Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt12.7.2016

Aikaajoin monissa eri ketjuissa syntyy vääntöä keskustelijoiden välillä aiheesta hitaus, hitausvoima ja massan hitaus. Mistä tässä nyt sitten on kyse oikeastaan? Kiinnostus herännyt sillä joitain hyviä argumentteja hitauden puolesta on tullut vastaan. Saadaanko hyvä keskustelu aikaan? Missä hitaus vaikuttaa ja mikä on sen vasta argumentti? En ole hitaus allergikko, ainakaan vielä.

Sivut

Kommentit (3696)

Himuli
Seuraa 
Viestejä1464
Liittynyt10.3.2016

Hitaus ei tarkoita muuta kuin sitä että massa tarvitsee voimaa muuttaakseen liiketilaansa. Tästä yksinkertaisesta asiasta kumpuaa joidenkin päissä sitten jos jonkinlaisia tulkintoja.

jarppah
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt12.7.2016

Tuuba kirjoitti:
Hitaus ei tarkoita muuta kuin sitä että massa tarvitsee voimaa muuttaakseen liiketilaansa. Tästä yksinkertaisesta asiasta kumpuaa joidenkin päissä sitten jos jonkinlaisia tulkintoja.

Nämä tulkinnat nimenomaan kiinnostaisi että niitä vois sitten pohtia ja arvioida. Tuolla toisessa ketjussa oli joku gravitaatioon ja hitauteen liittyvä kysymys, täytyy varmaan kopioida se tänne.

QS
Seuraa 
Viestejä4350
Liittynyt26.7.2015

Newtonin lait ovat voimassa inertiaalissa.

Inertiaali löydetään, kun havaitaan, että ilman ulkoisia vuorovaikutuksia kappaleet säilyttävät suoraviivaisen tasanopeuksisen liiketilan. Inertiaalissa kiihtyvyysanturi näyttää nollaa. Eli mikään ulkoinen vuorovaikutus ei muuta liiketilaa. Jos kappaleet eivät säilytä tätä tasaista liiketilaa, ja ulkoisia vuorovaikutuksia ei ole, niin tiedetään ettei olla inertiaalissa.

Newtonin I laki on inertiaalin/intertiaperiaatteen määritelmä. Newtonin II ja III laki ovat voimassa vain intertiaalissa, eli NI:n ollessa voimassa.

Liikemäärän säilymislaki on sellaisenaan voimassa vain inertiaalissa. Systeemin kokonaisliikemäärä ei muutu ajan suhteen.

Liikemäärän säilymisellä on seurauksensa. Kun systeemin jonkin kappaleen liikemäärä muuttuu vuorovaikutuksessa, on vuorovaikutuksen muiden osapuolien liikemäärän myös muututtava, jotta kokonaisliikemäärä säilyy vakiona. Yksinkertaistaen: jos jonkin kappaleen liikemäärä kasvaa 2 yksikköä, on jonkin muun kappaleen liikemäärän pienennyttävä 2 yksikköä. Liikemäärä on kuitenkin vektorisuure, joten liikemäärän muutoksetkin ovat vektoreita. Liikemäärän muutosnopeutta kuvaavaa suuretta kutsutaan voimaksi. Voima on sekin vektori, sillä on suunta ja suuruus.

Liikemäärän säilymislaki on ilmaistu Newtonin III laissa, voiman ja vastavoiman laissa. Kaikissa vuorovaikutustilanteissa vuorovaikuttavien kappaleiden välissä on voimapari (kaksi voimavektoria), joista kummankin voimavektorin suuruus on sama, mutta suunta vastakkainen. Tämä voimavektoripari takaa liikemäärän säilymisen, eli jokaisen ajanhetkenä systeemin kokonaisliikemäärä on vakio.

Tarkasti ottaen on väärin sanoa, että jokin kappale "luo kiihtyvyyden toiselle kappaleelle" tai jokin kappale "hidastaa toista kappaletta". NIII voimavektoriparit muodostuvat yhtä aikaa. Ei voida sanoa, että jompi kumpi voimavektori generoi toisen.  

Jos systeemistä löytyy jokin voimavektori, jolle ei ole löydettävissä NIII mukaista vastavoimaa, niin kyseessä on näennäisvoima. Näennäisvoimia ilmenee, kun koordinaatistoksi on valittu ei-inertiaali.

Newtonin lakien, liikemäärän säilymislain sekä luonnon vuorovaikutusten syy-seuraussuhteiden väärin ymmärtäminen johtaa "hitausvoiman" käsitteeseen.

QS
Seuraa 
Viestejä4350
Liittynyt26.7.2015

Massan hitaudesta, ennenkuin ketju täytyy vänkäyksestä. Yksinkertaistan mahdollisimman paljon (pahoittelut joistakin detaljien ohittamisista):

Newtonin II laki kertoo, että inertiaalissa (eli NI lain voimassaoleessa) massan m kiihtyvyys a riippuu siihen kohdistetusta voimasta, F = ma (F ja a vektoreita).

Palautetaan tämäkin liikemäärän, p, käsitteeseen. Liikemäärä p = mv (p ja v vektoreita). Liikemäärä on hitusen abstraktimpi kuin voima. Sen taustalla on luonnosta havaittuja perusperiaatteita, jotka johtavat mielenkiintoisiin asioihin. Ei mennä niihin, mutta muistetaan, että liikemäärä on paljon perustavanlaatuisempi suure kuin voima. Hiukan kärjistäen voisi sanoa, että voima on liikemäärästä johdettu mekaniikan laskuissa käytännöllisempi apuväline.

Otetaan massa m, jonka alkunopeus v1. Nopeuden kasvattaminen v2:ksi vaatii kappaleen liikemäärän kasvattamisen. Tarvittava liikemäärän lisäys on ∆p = m(v2-v1) = m∆v. Seuraava kysymys on, että kuinka nopeasti ajan suhteen haluamme liikemäärää kasvattaa. Nopeuden muutosta ajan suhteen kuvataan kiihtyvyydellä. Suurella kiihtyvyydellä nopeus kasvaa ripeämmin kuin pienellä kiihtyvyydellä.

Kuten edellisessä viestissä mainitsin, liikemäärän muutosnopeutta kuvaava suure on voima. Helppo päätellä, että suuremmalla voimalla (= suurmpi liikemäärän muutosnopeus) saavutetaan suurempi kiihtyvyys. Tämän kertoo NII lakikin, F = ma. Tai kiihtyvyyden näkökulmasta a = F/m.

Kappaleen liikemäärän kasvattamiseen tarvitaan siis voimavektori. Tarvittava voima F = ∆p/∆t = m(v2-v1)/∆t = m(∆v/∆t) = ma. Newtonin II laki.

Massan nopeuden kasvattaminen vaatii sen liikemäärän kasvattamista. Klassisessa fysiikassa liikemäärä ei voi kasvaa hyppäyksinä, vaan liikemäärä kasvaa jatkuvana funktiona. Toisin sanoen, meidän tulee saattaa massa jonkin vuorovaikutuksen alaiseksi ja odotella kunnes liikemäärää kuvaava funktio on kasvanut tarvittavaan arvoon. Tai toisin ilmaisten, kappaleen nopeus on kasvanut haluttuun nopeuteen. Funktion kasvamisnopeuteen voidaan vaikuttaa voiman suuruudella (kertaus: voima kuvaa liikemäärän muutosnopeutta).

Liikemäärän säilymislain nojalla kappaleen nopeuden lisääntyessä (liikemäärän lisääntyessä) jonkin toisen kappaleen liikemäärän tulee pienentyä. Tämä tapahtuu samalla periaatteella, liikemäärä pienenee yhtäaikaisesti toisen kappaleen liikemäärän lisääntyessä.

Massan hitaus voidaan ajatella käsitteeksi, jolla kuvataan liikemäärän kasvattamiseen kuluvaa aikaa. Tuohon aikaan voidaan vaikuttaa joko lisäämällä liikemäärän muutosnopeutta ( = kasvattamalla voimaa) tai pienentämällä massa ( = pienentämällä tarvittavaa liikemäärää). Jos valitaan vakiovoima, ja vertaillaan kuinka pitkä aika liikemäärän kasvamiseen kuluu, niin havaitaan, että pienempi massa saavuttaa halutun nopeuden lyhyemmässä ajassa kuin suurempi massa.

Arkipäivän kokemuksissa tämä kaikki näyttäytyy siten, että massat "tuntuvat hitailta". Ihmismieli ajautuu kuvittelemaan, että massat kohdistaisivat kiihdyttäjäänsä "hitausvoimaa". Todellisuudessa kyse on vuorovaikutuksesta, joka kestää tietyn ajan, ja tuon ajan kuluessa vuorovaikutusten osapuolten liikemäärät muuttuvat uusiin arvoihin.

Dodiii! Siinäpä alustusta ennen kuin joku alkaa taas vängätä hitausvoimista ja muista kummituksista.

Goswell
Seuraa 
Viestejä11017
Liittynyt8.3.2010

No niin aletaampas puhua sitten asiaa.

Koska kaikki on kvanttinutta, liikemäärä nimenomaan muuttuu hyppäyksinä, hyppäys vain on niin pieni että sitä ei voi mittauksin havaita,

Hitausvoima on juuri liikemäärän muutosta joka välittyy kappaleiden välillä sm-kvanteilla, ikävä kyllä kappaleen molekyylien välillä myös toimii sm-kventit jotka välittää koko kappaleen massamolekyylien vaikutuksen kontaktipintaan.

Lisää ikävää seuraa siitä, että muutkin kvantit siirtää liikemäärää. Ihan kamalan ikävää on se että kun kappale perataan pohjiamyöten, ei jää kuin kvantteja ja liikemääriä, näin ollen massa ja sen hitaus on vain kappaleen kvanttipuuron eli massan sisäisen liikemäärän epätasapainoa.

Seuraava ongelma. 

Minun mielestä noin.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327
Liittynyt21.3.2016

Eihän tuossa QS:n vuodatuksessa mitään ihmeellistä ole. Perusfysiikkaa. Mutta ovelasti vältetään esimerkkejä jossa hitaus ja hitausvoima ovat selkeästi mukana.

Kun moukarinheittäjä pyörittää moukaria  hän joutuu kiskoman melkoisella voimalla kahvasta, johon moukari on kiinnitetty vaijerin välityksellä. Tuskin kukaan kiistää että tuo kiskonta tapahtuu todellisella voimalla.

Kun laitetaan systeemi pyörimään avaruuteen ja korvataan moukarinheittäjä toisella moukarilla niin jostain syystä tällaista vetovoimaa ei enää ole lainkaan vaan se katkeaa siihen vaijeriin. Siis vain vaijeri vetää. Mutta kaikille lienee selvää, ettei se vaijeri pakjoakaan vedä jos ne moukarit siltä puuttuvat eikä tosiaan ole tarpeenkaan. Mutta vaijeri on selvästi jännittynyt eli siinä on moukarien vetämiseen tarvittava jännitys joten jokin voima kiskoo vaijeria molemmista päistä. Se on todellinen voima kuten moukarinheittäjän voimakin. Kaksoismoukareissa siis toinen vetää vaijeria ja edelleen vaijerin välityksellä toista moukaria. Vaijeri kohdistaa siis moukariin todellisen keskihakuvoiman ja moukari vaijeriin todellisen keskipakovoiman.

QS
Seuraa 
Viestejä4350
Liittynyt26.7.2015

kortan kirjoitti:
Eihän tuossa QS:n vuodatuksessa mitään ihmeellistä ole. Perusfysiikkaa. Mutta ovelasti vältetään esimerkkejä jossa hitaus ja hitausvoima ovat selkeästi mukana.

Kun moukarinheittäjä pyörittää moukaria  hän joutuu kiskoman melkoisella voimalla kahvasta, johon moukari on kiinnitetty vaijerin välityksellä. Tuskin kukaan kiistää että tuo kiskonta tapahtuu todellisella voimalla.

Kun laitetaan systeemi pyörimään avaruuteen ja korvataan moukarinheittäjä toisella moukarilla niin jostain syystä tällaista vetovoimaa ei enää ole lainkaan vaan se katkeaa siihen vaijeriin. Siis vain vaijeri vetää. Mutta kaikille lienee selvää, ettei se vaijeri pakjoakaan vedä jos ne moukarit siltä puuttuvat eikä tosiaan ole tarpeenkaan. Mutta vaijeri on selvästi jännittynyt eli siinä on moukarien vetämiseen tarvittava jännitys joten jokin voima kiskoo vaijeria molemmista päistä. Se on todellinen voima kuten moukarinheittäjän voimakin. Kaksoismoukareissa siis toinen vetää vaijeria ja edelleen vaijerin välityksellä toista moukaria. Vaijeri kohdistaa siis moukariin todellisen keskihakuvoiman ja moukari vaijeriin todellisen keskipakovoiman.

Vaijeri kohdistaa molempiin moukareihin voiman, jonka seurauksena moukarien liikemäärävektorin suunta muuttuu jatkuvasti. Voimalla on nimi, keskeisvoima. Voiman seurauksena moukarit kiihtyvät keskipistettä kohti, keskeiskiihtyvyys.

Vaijerin ja moukarin välisessä vuorovaikutuksessa liitoskohtaan voidaan määritellä voimavektorit. Niiden suunta ja suuruus ovat vastakkaisia. Vaijeri kohdistaa moukariin voiman F ja moukari kohdistaa vaijeriin suuruudeltaan saman voiman F, mutta vastakkaissuuntaisena.

Eikait tässä mitään ongelmaa ole?

Himuli
Seuraa 
Viestejä1464
Liittynyt10.3.2016

Quantum State kirjoitti:
kortan kirjoitti:
Eihän tuossa QS:n vuodatuksessa mitään ihmeellistä ole. Perusfysiikkaa. Mutta ovelasti vältetään esimerkkejä jossa hitaus ja hitausvoima ovat selkeästi mukana.

Kun moukarinheittäjä pyörittää moukaria  hän joutuu kiskoman melkoisella voimalla kahvasta, johon moukari on kiinnitetty vaijerin välityksellä. Tuskin kukaan kiistää että tuo kiskonta tapahtuu todellisella voimalla.

Kun laitetaan systeemi pyörimään avaruuteen ja korvataan moukarinheittäjä toisella moukarilla niin jostain syystä tällaista vetovoimaa ei enää ole lainkaan vaan se katkeaa siihen vaijeriin. Siis vain vaijeri vetää. Mutta kaikille lienee selvää, ettei se vaijeri pakjoakaan vedä jos ne moukarit siltä puuttuvat eikä tosiaan ole tarpeenkaan. Mutta vaijeri on selvästi jännittynyt eli siinä on moukarien vetämiseen tarvittava jännitys joten jokin voima kiskoo vaijeria molemmista päistä. Se on todellinen voima kuten moukarinheittäjän voimakin. Kaksoismoukareissa siis toinen vetää vaijeria ja edelleen vaijerin välityksellä toista moukaria. Vaijeri kohdistaa siis moukariin todellisen keskihakuvoiman ja moukari vaijeriin todellisen keskipakovoiman.

Vaijeri kohdistaa molempiin moukareihin voiman, jonka seurauksena moukarien liikemäärävektorin suunta muuttuu jatkuvasti. Voimalla on nimi, keskeisvoima. Voiman seurauksena moukarit kiihtyvät keskipistettä kohti, keskeiskiihtyvyys.

Vaijerin ja moukarin välisessä vuorovaikutuksessa liitoskohtaan voidaan määritellä voimavektorit. Niiden suunta ja suuruus ovat vastakkaisia. Vaijeri kohdistaa moukariin voiman F ja moukari kohdistaa vaijeriin suuruudeltaan saman voiman F, mutta vastakkaissuuntaisena.

Eikait tässä mitään ongelmaa ole?

Tästä tulee taas yksi niistä ketjuista. 

jarppah
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt12.7.2016

Quantum State kirjoitti:
kortan kirjoitti:
Eihän tuossa QS:n vuodatuksessa mitään ihmeellistä ole. Perusfysiikkaa. Mutta ovelasti vältetään esimerkkejä jossa hitaus ja hitausvoima ovat selkeästi mukana.

Kun moukarinheittäjä pyörittää moukaria  hän joutuu kiskoman melkoisella voimalla kahvasta, johon moukari on kiinnitetty vaijerin välityksellä. Tuskin kukaan kiistää että tuo kiskonta tapahtuu todellisella voimalla.

Kun laitetaan systeemi pyörimään avaruuteen ja korvataan moukarinheittäjä toisella moukarilla niin jostain syystä tällaista vetovoimaa ei enää ole lainkaan vaan se katkeaa siihen vaijeriin. Siis vain vaijeri vetää. Mutta kaikille lienee selvää, ettei se vaijeri pakjoakaan vedä jos ne moukarit siltä puuttuvat eikä tosiaan ole tarpeenkaan. Mutta vaijeri on selvästi jännittynyt eli siinä on moukarien vetämiseen tarvittava jännitys joten jokin voima kiskoo vaijeria molemmista päistä. Se on todellinen voima kuten moukarinheittäjän voimakin. Kaksoismoukareissa siis toinen vetää vaijeria ja edelleen vaijerin välityksellä toista moukaria. Vaijeri kohdistaa siis moukariin todellisen keskihakuvoiman ja moukari vaijeriin todellisen keskipakovoiman.

Vaijeri kohdistaa molempiin moukareihin voiman, jonka seurauksena moukarien liikemäärävektorin suunta muuttuu jatkuvasti. Voimalla on nimi, keskeisvoima. Voiman seurauksena moukarit kiihtyvät keskipistettä kohti, keskeiskiihtyvyys.

Vaijerin ja moukarin välisessä vuorovaikutuksessa liitoskohtaan voidaan määritellä voimavektorit. Niiden suunta ja suuruus ovat vastakkaisia. Vaijeri kohdistaa moukariin voiman F ja moukari kohdistaa vaijeriin suuruudeltaan saman voiman F, mutta vastakkaissuuntaisena.

Eikait tässä mitään ongelmaa ole?


Pyörivä moukari systeemi, kiihtyvyys on kuvioissa niin kauan kuin systeemi pyörii. Mutta miten kiihtyvyys kohdistuu systeemin keskelle kun vaijerin katketessa kiihtyvyys loppuu ja matka alkaa saavutetulla nopeudella ja suunta on keskipisteestä poispäin?

Eusa
Seuraa 
Viestejä14396
Liittynyt16.2.2011

Yleisohje voimille:

Ne ovat summavoimakkuus vuorovaikutuksista säilyttämään ainesten liikkeet sellaisina, että vuorovaikuttavan suljetun järjestelmän massakeskipiste säilyttää liiketilansa kaikkien havaitsijoiden mielestä vakiona. Hitausvuorovaikutusta ei ole olemassa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

jarppah
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt12.7.2016

Tuuba kirjoitti:
Quantum State kirjoitti:
kortan kirjoitti:
Eihän tuossa QS:n vuodatuksessa mitään ihmeellistä ole. Perusfysiikkaa. Mutta ovelasti vältetään esimerkkejä jossa hitaus ja hitausvoima ovat selkeästi mukana.

Kun moukarinheittäjä pyörittää moukaria  hän joutuu kiskoman melkoisella voimalla kahvasta, johon moukari on kiinnitetty vaijerin välityksellä. Tuskin kukaan kiistää että tuo kiskonta tapahtuu todellisella voimalla.

Kun laitetaan systeemi pyörimään avaruuteen ja korvataan moukarinheittäjä toisella moukarilla niin jostain syystä tällaista vetovoimaa ei enää ole lainkaan vaan se katkeaa siihen vaijeriin. Siis vain vaijeri vetää. Mutta kaikille lienee selvää, ettei se vaijeri pakjoakaan vedä jos ne moukarit siltä puuttuvat eikä tosiaan ole tarpeenkaan. Mutta vaijeri on selvästi jännittynyt eli siinä on moukarien vetämiseen tarvittava jännitys joten jokin voima kiskoo vaijeria molemmista päistä. Se on todellinen voima kuten moukarinheittäjän voimakin. Kaksoismoukareissa siis toinen vetää vaijeria ja edelleen vaijerin välityksellä toista moukaria. Vaijeri kohdistaa siis moukariin todellisen keskihakuvoiman ja moukari vaijeriin todellisen keskipakovoiman.

Vaijeri kohdistaa molempiin moukareihin voiman, jonka seurauksena moukarien liikemäärävektorin suunta muuttuu jatkuvasti. Voimalla on nimi, keskeisvoima. Voiman seurauksena moukarit kiihtyvät keskipistettä kohti, keskeiskiihtyvyys.

Vaijerin ja moukarin välisessä vuorovaikutuksessa liitoskohtaan voidaan määritellä voimavektorit. Niiden suunta ja suuruus ovat vastakkaisia. Vaijeri kohdistaa moukariin voiman F ja moukari kohdistaa vaijeriin suuruudeltaan saman voiman F, mutta vastakkaissuuntaisena.

Eikait tässä mitään ongelmaa ole?

Tästä tulee taas yksi niistä ketjuista. 


Se on tavoitteeni joten toivotaan parasta😊

Himuli
Seuraa 
Viestejä1464
Liittynyt10.3.2016

jarppah kirjoitti:
Quantum State kirjoitti:
kortan kirjoitti:
Eihän tuossa QS:n vuodatuksessa mitään ihmeellistä ole. Perusfysiikkaa. Mutta ovelasti vältetään esimerkkejä jossa hitaus ja hitausvoima ovat selkeästi mukana.

Kun moukarinheittäjä pyörittää moukaria  hän joutuu kiskoman melkoisella voimalla kahvasta, johon moukari on kiinnitetty vaijerin välityksellä. Tuskin kukaan kiistää että tuo kiskonta tapahtuu todellisella voimalla.

Kun laitetaan systeemi pyörimään avaruuteen ja korvataan moukarinheittäjä toisella moukarilla niin jostain syystä tällaista vetovoimaa ei enää ole lainkaan vaan se katkeaa siihen vaijeriin. Siis vain vaijeri vetää. Mutta kaikille lienee selvää, ettei se vaijeri pakjoakaan vedä jos ne moukarit siltä puuttuvat eikä tosiaan ole tarpeenkaan. Mutta vaijeri on selvästi jännittynyt eli siinä on moukarien vetämiseen tarvittava jännitys joten jokin voima kiskoo vaijeria molemmista päistä. Se on todellinen voima kuten moukarinheittäjän voimakin. Kaksoismoukareissa siis toinen vetää vaijeria ja edelleen vaijerin välityksellä toista moukaria. Vaijeri kohdistaa siis moukariin todellisen keskihakuvoiman ja moukari vaijeriin todellisen keskipakovoiman.

Vaijeri kohdistaa molempiin moukareihin voiman, jonka seurauksena moukarien liikemäärävektorin suunta muuttuu jatkuvasti. Voimalla on nimi, keskeisvoima. Voiman seurauksena moukarit kiihtyvät keskipistettä kohti, keskeiskiihtyvyys.

Vaijerin ja moukarin välisessä vuorovaikutuksessa liitoskohtaan voidaan määritellä voimavektorit. Niiden suunta ja suuruus ovat vastakkaisia. Vaijeri kohdistaa moukariin voiman F ja moukari kohdistaa vaijeriin suuruudeltaan saman voiman F, mutta vastakkaissuuntaisena.

Eikait tässä mitään ongelmaa ole?


Pyörivä moukari systeemi, kiihtyvyys on kuvioissa niin kauan kuin systeemi pyörii. Mutta miten kiihtyvyys kohdistuu systeemin keskelle kun vaijerin katketessa kiihtyvyys loppuu ja matka alkaa saavutetulla nopeudella ja suunta on keskipisteestä poispäin?

Suunta ei ole keskipisteestä poispäin, vaan kiertoradan tangentin mukainen. Muuta en nyt viestistäsi ymmärtänyt. 

QS
Seuraa 
Viestejä4350
Liittynyt26.7.2015

jarppah kirjoitti:
Quantum State kirjoitti:
kortan kirjoitti:
Eihän tuossa QS:n vuodatuksessa mitään ihmeellistä ole. Perusfysiikkaa. Mutta ovelasti vältetään esimerkkejä jossa hitaus ja hitausvoima ovat selkeästi mukana.

Kun moukarinheittäjä pyörittää moukaria  hän joutuu kiskoman melkoisella voimalla kahvasta, johon moukari on kiinnitetty vaijerin välityksellä. Tuskin kukaan kiistää että tuo kiskonta tapahtuu todellisella voimalla.

Kun laitetaan systeemi pyörimään avaruuteen ja korvataan moukarinheittäjä toisella moukarilla niin jostain syystä tällaista vetovoimaa ei enää ole lainkaan vaan se katkeaa siihen vaijeriin. Siis vain vaijeri vetää. Mutta kaikille lienee selvää, ettei se vaijeri pakjoakaan vedä jos ne moukarit siltä puuttuvat eikä tosiaan ole tarpeenkaan. Mutta vaijeri on selvästi jännittynyt eli siinä on moukarien vetämiseen tarvittava jännitys joten jokin voima kiskoo vaijeria molemmista päistä. Se on todellinen voima kuten moukarinheittäjän voimakin. Kaksoismoukareissa siis toinen vetää vaijeria ja edelleen vaijerin välityksellä toista moukaria. Vaijeri kohdistaa siis moukariin todellisen keskihakuvoiman ja moukari vaijeriin todellisen keskipakovoiman.

Vaijeri kohdistaa molempiin moukareihin voiman, jonka seurauksena moukarien liikemäärävektorin suunta muuttuu jatkuvasti. Voimalla on nimi, keskeisvoima. Voiman seurauksena moukarit kiihtyvät keskipistettä kohti, keskeiskiihtyvyys.

Vaijerin ja moukarin välisessä vuorovaikutuksessa liitoskohtaan voidaan määritellä voimavektorit. Niiden suunta ja suuruus ovat vastakkaisia. Vaijeri kohdistaa moukariin voiman F ja moukari kohdistaa vaijeriin suuruudeltaan saman voiman F, mutta vastakkaissuuntaisena.

Eikait tässä mitään ongelmaa ole?


Pyörivä moukari systeemi, kiihtyvyys on kuvioissa niin kauan kuin systeemi pyörii. Mutta miten kiihtyvyys kohdistuu systeemin keskelle kun vaijerin katketessa kiihtyvyys loppuu ja matka alkaa saavutetulla nopeudella ja suunta on keskipisteestä poispäin?

Pyörivässä kaksoismoukarisysteemissä vaijerin keskipiste on paikallaan. Jos ajatellaan keskipistettä pienenä massapisteenä, niin siihen voidaan määritellä siihen vaikuttavat voimat. Toinen vektori suuntautuu ensimmäistä moukaria kohti, ja toinen toista moukaria kohti. Voimat samansuuruisia. Pisteeseen vaikuttavien voimien vektorisumma on nolla, joten piste ei kiihdy mihinkään suuntaan. Se pysyy paikallaan.

Jos vaijeri katkeaa keskeltä, moukarit jatkavat senhetkisen nopeuvektorinsa osoittamaan suuntaan vakionopeudella ilman kiihtyvyyttä. Eli moukareiden liike muuttuu suoraviivaiseksi tasanopeuksiseksi liikkeeksi, tässä tapauksessa niin sanotusti tangentin suuntaan. Vaijerinpätkät mukana roikkuen.

Jos taas halutaan katkaista vaijeri infinitesimaalisen läheltä keskipistettä, molemmilta puolilta, niin keskipiste jää paikalleen nököttämään avaruuteen koska voimavektorien summa on edelleen olla. Moukarit jatkavat tangenttiensa suunnassa raahaten vaijerinpätkiä mukanaan.

En tiedä vastasinko kysymykseen....

JPI
Seuraa 
Viestejä24839
Liittynyt5.12.2012

kortan kirjoitti:
Eihän tuossa QS:n vuodatuksessa mitään ihmeellistä ole. Perusfysiikkaa. Mutta ovelasti vältetään esimerkkejä jossa hitaus ja hitausvoima ovat selkeästi mukana.

Kun moukarinheittäjä pyörittää moukaria  hän joutuu kiskoman melkoisella voimalla kahvasta, johon moukari on kiinnitetty vaijerin välityksellä. Tuskin kukaan kiistää että tuo kiskonta tapahtuu todellisella voimalla.

Kun laitetaan systeemi pyörimään avaruuteen ja korvataan moukarinheittäjä toisella moukarilla niin jostain syystä tällaista vetovoimaa ei enää ole lainkaan vaan se katkeaa siihen vaijeriin. Siis vain vaijeri vetää. Mutta kaikille lienee selvää, ettei se vaijeri pakjoakaan vedä jos ne moukarit siltä puuttuvat eikä tosiaan ole tarpeenkaan. Mutta vaijeri on selvästi jännittynyt eli siinä on moukarien vetämiseen tarvittava jännitys joten jokin voima kiskoo vaijeria molemmista päistä. Se on todellinen voima kuten moukarinheittäjän voimakin. Kaksoismoukareissa siis toinen vetää vaijeria ja edelleen vaijerin välityksellä toista moukaria. Vaijeri kohdistaa siis moukariin todellisen keskihakuvoiman ja moukari vaijeriin todellisen keskipakovoiman.

Jälleen kerran herää kysymys: Voiko mitenkään olla mahdollista että olet tosissasi?

3³+4³+5³=6³

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat