Sivut

Kommentit (183)

Vierailija

MooM kirjoitti:
Domestiphobia kirjoitti:
Ja mitä nyt siihen avopoliin tulee, niin tuskinpa nyt sentään narsistille ehdotettaisiin tukiryhmää vedettäväksi.

Narsisti pystyy usein vedättämään ammattilaisia ihan 6 - 0, miksei sitten tukiryhmää perustaviakin. Ainakin sellaisia ammattilaisia, jotka eivät tunne koko historiaa.

Tämä siis yleisesti, ei jepan tapaukseen liittyen. Ihan mutuna: en usko kummankaan teistä olevan kliiniseltä kannalta narsisti, vaikka narsistiset piirteet välillä ovatkin aika selvästi näkyvissä keskustelutyylissä. Mutta eihän palstakäyttäytyminen muutenkaan ole 1:1 kuvaus persoonasta.

No jos se sua yhtään lohduttaa, niin kieltäydyin kunniasta.

Ja mitä nyt jussipussiin tulee, niin hän ei luota kykyynsä puhua totta, mutta luottaa kykyynsä saada itsensä valheesta kiinni, johon hän ei taas usko muiden pystyvän.

Vierailija

Ja kun kysyin missä kohtaa hän arveli valehdellessaan testissä, sanoi hän, että vastaa jos vastaan hänen kysymykseensä, johon vastasin, mutta hän jätti silläkin kerralla vastaamatta.

jussipussi voisi vaikka nyt tällä kertaa vastata siihen kysymykseen. Edes siihen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jussipussi
Seuraa 
Viestejä49058

Domestiphobia kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
Ettei nyt vaan taas olisi se ego joka siellä takaraivossa kutittelee, vai miten se meni?
Kyllä se aina mukana on. Aivoni laski tuollaisen todennököisyyden motiiville. Kysyin kirjoittajalta onko näin. Kirjoitin "aivoni laski" kun sitä erityisesti diggaat.

Minkäs sinä narsismillesi mahtaisit.

Kyllä minä mittausten mukaan olen pystynyt. Oikohon tulos 4 pistettä maallikon "narsimitestissä" väestön keskikarvo on jossain 8 kantturoissa. Tämähän käytiin jo kertaalleen läpi narsismiketjussa kuten muistat. Sinulla on muistaakseni omien kirjoitustesi mukaan alustava narsistinen persoonallisuushäiriö papereissa joten tässä suhteessa emme ole samalla viivalla.

No sitä ei havaittu ihan avopolin testeissä, mutta sinä taas heittelit lukuja ihan hatusta, kun kompensoit tulostasi, joka on aika narsistista jo sinänsä, varsinkin kun nyt tällä kertaa et tuonut esiin sitä. 

Mutta tämäkin käytiin silloin läpi, vaan petollisuus on osa narsistista persoonallisuushäiriötä.

Petollisuutta on huono tällaiseen sisällyttää jos kaikki kirjoitettu on näkyvissä ja verifioitavissa.

En ole heitellyt testin tulosta hatusta, kompensoinnissa tuplasin tuloksen, ylöspäin.  En kompensoinut nyt koska aiemmin ketjussa kritisoitiin sitä että kompensoin silloin lukua ylöspäin (tulos ja kompensoitu luku näkyvissä) olettaen että me yleensä aliarvioimme narsistisuuttamme tällaisissa testeissä. Nyt tuli sitten kritiikkiä samoilta aiemmin kiritisoivilta siitä että en tässä kompensoinut.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä49058

Domestiphobia kirjoitti:
Ja kun kysyin missä kohtaa hän arveli valehdellessaan testissä, sanoi hän, että vastaa jos vastaan hänen kysymykseensä, johon vastasin, mutta hän jätti silläkin kerralla vastaamatta.

jussipussi voisi vaikka nyt tällä kertaa vastata siihen kysymykseen. Edes siihen.

Vastasin jo, oletan että aliarvioimme ko itsetehdyissä testeissä narsistisuuttamme se mihin  yksittäsiin kysymyksiin so bias mahdollisesti kohdistuu on vaikea vastata.

Onko sinun mahdoton hyväksyä sitä että sinulla olisi/on testien indikoimana narsistinen persoonallisuushäiriö? Se sinun tuloshan ei muutu miksikään siitä mikä minun tulos jossa testissä on?

Miksi et kirjoita Jepajee nimimerkillä?

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5956

Filosofi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
Yksittäinen solu ei tee yksinään oikeastaan mitään hyödyllistä. Se on vain osa koneistoa joka sitten reguloi omaa toimintaansa, joka taas on osa isompaa koneistoa joka sekin reguloi omaa toimintaansa.

Muuten kysymys on liian monimutkainen sinun taitotasollesi ja suosittelen opiskelemaan internetistä asiaa. Voit aloittaa vaikka tosta:

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo70407&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

:)

Kysymys,,tarkoitit kai vastausta,,:)

Ymmärrän hyvin että tarvitaan monta solua kokonaiskuvaan,,mutta nyt kysyin yhden solun toiminnasta,,

Kysymyshän on ,,

Miten taltioituu fyysisesti ja mihin kohtaan solua,, esimerkiksi aivosolua?


Ei se tieto ole siellä tietona olemassa missään silloin kuin sitä ei käytetä. Se ei ole KOODATTUNA missään. Se nousee systeemissä uudelleen esiin kun sille annetaan juuri tietyt ärsykkeet.

Eusa
Seuraa 
Viestejä17240

Mun aivosolu ainakin taltioi tietoa siihen toiseen aivosoluun ja kun se tulee täyteen, jälleen se taltioi toiseen... Niin ne vaeltelevat ja väliin saattavat törmätä toisiinsa ja syttyy ajatus.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5956

mdmx kirjoitti:
Keinotekoisissa neuro-verkoissa opittu tieto tallentuu synapsien painotuksien muutoksina. Käsittääkseni tämä on pelkistetty malli siitä oikeissa aivoissa tapahtuu, eli synapseihin se tieto jollain tavalla tallentuu sielläkin.

Se talletettu tieto sitten muovaa kahden solun välillä kulkevaa impulssia, tällä tavalla aivot käyttävät talletettua tietoa.

Ilmeisesti vastaavaa tapahtuu myös oikeissa aivoissa. Jos vilkaiset tota varsin hyvää linkkiä joka jo postattiin: 

Lainaus:
Synapsien plastisuuteen perustuva impulssinkulun herkkyyden säätely tekee oppimiseen ja muistamiseen liittyvien muutosten (muistijälkien) synnyn periaatteessa mahdolliseksi lähes kaikkialla hermoston alueella

Tässä on juttua siitä miten tieto tallentuu synapsiin,

https://en.wikipedia.org/wiki/Synaptic_weight


Synapsien läpäisevyys on yksi, sitä ohjaavat astrosyytti-gliasolut.
Mutta pitkäaikaismuistissa tärkeä on neuronien viejähaarakkeiden aksonien signaalinjohtavuus, jota säätelee oligodendrosyytti-gliasolujen muodostaman myeliinituppi, sekä joissakin (tärkeissä) tapauksissa glykosminoglykaanisokerien muodostama hermotuppi. Yhdellä aksonilla voi vuorotella molempia. Yhdenaikainen ajastus ratkaisee, lauksevatko saapuvat aksnosignaalit tietyn neuronin varauksenpurun, joka neuroni sitten vaikuttaa edelleen elimistöön.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5956

lokki kirjoitti:
Yksittäisen aivosolun "tieto" taltioituu sen yhteyksiin viereisiin soluuihin. Sitä ei sinällään ole olemassa, mutta se voidaan kutsua esiin assosiaatiosimulaatiolla. Tietty kytköslinja, tai paremminkin kytkösverkko, tuottaa assosiaation, eli muistuttaa joidenkin muiden kokemusten hermosignaalin kulkureittiä. Assosiaatioiden peräkkäiset yhdistelmät tuottavat assosiaatioketjun, joka on se aivoihin taltioitunut "tieto".

Hermoverkko, niin lapsen päässä kuin tietokoneessakin, rakentuu aluksi niin, että yhteydet ovat jo olemassa ja niiden läpi kulkeva "tieto" kuluttaa "yhteysputket" liukkaammiksi kulkea ja toisaalta kerää "ruostetta"niinin putkiin, jotka eivät osallistu. Näin hermoverkko mallintaa maailman tuottamien herätteiden vaikutukset hermosolujen assosiatiivisiksi yhteyksiksi. Tätä sanotaan oppimiseksi.

Hermoverkko luo siis toimiessaan mallia siitä, miltä maailma näyttää hermojen näkökulmasta. Tieto sinällään ei sijaitse missään, vaan se generoidaan noiden assosiaatioiden, "tunnereaktioyhdistelmien" avulla aina uudelleen. Muistaaksesi jonkin tiedon muistat, eli  hermosi yhtäaikaisesti viestittävät, useita tähän tietoon jollain tavalla liittyviä signaalinkulkureittejä. Staattisten kulkureittien lisäksi tietoihin liittyy näiden verkostojen dynaaminen muuttumisen nopeus ja järjestys. Haluttu "tieto" tavallaan generoidaan aina uudelleen simuloimalla se hermostomallilla, eli kastotaan simulaatiomallista, miten asia on.

Tuon edellä kuvaillun lisäksi ainakin biologiset aivot tämän hermokytkösten polkujen parempikulkuiseksi kuluttamisen lisäksi voivat kasvattaa myös lisää yhteyksiä sellaisiin kohtiin, jossa on paljon liikennettä ja parantaa ja tarkentaa niiltä osin simulointimallia. Toinen keino tiedon, eli hermostosimulaattorin, toiminnan tarkentamiseksi, eli oppimiseksi, on simulaatiomallin ajaminen moneen kertaan ilman ulkoisia hermoimpulsseja –ajatteleminen.


Tietosi hermoista näyttävät olevan huomattavasti paremmat kuin rakennetekniikasta...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5956

jussipussi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
Ettei nyt vaan taas olisi se ego joka siellä takaraivossa kutittelee, vai miten se meni?
Jotta ymmärtäisit hieman paremmin miksi kysyin. Pitää harjotuttaa meneekö arviointilaskelmat aivoissa oikein vai väärin . Siitä sitten palaute aivoille.

"Intuitio on tärkeä työkalu muun muassa ongelmanratkaisussa. Sitä voi kehittää kuten muitakin taitoja, tuore väitöstutkimus osoittaa."

http://www.aalto.fi/fi/current/news/2015-03-05-002/[/quote]
Hän on ainakin YLEn haistpaskantiedeohjelmassa jauhanut puhdasta paskaa, mm. että intuitio olisi "tavallista ajajattelua paljon tehokkaampi" (ja ilmeisesti jollakin maagisella tavalla paikkansapitäväkin vielä...) informaation hankkimistapa!

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5956

jussipussi kirjoitti:
jepajee kirjoitti:
Ettei nyt vaan taas olisi se ego joka siellä takaraivossa kutittelee, vai miten se meni?

Jotta ymmärtäisit hieman paremmin miksi kysyin. Pitää harjotuttaa meneekö arviointilaskelmat aivoissa oikein vai väärin . Siitä sitten palaute aivoille.

"Intuitio on tärkeä työkalu muun muassa ongelmanratkaisussa. Sitä voi kehittää kuten muitakin taitoja, tuore väitöstutkimus osoittaa."

http://www.aalto.fi/fi/current/news/2015-03-05-002/


Hän on ainakin YLEn haistapaskantiedeohjelmassa jauhanut puhdasta paskaa, mm. että intuitio olisi "tavallista ajattelua paljon tehokkaampi" (ja ilmeisesti jollakin maagisella tavalla paikkansapitäväkin vielä...) informaation hankkimistapa!

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5956

Titanic kirjoitti:
Anteeksi siis olin väärässä osittain. Lähinnä tarkoitin sitä, että nojatuoliajattelijat eivät ole keksineet mitään uutta, joka voittaisi nykytieteen ja tiedemiesten tiedot. Eli ei kannata taikurin hatusta ruveta heittämään mitään omaa teoriaa siitä kuinka solussa tapahtuu muistaminen. Vaan kannattaa ennemmin Googlettaa ja tutustua netistä jo löytyviin tietoihin ja faktoihin.

Itsehän olen innokas vetämään hatusta kaikenlaista. Miksi ei esimerkiksi muisti ole rajaton? Miksi muistamme vain 15000 sanaa emmekä esimerkiksi 400 000 sanaa. Jotenkin muistin kapasiteetin täytyy liittyä synapsien määrään per neuroni. Mutta ei sekään ole sanottua, että muisti paranisi, jos synapseja olisi 40000 per neuroni. Jostakin luin, että autistisilla lapsilla voi olla enemmän synapseja per neuroni kuin tavallisesti. Heidän joukossaan on joitakin joilla on hurjan hyvä muisti (Sademies), mutta ei kai kaikilla heistäkään niin käy että tulee muistihirmu, vaikka synapseja olisikin ylimääräisiä. 

Tämä on se nykytiede:

http://books.google.fi/books?id=2nmHpXPmV80C&pg=PA296&lpg=PA296&dq=%22Douglas+Fields+Pavlov%22&source=bl&ots=GuJRmVLiNf&sig=glyX8UGugTKE6I_EbzRKBKNDq8Q&hl=fi

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5956

Japetus kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Aloituksessa puhuttiin muistoista yms. Ainakin minä puhuin sen tyyppisestä sisällöstä tietona, kun totesin, että yksittäinen solu ei säilö sellaista tietoa.
 

Väittäisin yhä että sellaista tietoa kyllä; muisto vain ei kokonaisuudessaan sijaitse missään yhdessä solussa.

Ei kokonaisuudessaan eikä osittain. Muistot eivät ylipäätään "sijaitse" silloin, kun niitä ei mitenkään prosessoida.

Lainaus:
On tosin olemassa yksittäisiä hermosoluja, jotka reagoivat spesifisti korkean tason ärsykkeisiin, kuten juuri tietyn - tai vähintään hyvin harvan - henkilön kasvokuviin.
<

Ne ovat aivokuorella olevien representaatioiden emootiovärineuroneja keskiaivoissa. Sen tunnevärin määrää muiston syntyhetkellä astrosyyttigliasolu. Muiston tunneväri voidaan myöhemmin vaihtaa (sellaiseen on psyykkisiä tekniikoitakin esim. NLP:ssä), mutta silloin se limbisen systeemin tunnevärineurooni luultavasti vaihtuu.

Lainaus:
Asia tietysti menee monimutkaiseksi, kun huomioidaan, että kyseiset solut ovat vain laajemman verkon output-neuroneja.

Mistäs tuon olet pieraissut? Minne ne tulostaa?
Lainaus:
Jos piilokerrokset vedettäisiin välistä pois, eivät nämä neuronit välttämättä tietäisi enää paljon mitään.

Aivan... Eivätkä ne nytkään mitään TIEDÄ, kuten eivät mitkään muutkaan neuronit tai muutkaan aivosolut!

Lainaus:
Useissa kokeissa on kyetty aiheuttamaan koehenkilöille haluja ym. monimutkaisia tuntemuksia stimuloimalla relevantteja alueita sähköllä,

Tai huumeilla...

Lainaus:
mikä implikoi, että aiempi prosessointi ei ole ehdoton edellytys korkean tason mielikuville tai kokemuksille.

On se!

Lainaus:
Nämä kokeet eivät tietääkseni kuitenkaan ole yltäneet yksittäisen neuronin tasolle. Sen verran spekulaatiovaraa siihen vielä täytyy jättää.

Japetus
Seuraa 
Viestejä12418

Tokkura kirjoitti:
Japetus kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Aloituksessa puhuttiin muistoista yms. Ainakin minä puhuin sen tyyppisestä sisällöstä tietona, kun totesin, että yksittäinen solu ei säilö sellaista tietoa.
 

Väittäisin yhä että sellaista tietoa kyllä; muisto vain ei kokonaisuudessaan sijaitse missään yhdessä solussa.

Ei kokonaisuudessaan eikä osittain. Muistot eivät ylipäätään "sijaitse" silloin, kun niitä ei mitenkään prosessoida.

Roskaa. Jälleen onnistut toimittamaan yhden esimerkin niin totaalisesta typeryydestä, että sen on vaikea myöntää olevan edes väärin.

Lainaus:

Lainaus:
On tosin olemassa yksittäisiä hermosoluja, jotka reagoivat spesifisti korkean tason ärsykkeisiin, kuten juuri tietyn - tai vähintään hyvin harvan - henkilön kasvokuviin.
<

Ne ovat aivokuorella olevien representaatioiden emootiovärineuroneja keskiaivoissa. Sen tunnevärin määrää muiston syntyhetkellä astrosyyttigliasolu. Muiston tunneväri voidaan myöhemmin vaihtaa (sellaiseen on psyykkisiä tekniikoitakin esim. NLP:ssä), mutta silloin se limbisen systeemin tunnevärineurooni luultavasti vaihtuu.

Ja kaikki myös tästä on tietenkin täysin päin mäntyä. Mainitut solut eivät sijaitse keskiaivoissa vaan aivokuorella; ne eivät ole mitään emootiovärineuroneja; tunneväriä - vedän nyt tässä tulkinnan lähimpään tosiasiaan - ei määrää astrosyytti, ja NLP on silkkaa self-help-huuhaata. Uskomattoman paljon potaskaa saat kyllä pieneen tilaan; se täytyy myöntää.

Lainaus:

Lainaus:
Asia tietysti menee monimutkaiseksi, kun huomioidaan, että kyseiset solut ovat vain laajemman verkon output-neuroneja.

Mistäs tuon olet pieraissut? Minne ne tulostaa?

Et selvästikään tiedä mitään hermoverkoista, eikä sitä sinulle maksa selittääkään. Mukava kuitenkin nähdä, että koprofetissisi on ennallaan.

Lainaus:

Lainaus:
Jos piilokerrokset vedettäisiin välistä pois, eivät nämä neuronit välttämättä tietäisi enää paljon mitään.

Aivan... Eivätkä ne nytkään mitään TIEDÄ, kuten eivät mitkään muutkaan neuronit tai muutkaan aivosolut!

Aivoissa se tietäminenkin totta kai tapahtuu. Ei ehkä sinulla, mutta mitäpä sinä tiedolla tekisitkään. 

Lainaus:

Lainaus:
Useissa kokeissa on kyetty aiheuttamaan koehenkilöille haluja ym. monimutkaisia tuntemuksia stimuloimalla relevantteja alueita sähköllä,

Tai huumeilla...

Niiden vaikutus on tähän aivan liian epämääräinen. Et nyt ymmärrä kontekstia.

Lainaus:

Lainaus:
mikä implikoi, että aiempi prosessointi ei ole ehdoton edellytys korkean tason mielikuville tai kokemuksille.

On se!

Juuri tässä kuvaat erinomaisesti, miksi tiedolla olisi päässäsi varsin orpo olo.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5956

Filosofi kirjoitti:
:)

Kysymyksestäni edelleen.

On selvä että soluissa oleva tieto,,vaikka aivosoluissa,,niin yksittäinen solu sisältää jonkin määrän,,ja aivot käyttää useaa solua,,ehkä myös varmennuskopioitakin,,en tiedä sitä. Ja on selvää että synapsien kautta liikkuu tieto ja että aivoissa on ohjauskeskus,,eli keskusyksikkö joka ohjaa tätä tietoa ja sen taltioitumista. On myös selvää että eri kehon osatoimintojen ohjauskeskus on eri puolella aivoa. On myös selvää että tämä kaikki on minuutta,,elävän olion tajuntaa,,mieltä..

Ja että muistialue on jossakin kohtaa aivomassaa.


Mikään noista ei ole erityisen itsestäänselvää...

Lainaus:
Toimiiko kehossa muitakin soluja muisti-tikkuna kuin aivosolut?

Ne eivät toimi "muistikkuina"!
Lainaus:
,,luultavasti,,puhutaanhan lihasmuistista yms,,,

Hermoista ja niiden harjaantumisesta silloinkin puhutaan.

Lainaus:
Mutta kysymykseni,,en kysynyt noita solujen välisiä toimintoja,,enkä kysynyt aivojen toiminnasta yleensä,, vaan kysyin selkeästi,,

Miten yksittäinen solu taltioi tiedon?

Selvään kysymykseen selvä vastaus: EI MITENKÄÄN! Informaatio on AINA eri ja erilaisten solujen yhteyksissä!

Lainaus:
Miten sanalla tarkoitan tämän prosessin fyysistä toimintaa,,, pelkkä esim. sähköimpulssi on vain nimi tälle fyysiselle toiminnalle,,

- Onko taltioitumismekanismi rom- tai ram. piirin kaltainen,,jos niin onko aivosolussa piitä?


Ei.

Lainaus:
Mihin kohtaa yksittäistä solua tieto taltioituu?

Informaato taltioituu synapsiyhteyksiin ja aksonien signaalinjohtavuuteen. Se EI ole "tietoa".

Lainaus:
- Jos on piitä onko se pii dna;ssa... solun pintakerroksessa,,solun tumassa,, tms,

Ei.

Lainaus:
Jos ei ole elektroniikan muistin kaltainen prosessi,,niin millainen,,?

Kts. edellisen viestini linkki.

Lainaus:
Jos kuvitellaan että se on vain taajuutta,,eli sähkömagneettista värähtelyä,,,niin,,

Mihin kohtaa se värähtelytaajuus taltioituu?


Se ei ole sitä, mutta siellä on värähtelyä, rytmejä. Niiden roolia ei toistaiseksi kielletä, mutta oltettavasti läheiset neuronit kommunikoivat jotenkin sillä.

Lainaus:
Ja mikä siellä silloin värähtelee pysyvästi?

Magnetismi.

Lainaus:
Ja miten radiotaajuinen värähtely tai magneettikenttä tähän voi vaikuttaa?,,

Tiettävästi ei mitenkään.

Lainaus:
sehän lisääntyy koko ajan ihmiskunnan toimesta,,

Jussipussille,,:)

Kun tiedämme yksittäisen solun mekanismin,,niin voimme päätellä miten soluun vaikuttaa erilaiset aineet, ravinteet, yms,, sekä myös ainevärähtely=radiotaajuudet. 

Samalla voi syntyä myös näkökyky sokealle=tekosilmä jos selviää miten aivosolu taltioi kuvaa,,siis sitä mitä näemme. Tai kuulo kuurolle.


Se van ei taltioi.

Lainaus:
Solun sisäisen mekanismin selvittäminen parantaa paljon erilaisten syöpien yms. sairauksien selvittelyä.

Neuroneissa ei esiinny koskaan syöpää. Kaikki aivojen syövät ovat glia-solujen tai sidekudoksen tukisolujen syöpiä.

Lainaus:
Miten siis yksittäiseen soluun taltioituu sinne tullut

- kuva, kosketus, hajutieto, makutieto, kuulotieto, jne?

Ja mihin kohtaan solua?


Ei mitenkään eikä mihinkään. Solu ei "tiedä", mitä se tekee.

Lainaus:
---

Pystyäkseen tätä tutkimaan ja pohtimaan syvästi pitää omata yksinkertaiset perusteoriat ainakin

- fysiikasta

- kemiasta

- sähköteoriasta

- atomiteoriasta = koska ei ole vielä parempaa aineteoriaa

- aisteista ja sitä kautta kulkevasta ms.tiedosta tai informaatiosta

-  jne,,

<<

lue se mun viimeinen linkki.

Lainaus:
ja kyky ymmärtää aineen olemusta

ja että elämä on tässä aineessa,,siis siinä solussa tai solujoukossa,,:),,

eli miten elämään vaikuttaa solun toiminta,,mieleen siis,, vähän kuin alkoholiaine,,sen vaikutus aivosoluun on käytöstasolla=mielen tasolla tiedossa,,mutta ei solun sisärakenteen tasolla,,

Mitä tapahtuu jos tietokoneen keskusyksikölle antaa alkoholiainetta,,?,,:)

---


Menee hajalle. Tilttaa.

Filosofi
Seuraa 
Viestejä202

Tokkura] </p> <p> [quote kirjoitti:

Miten siis yksittäiseen soluun taltioituu sinne tullut

- kuva, kosketus, hajutieto, makutieto, kuulotieto, jne?

Ja mihin kohtaan solua?

Ei mitenkään eikä mihinkään. Solu ei "tiedä", mitä se tekee.

[quote]---

:)

Vastaat että solu ei "tiedä" mitä se tekee.

Sinä rakennut soluista.

Kuinka siis sinä tiedät mitä kirjoitat?

Ehkä näin tai sitten ei. :)

Filosofi
Seuraa 
Viestejä202

käyttäjä-3779 kirjoitti:

Yli kymmenen vuotta sitten Tieteen Kuvalehdessä esiteltiin norjalaisten tutkijoiden hypoteesi, että hermotoiminta olisikin fotonien tai fononien (en muista, kumman) virtausta. Jotain tällaista voisi kasvissa tapahtuakin.

 

:)

Fotoni tai fononi on ainehiukkanen,,eli virtaa,,on varmaan selvä että hermotoiminta edellyttää jatkuvaa aineen virtausta jollakin ainekokotasolla siirtääkseen tietoa (esim.kiputieto).

Mutta onko se tieto fotonien virtausta vaiko ns.sähköhiukkasvirtausta,,eli atomiopin termein elektronien kokoisten ainehiukkasten virtausta?

Tämäkään ei selitä sitä kuitenkaan että vaikka selvittäisimme hermojärjestelmän toiminnan,,niin se ei anna vastausta vielä siihen miten ja mihin kohtaan solua tieto taltioituu?

Aistien kautta tulee erilaista tietoa

- näkö= kuvat,,videot,,teksti,,yms,,-lienee pohjimmiltaan kuitenkin fotonivirtausta ehkä

- kuulo= sanat, musiikki, yms,,,,ilma-ainevärähtelyä,,eli korva on rajapinta,,ei tunkeudu ainevirtauksena aivoihin

- tuntoaisti=lämpö, kipu, yms,,,,,,jaa sensoritieto,,ei tunkeudu aivoihin,,rajapinta on aivoihin

- haju=tuoksut,,,,hiukkastietoa,,tunkeutunee ehkä aivoihin

No,,voi olla että aivomassaan tunkeutuu ainetta tai ei,,

molemmat vaatii silti sen paikan

mihin kohtaan solua tieto taltioituu ja miten.

Taltioituuko tieto dna-rihmaan,,, jos miten?

Entä tumaan,,,jos miten?

Entä soluseinämään,,jos miten?

Onko vielä olemassa solussa joku alue mihin tieto voisi taltioitua?

Ehkä näin tai sitten ei. :)

Filosofi
Seuraa 
Viestejä202

Filosofi kirjoitti:

 Mutta onko se tieto fotonien virtausta vaiko ns.sähköhiukkasvirtausta,,eli atomiopin termein elektronien kokoisten ainehiukkasten virtausta?

:)

Tästä tuli mieleen että hermoverkkohan on suljettu systeemi joka reagoi siihen tulevaan,, eli kiputieto sormessa välittyy mielelle,,mutta,,,, jaa,,onko mieli silti kokonaisuus,,ei pelkästään aivojen tuotos?,,,

mikä on kipupisteen ja mielen välisen ymmärryksen mekanismi ihan fyysisesti selitettynä,,,

Ehkä näin tai sitten ei. :)

mdmx
Seuraa 
Viestejä6194

Tokkura kirjoitti:
Filosofi kirjoitti:
:)

Kysymyksestäni edelleen.

On selvä että soluissa oleva tieto,,vaikka aivosoluissa,,niin yksittäinen solu sisältää jonkin määrän,,ja aivot käyttää useaa solua,,ehkä myös varmennuskopioitakin,,en tiedä sitä. Ja on selvää että synapsien kautta liikkuu tieto ja että aivoissa on ohjauskeskus,,eli keskusyksikkö joka ohjaa tätä tietoa ja sen taltioitumista. On myös selvää että eri kehon osatoimintojen ohjauskeskus on eri puolella aivoa. On myös selvää että tämä kaikki on minuutta,,elävän olion tajuntaa,,mieltä..

Ja että muistialue on jossakin kohtaa aivomassaa.


Mikään noista ei ole erityisen itsestäänselvää...

Lainaus:
Toimiiko kehossa muitakin soluja muisti-tikkuna kuin aivosolut?

Ne eivät toimi "muistikkuina"!
Lainaus:
,,luultavasti,,puhutaanhan lihasmuistista yms,,,

Hermoista ja niiden harjaantumisesta silloinkin puhutaan.

Lainaus:
Mutta kysymykseni,,en kysynyt noita solujen välisiä toimintoja,,enkä kysynyt aivojen toiminnasta yleensä,, vaan kysyin selkeästi,,

Miten yksittäinen solu taltioi tiedon?

Selvään kysymykseen selvä vastaus: EI MITENKÄÄN! Informaatio on AINA eri ja erilaisten solujen yhteyksissä!

Lainaus:
Miten sanalla tarkoitan tämän prosessin fyysistä toimintaa,,, pelkkä esim. sähköimpulssi on vain nimi tälle fyysiselle toiminnalle,,

- Onko taltioitumismekanismi rom- tai ram. piirin kaltainen,,jos niin onko aivosolussa piitä?


Ei.

Lainaus:
Mihin kohtaa yksittäistä solua tieto taltioituu?

Informaato taltioituu synapsiyhteyksiin ja aksonien signaalinjohtavuuteen. Se EI ole "tietoa".

Lainaus:
- Jos on piitä onko se pii dna;ssa... solun pintakerroksessa,,solun tumassa,, tms,

Ei.

Lainaus:
Jos ei ole elektroniikan muistin kaltainen prosessi,,niin millainen,,?

Kts. edellisen viestini linkki.

Lainaus:
Jos kuvitellaan että se on vain taajuutta,,eli sähkömagneettista värähtelyä,,,niin,,

Mihin kohtaa se värähtelytaajuus taltioituu?


Se ei ole sitä, mutta siellä on värähtelyä, rytmejä. Niiden roolia ei toistaiseksi kielletä, mutta oltettavasti läheiset neuronit kommunikoivat jotenkin sillä.

Lainaus:
Ja mikä siellä silloin värähtelee pysyvästi?

Magnetismi.

Lainaus:
Ja miten radiotaajuinen värähtely tai magneettikenttä tähän voi vaikuttaa?,,

Tiettävästi ei mitenkään.

Lainaus:
sehän lisääntyy koko ajan ihmiskunnan toimesta,,

Jussipussille,,:)

Kun tiedämme yksittäisen solun mekanismin,,niin voimme päätellä miten soluun vaikuttaa erilaiset aineet, ravinteet, yms,, sekä myös ainevärähtely=radiotaajuudet. 

Samalla voi syntyä myös näkökyky sokealle=tekosilmä jos selviää miten aivosolu taltioi kuvaa,,siis sitä mitä näemme. Tai kuulo kuurolle.


Se van ei taltioi.

Lainaus:
Solun sisäisen mekanismin selvittäminen parantaa paljon erilaisten syöpien yms. sairauksien selvittelyä.

Neuroneissa ei esiinny koskaan syöpää. Kaikki aivojen syövät ovat glia-solujen tai sidekudoksen tukisolujen syöpiä.

Lainaus:
Miten siis yksittäiseen soluun taltioituu sinne tullut

- kuva, kosketus, hajutieto, makutieto, kuulotieto, jne?

Ja mihin kohtaan solua?


Ei mitenkään eikä mihinkään. Solu ei "tiedä", mitä se tekee.

Lainaus:
---

Pystyäkseen tätä tutkimaan ja pohtimaan syvästi pitää omata yksinkertaiset perusteoriat ainakin

- fysiikasta

- kemiasta

- sähköteoriasta

- atomiteoriasta = koska ei ole vielä parempaa aineteoriaa

- aisteista ja sitä kautta kulkevasta ms.tiedosta tai informaatiosta

-  jne,,

<<

lue se mun viimeinen linkki.

Lainaus:
ja kyky ymmärtää aineen olemusta

ja että elämä on tässä aineessa,,siis siinä solussa tai solujoukossa,,:),,

eli miten elämään vaikuttaa solun toiminta,,mieleen siis,, vähän kuin alkoholiaine,,sen vaikutus aivosoluun on käytöstasolla=mielen tasolla tiedossa,,mutta ei solun sisärakenteen tasolla,,

Mitä tapahtuu jos tietokoneen keskusyksikölle antaa alkoholiainetta,,?,,:)

---


Menee hajalle. Tilttaa.

Jos elektroniikan kautta koittaa löytää jotain karkeaa analogiaa, voisiko ajatella että kahden neuronin välillä on suodin. Tämän suotimen parametrit parametrit sitten vaihtuvat sen mukaan, minkälaista informaatiota sinne tallentuu. Eli informaatio tallentuu suotimen parametreihin.

Kun neuroni aktivoituu, ja aksonissa kulkee impulssi, tämä suodatin sitten vaikuttaa impulssiin.

Eli muisto on kasa suodattimien parametreja, jotka muokkaavat impulsseja.

mdmx
Seuraa 
Viestejä6194

Filosofi kirjoitti:
Filosofi kirjoitti:

 Mutta onko se tieto fotonien virtausta vaiko ns.sähköhiukkasvirtausta,,eli atomiopin termein elektronien kokoisten ainehiukkasten virtausta?

:)

Tästä tuli mieleen että hermoverkkohan on suljettu systeemi joka reagoi siihen tulevaan,, eli kiputieto sormessa välittyy mielelle,,mutta,,,, jaa,,onko mieli silti kokonaisuus,,ei pelkästään aivojen tuotos?,,,

mikä on kipupisteen ja mielen välisen ymmärryksen mekanismi ihan fyysisesti selitettynä,,,

Kivun projisoituminen mieleen on hyvin yksilöllinen juttu. Sisään tulee impulssi hermorataa pitkin, että nyt sormelle tapahtui jotain. Sitten se kulkee monen monen neuronin läpi, ja jokaisessa välissä on se "suodatin" jolla on omat parametrinsa, jotka ovat muovautuneet mm. sen mukaan, mitä asioita olet elämässäsi aiemmin kokenut.

Teoriassahan jos olet nähnyt joskus tajuttoman hienon perhosen lentävän, se saattaa vaikuttaa siihen miten koet tietyntyyppisen kivun.

Se missä kipu sitten projisoituu tietoisuuteen, tai missä se tietoisuus ylipäätään syntyy ja miten, beats me. :)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat