus:

Synapsien plastisuuteen perustuva impulssinkulun herkkyyden säätely tekee oppimiseen ja muistamiseen liittyvien muutosten (muistijälkien) synnyn periaatteessa mahdolliseksi lähes kaikkialla hermoston alueella

Tässä on juttua siitä miten tieto tallentuu synapsiin,

https://en.wikipedia.org/wiki/Synaptic_weight

Vierailija

Filosofi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
Yksittäinen solu ei tee yksinään oikeastaan mitään hyödyllistä. Se on vain osa koneistoa joka sitten reguloi omaa toimintaansa, joka taas on osa isompaa koneistoa joka sekin reguloi omaa toimintaansa.

Muuten kysymys on liian monimutkainen sinun taitotasollesi ja suosittelen opiskelemaan internetistä asiaa. Voit aloittaa vaikka tosta:

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo70407&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

:)

Kysymys,,tarkoitit kai vastausta,,:)

Ymmärrän hyvin että tarvitaan monta solua kokonaiskuvaan,,mutta nyt kysyin yhden solun toiminnasta,,

Kysymyshän on ,,

Miten taltioituu fyysisesti ja mihin kohtaan solua,, esimerkiksi aivosolua?

Vastaus on triviaali. Tai ehkä eksaktimpi vastaus tässä kontekstissa on: Vastauksen entropia on nolla.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40612
Liittynyt6.12.2009

Filosofi kirjoitti:
:)

Aivojen soluissa ja kehossa soluissa muuallakin on taltioituneena opittuja muistikuvia, tilannekuvia, sointuja, hajuja, kosketuksia, tunteita, matemaattisia kaavoja, yms.

Miten tämä taltioituminen tapahtuu,,mikä on sen mekanismi?

Missä kohtaa solua tämä taltioituminen on?

Ymmärsinkö oikein aloituksen todellisen motiivin?

"Aukkojen jumala -argumentti (engl. God of the gaps) on eräs tietämättömyyteen vetoamisen erikoistapaus. ”Aukkojen jumala” -todistelussa väitetään, että jumala tai jumalat ovat olemassa, koska ei tiedetä, miten jokin asia on ja tapahtuu luonnossa. Tällöin asia on todistelun mukaan "selittämätön" ja vaatii selityksekseen ihmettä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkojen_jumala

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40612
Liittynyt6.12.2009

jepajee kirjoitti:
Ettei nyt vaan taas olisi se ego joka siellä takaraivossa kutittelee, vai miten se meni?
Kyllä se aina mukana on. Aivoni laski tuollaisen todennököisyyden motiiville. Kysyin kirjoittajalta onko näin. Kirjoitin "aivoni laski" kun sitä erityisesti diggaat.

lokki
Seuraa 
Viestejä4884
Liittynyt3.1.2010

Yksittäisen aivosolun "tieto" taltioituu sen yhteyksiin viereisiin soluuihin. Sitä ei sinällään ole olemassa, mutta se voidaan kutsua esiin assosiaatiosimulaatiolla. Tietty kytköslinja, tai paremminkin kytkösverkko, tuottaa assosiaation, eli muistuttaa joidenkin muiden kokemusten hermosignaalin kulkureittiä. Assosiaatioiden peräkkäiset yhdistelmät tuottavat assosiaatioketjun, joka on se aivoihin taltioitunut "tieto".

Hermoverkko, niin lapsen päässä kuin tietokoneessakin, rakentuu aluksi niin, että yhteydet ovat jo olemassa ja niiden läpi kulkeva "tieto" kuluttaa "yhteysputket" liukkaammiksi kulkea ja toisaalta kerää "ruostetta"niinin putkiin, jotka eivät osallistu. Näin hermoverkko mallintaa maailman tuottamien herätteiden vaikutukset hermosolujen assosiatiivisiksi yhteyksiksi. Tätä sanotaan oppimiseksi.

Hermoverkko luo siis toimiessaan mallia siitä, miltä maailma näyttää hermojen näkökulmasta. Tieto sinällään ei sijaitse missään, vaan se generoidaan noiden assosiaatioiden, "tunnereaktioyhdistelmien" avulla aina uudelleen. Muistaaksesi jonkin tiedon muistat, eli  hermosi yhtäaikaisesti viestittävät, useita tähän tietoon jollain tavalla liittyviä signaalinkulkureittejä. Staattisten kulkureittien lisäksi tietoihin liittyy näiden verkostojen dynaaminen muuttumisen nopeus ja järjestys. Haluttu "tieto" tavallaan generoidaan aina uudelleen simuloimalla se hermostomallilla, eli kastotaan simulaatiomallista, miten asia on.

Tuon edellä kuvaillun lisäksi ainakin biologiset aivot tämän hermokytkösten polkujen parempikulkuiseksi kuluttamisen lisäksi voivat kasvattaa myös lisää yhteyksiä sellaisiin kohtiin, jossa on paljon liikennettä ja parantaa ja tarkentaa niiltä osin simulointimallia. Toinen keino tiedon, eli hermostosimulaattorin, toiminnan tarkentamiseksi, eli oppimiseksi, on simulaatiomallin ajaminen moneen kertaan ilman ulkoisia hermoimpulsseja –ajatteleminen.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40612
Liittynyt6.12.2009

jepajee kirjoitti:
Ettei nyt vaan taas olisi se ego joka siellä takaraivossa kutittelee, vai miten se meni?
Jotta ymmärtäisit hieman paremmin miksi kysyin. Pitää harjotuttaa meneekö arviointilaskelmat aivoissa oikein vai väärin . Siitä sitten palaute aivoille.

"Intuitio on tärkeä työkalu muun muassa ongelmanratkaisussa. Sitä voi kehittää kuten muitakin taitoja, tuore väitöstutkimus osoittaa."

http://www.aalto.fi/fi/current/news/2015-03-05-002/

Vierailija

jussipussi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
Ettei nyt vaan taas olisi se ego joka siellä takaraivossa kutittelee, vai miten se meni?
Kyllä se aina mukana on. Aivoni laski tuollaisen todennököisyyden motiiville. Kysyin kirjoittajalta onko näin. Kirjoitin "aivoni laski" kun sitä erityisesti diggaat.

Minkäs sinä narsismillesi mahtaisit.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1042
Liittynyt10.5.2014

Muistin toimintaan ja aivoihin löytyy varmasti Googlettamalla hienoja tietoja. Enpä usko, että mitään uutta asiaan liittyvää on keksitty, vaan nuo vanhat faktat edelleen pitävät paikkansa.

Itseäni muistin toiminnassa kiinnostaa lähinnä se kun esim. auto-onnettomuuden jälkeen on pois pyyhkiytyneet muistikuvat tuosta onnettomuustapahtumasta tai jopa pitemmältä ajalta. Mihin se sitten perustuu?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hippokampus

Googlettamalla näitä löytyy lisää. Itse olen pitkään pohtinut minkä vuoksi synapseja per neuroni on suurin piirtein yhtä paljon kuin on ihmisen kesimääräinen sanavarasto eli 15 000 kpl.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40612
Liittynyt6.12.2009

jepajee kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
Ettei nyt vaan taas olisi se ego joka siellä takaraivossa kutittelee, vai miten se meni?
Kyllä se aina mukana on. Aivoni laski tuollaisen todennököisyyden motiiville. Kysyin kirjoittajalta onko näin. Kirjoitin "aivoni laski" kun sitä erityisesti diggaat.

Minkäs sinä narsismillesi mahtaisit.

Kyllä minä mittausten mukaan olen pystynyt. Oikohon tulos 4 pistettä maallikon "narsimitestissä" väestön keskikarvo on jossain 8 kantturoissa. Tämähän käytiin jo kertaalleen läpi narsismiketjussa kuten muistat. Sinulla on muistaakseni omien kirjoitustesi mukaan alustava narsistinen persoonallisuushäiriö papereissa joten tässä suhteessa emme ole samalla viivalla.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat