Seuraa 
Viestejä94

Ei osaa, kuinka paljon lisääntyy plttoaineen kulutus pakettiautossa 1000 kg kuormalla verrattuna tyhjänä ajetuun 100 km matkalla.
Tyhjän kulutusarvo olkoon 10 l / 100km.
Poistetaan tuuliolosuhteet koska kahta reissua tuskin samoissa oloissa voidaan tehdä.
Kuvitelaan myös maasto tasaiseksi!
Kysymys on siis teoriasta!

Joka kauvan elää, se paljon näkee.

Sivut

Kommentit (31)

Kingisghan
Seuraa 
Viestejä94

Tästä voitaisii siirtyä seuraavalle tasolle, laskea paljonko saadaan hyötyä kuljetuskustannuksissa, kaljan rahtaamisissa, panimoilta kauppoihin.

Lasipullo vs. alutölkki.

Joka kauvan elää, se paljon näkee.

Marshall
Seuraa 
Viestejä59

Taksimiehet varmaan tietää, hehän laskuttaa matkustaja määrän mukaan, paino kai tässä on periaattelinen syy.

Ei senään peri tuplamaksua jos asiakas painaa 200 kg, vai miten lienee?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

16LA kirjoitti:
Ei osaa, kuinka paljon lisääntyy plttoaineen kulutus pakettiautossa 1000 kg kuormalla verrattuna tyhjänä ajetuun 100 km matkalla.
Tyhjän kulutusarvo olkoon 10 l / 100km.
Poistetaan tuuliolosuhteet koska kahta reissua tuskin samoissa oloissa voidaan tehdä.
Kuvitelaan myös maasto tasaiseksi!
Kysymys on siis teoriasta!

Jos pakuun on sullottu 15 kpl keikalle mukaan tulevaa bändäriä, maustettujen alkoholijuomien kulutus lisääntyy viisinkertaisesta ääretönkertaiseen. Riippuu siitä mitä kuski juo.

MooM
Seuraa 
Viestejä10237

CE-hyväksytty kirjoitti:
16LA kirjoitti:
Ei osaa, kuinka paljon lisääntyy plttoaineen kulutus pakettiautossa 1000 kg kuormalla verrattuna tyhjänä ajetuun 100 km matkalla.
Tyhjän kulutusarvo olkoon 10 l / 100km.
Poistetaan tuuliolosuhteet koska kahta reissua tuskin samoissa oloissa voidaan tehdä.
Kuvitelaan myös maasto tasaiseksi!
Kysymys on siis teoriasta!

Jos pakuun on sullottu 15 kpl keikalle mukaan tulevaa bändäriä, maustettujen alkoholijuomien kulutus lisääntyy viisinkertaisesta ääretönkertaiseen. Riippuu siitä mitä kuski juo.

mutta jos pissataukoja ei pidetä, massa ei muutu. Vahinkojen sattuessa tavaratilan vedeneritys vaikuttaa massaan.

Mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: siinä varmaankin haetaan sitä, miten liikekitka kasvaa, kun massa kasvaa. Isommalla kitkalla on sitten oma vaikutuksensa siihen, paljonko auton eteneminen vaatii tehoa, mikä on (tässä) suoraan verrannollinen kulutukseen. Tuossa pitäisi (näin äkkiä ajatellen) tietää joko auton omamassa tai sitten kitkakerroin.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Marshall
Seuraa 
Viestejä59

CE-hyväksytty kirjoitti:
16LA kirjoitti:
Ei osaa, kuinka paljon lisääntyy plttoaineen kulutus pakettiautossa 1000 kg kuormalla verrattuna tyhjänä ajetuun 100 km matkalla.
Tyhjän kulutusarvo olkoon 10 l / 100km.
Poistetaan tuuliolosuhteet koska kahta reissua tuskin samoissa oloissa voidaan tehdä.
Kuvitelaan myös maasto tasaiseksi!
Kysymys on siis teoriasta!

Jos pakuun on sullottu 15 kpl keikalle mukaan tulevaa bändäriä, maustettujen alkoholijuomien kulutus lisääntyy viisinkertaisesta ääretönkertaiseen. Riippuu siitä mitä kuski juo.

Ei pakulla saa ihmisiä kuljettaa, 1+2 taitaa olla maksimi, nekin ohjaamossa!

Viinaa saa kaiketi ahtaa koko kantavuuden edestä, kyllä siinä jo kolmelle on yksille festareille!

jarppah
Seuraa 
Viestejä1805

Valitaan omapaino pikaisen keskiarvon mukaan 1850kg. Litralla kulkee 185kg kuorma 100km matkan. 1850+1000kg/185=15.4l prosentuaalinen lisäpaino on 54% /10l=5.4l lisäkulutus... Juu silleen😉

Vierailija

Jos huomioidaan vain ilmanvastus eli unohdetaan rengaskitkat ja ne, niin tarvitaanko muka enemmän tehoja suuremman massan pitämiseksi samassa vauhdissa? Minusta ei käy järkeen. Sama työhän samaa ilmanvastusta vastaan täytyy tehdä. 

Jack Sharpman
Seuraa 
Viestejä22

Tuuba kirjoitti:
Jos huomioidaan vain ilmanvastus eli unohdetaan rengaskitkat ja ne, niin tarvitaanko muka enemmän tehoja suuremman massan pitämiseksi samassa vauhdissa? Minusta ei käy järkeen. Sama työhän samaa ilmanvastusta vastaan täytyy tehdä. 

Luulen että tarvitaan ainakin käytännössä, olen kuorma autoa ajanut sen verran tiedän kulutuksesta tyhjänä ja kuorman kanssa!

Hullu tietää muttei kerro !

PPo
Seuraa 
Viestejä15128

Tuuba kirjoitti:
Jos huomioidaan vain ilmanvastus eli unohdetaan rengaskitkat ja ne, niin tarvitaanko muka enemmän tehoja suuremman massan pitämiseksi samassa vauhdissa? Minusta ei käy järkeen. Sama työhän samaa ilmanvastusta vastaan täytyy tehdä. 
P=F*v, joten samassa vauhdissa pitäminen onnistuu samalla teholla, mutta kiihdyttäminen ja ylämäet vaativat vaativat enemmän energiaa kun massa kasvaa.

NotYet
Seuraa 
Viestejä4122

PPo kirjoitti:
Tuuba kirjoitti:
Jos huomioidaan vain ilmanvastus eli unohdetaan rengaskitkat ja ne, niin tarvitaanko muka enemmän tehoja suuremman massan pitämiseksi samassa vauhdissa? Minusta ei käy järkeen. Sama työhän samaa ilmanvastusta vastaan täytyy tehdä. 
P=F*v, joten samassa vauhdissa pitäminen onnistuu samalla teholla, mutta kiihdyttäminen ja ylämäet vaativat vaativat enemmän energiaa kun massa kasvaa.

Mutku ylämäessä nopeus (= ilmanvastus) on penempi ja alamäessa suurempi niin eiks se oo niinko fifti/sixti?

Vierailija

PPo kirjoitti:
Tuuba kirjoitti:
Jos huomioidaan vain ilmanvastus eli unohdetaan rengaskitkat ja ne, niin tarvitaanko muka enemmän tehoja suuremman massan pitämiseksi samassa vauhdissa? Minusta ei käy järkeen. Sama työhän samaa ilmanvastusta vastaan täytyy tehdä. 
P=F*v, joten samassa vauhdissa pitäminen onnistuu samalla teholla, mutta kiihdyttäminen ja ylämäet vaativat vaativat enemmän energiaa kun massa kasvaa.

Noniin hyvä ettei asiassa ollut mitään ihme jippoja sitten. 

Vastaus aloituskysymykseen, mikäli se vielä aloittajaa kiinnostaa. Jos mietitään asiaa teoriassa, renkaisiin liittyvät vierintä ja liikekitkat sun muut ovat niitä jotka hieman kasvavat kuorman kasvaessa. Niiden rooli kokonaiskulutuksessa on kuitenkin vähäpätöinen. Suurin osa vastuksesta tulee siis ilmanvastuksesta, joka pysyy samana kuormasta riippumatta, joten bensankulutuskin pysyy suht samana. Mutta jos mietitään asiaa käytännössä, tiessä on mäkiä ja liikennevaloja. Aina kun auto joutuu kiihdyttämään siihen tarvitaan suuremmalla kuormalla enemmän bensaa. Näistä syntyvät pääasiassa suuremman kuorman suurempi bensankulutus. Tehtävää on mahdoton ratkaista ennen kuin määritellään tien mäkisyys, liikennevalot ja muut nopeuden muutosta aiheuttavat tekijät määrineen. Varmaan jotain muutakin tarvitaan vielä. En kuitenkaan osaisi ratkaista joten se siitä. 

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

Paitsi kiihdytykset ja mäet vaikuttaa kulutukseen renkaan vierintävastuksen riippuvuus kuormasta. Vierintävastus kasvaa kuorman kasvaessa. Ehkä rengasvalmistajilta saa tuohon jotain tietoa.

tuas yksi viisas
Seuraa 
Viestejä38

16LA kirjoitti:
Ei osaa, kuinka paljon lisääntyy plttoaineen kulutus pakettiautossa 1000 kg kuormalla verrattuna tyhjänä ajetuun 100 km matkalla.
Tyhjän kulutusarvo olkoon 10 l / 100km.
Poistetaan tuuliolosuhteet koska kahta reissua tuskin samoissa oloissa voidaan tehdä.
Kuvitelaan myös maasto tasaiseksi!
Kysymys on siis teoriasta!

En tiiä mitä tässä nyt haetaan, kun painotetaan, että teoriassa. Jos on superhyvähybridi, joka ottaa jarrutusenergian talteen ja superlaakerit, niin eroa ei ole.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33558

Jack Sharpman kirjoitti:
Luulen että tarvitaan ainakin käytännössä, olen kuorma autoa ajanut sen verran tiedän kulutuksesta tyhjänä ja kuorman kanssa!

Et tainnut ajaa täydellistä kitkatonta ja häviötöntä autoa tyhjiössä olevan äärettömän tason päällä. Tosielämässä kuorma vaikuttaa epälineaarisesti ja monien tekijöiden kautta. Rengas deformoituu enemmän kovemmalla kuormalla, mikä lisää vastusta. Ylämäet ja epätasaisuudet verottavat enemmän. Olosuhteet vaikuttavat kaikkeen. Ei tuollaista voi laskea. Käytännössä kuljetusyhtiöt käyttävät kokemusperäistä dataa ja saavat tosielämän tarkoituksiin riittävän tarkkaa tietoa.

Jos taas tarkastellaan tyhjiössä kitkatta täydellisellä tasolla vakionopeutta vierivää kappaletta, sen massa ei vaikuta energiantarpeeseen. Se energian tarve on täsmälleen nolla. Kappale liikkuu vakionopeudella, jos siihen ei vaikuta mikään voima. Se on sitten toinen asia mikä arvo sillä teoreettisella tiedolla on käytännön kuljetusliikenteessä.

Noin perstuntumalta veikkaan, että ei tuon esimerkkipakettiauton kulutus muutu paljoa normaaleissa suomalaisissa maantieolosuhteissa. Olisiko litran verran ehkä. Minä en ole ikinä huomannut kuorman vaikutusta henkilöauton kulutukseen. Olosuhteet aiheuttavat isomman hajonnan.

Marshall
Seuraa 
Viestejä59

tuas yksi viisas kirjoitti:
16LA kirjoitti:
Ei osaa, kuinka paljon lisääntyy plttoaineen kulutus pakettiautossa 1000 kg kuormalla verrattuna tyhjänä ajetuun 100 km matkalla.
Tyhjän kulutusarvo olkoon 10 l / 100km.
Poistetaan tuuliolosuhteet koska kahta reissua tuskin samoissa oloissa voidaan tehdä.
Kuvitelaan myös maasto tasaiseksi!
Kysymys on siis teoriasta!

En tiiä mitä tässä nyt haetaan, kun painotetaan, että teoriassa. Jos on superhyvähybridi, joka ottaa jarrutusenergian talteen ja superlaakerit, niin eroa ei ole.

Luulen että haettiin painon vaikutusta polttoainen kulutukseen, ja todistetusti ajoneuvo vie vähemmän polttoainetta mitä kevyempi sen kuorma on.

Polkupyröllä sen parhaiten huomaa kun ajaa ylämäkeen kaksistaa vs. yksin!

Tukkirekkamiehet jos ketkä tietää miten. 60 000 kg vs. tyhjä ("reki")

Rekkafoorumilta lunttasin rajoittimen säädetty 82 km/h jolla päästää max. 90 vauhtiin  60 000 kuormalla 44 l/100 km tyhjänä noin 20 l 100/km.

Autona Skania 440 hvp koneella.

MooM
Seuraa 
Viestejä10237

Marshall kirjoitti:
tuas yksi viisas kirjoitti:
16LA kirjoitti:
Ei osaa, kuinka paljon lisääntyy plttoaineen kulutus pakettiautossa 1000 kg kuormalla verrattuna tyhjänä ajetuun 100 km matkalla.
Tyhjän kulutusarvo olkoon 10 l / 100km.
Poistetaan tuuliolosuhteet koska kahta reissua tuskin samoissa oloissa voidaan tehdä.
Kuvitelaan myös maasto tasaiseksi!
Kysymys on siis teoriasta!

En tiiä mitä tässä nyt haetaan, kun painotetaan, että teoriassa. Jos on superhyvähybridi, joka ottaa jarrutusenergian talteen ja superlaakerit, niin eroa ei ole.

Luulen että haettiin painon vaikutusta polttoainen kulutukseen, ja todistetusti ajoneuvo vie vähemmän polttoainetta mitä kevyempi sen kuorma on.

Polkupyröllä sen parhaiten huomaa kun ajaa ylämäkeen kaksistaa vs. yksin!

Tukkirekkamiehet jos ketkä tietää miten. 60 000 kg vs. tyhjä ("reki")

Rekkafoorumilta lunttasin rajoittimen säädetty 82 km/h jolla päästää max. 90 vauhtiin  60 000 kuormalla 44 l/100 km tyhjänä noin 20 l 100/km.

Autona Skania 440 hvp koneella.

Ylämäki ja kiihdytys on aivan eri tilanteita kuin vakionopeudella liikuminen tasaisella pinnalla. Sekä kiihdytyksessä/jarrutuksessa  että nousussa/laskussa kappaleen liike-energia ja liikemäärä muuttuvat ja massa tietenkin vaikuttaa siihen, miten paljon voimaa muutoksiin tarvitaan (ja miten paljon niissä vapautuu energiaa).

Tässä oli rajattu pois ylä/alamäet ja kun nopeus on sama koko matkan ja kuormasta huolimatta, ilmanvastuskin on vakio. Pitkällä matkalla alkukiihdytyksen ja lopun jarrutuksen vaikutus on mitätön, mutta luonnollisesti painava kuorma kiihtyy hitaammin (tai vaatii isomman voiman kiihtyäkseen samalla tavalla kuin tyhjä auto) ja lopussa taas painava auto rullaa pitemmälle, jos näin annetaan tehdä.

Ainoa ero tyhjän ja täyden kuorman välillä on se, että täydellä kuormalla vastusvoimia (muita kuin ilmanvastus) on sen verran enemmän, että kulutus kasvaa. Jotain vastusvoimiahan tuossa on, koska kulutus ei ole nolla. Annetuista lukuarvoista ei voi laskea paljonko, vaan pitää arvailla jotain massan vaikutuksesta vierimisvastukseen ja siitä ,miten paljon tuosta annetusta kulutuksesta syntyy ilmanvastuksesta.

Matematiikkaa tässä pulmassa ei kyllä ole nimeksikään. Jos kyse on koulutehtävästä tms., tehtävänannosta puuttuu oleellisia tietoja. Tosielämässä taas tehtävän olosuhteilla ei ole juurikaan mitään tekemistä oikeiden olosuhteiden kanssa. Tai ehkä jossain Australian tasangolla, jossa rekka voi vetää vakionopeudella 1000 km suoraa ilman ylä- tai alamäkiä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

H.Tanska
Seuraa 
Viestejä370

MooM kirjoitti:
Marshall kirjoitti:
tuas yksi viisas kirjoitti:
16LA kirjoitti:
Ei osaa, kuinka paljon lisääntyy plttoaineen kulutus pakettiautossa 1000 kg kuormalla verrattuna tyhjänä ajetuun 100 km matkalla.
Tyhjän kulutusarvo olkoon 10 l / 100km.
Poistetaan tuuliolosuhteet koska kahta reissua tuskin samoissa oloissa voidaan tehdä.
Kuvitelaan myös maasto tasaiseksi!
Kysymys on siis teoriasta!

En tiiä mitä tässä nyt haetaan, kun painotetaan, että teoriassa. Jos on superhyvähybridi, joka ottaa jarrutusenergian talteen ja superlaakerit, niin eroa ei ole.

Luulen että haettiin painon vaikutusta polttoainen kulutukseen, ja todistetusti ajoneuvo vie vähemmän polttoainetta mitä kevyempi sen kuorma on.

Polkupyröllä sen parhaiten huomaa kun ajaa ylämäkeen kaksistaa vs. yksin!

Joo teoriat on teorioita käytäntö aivan jotain muuta, en tiedä lasketaanko yleensä auton polttoaineen kulutua ajamalla oikeesti Sata kilo metriä, vai lasketaanko kaikki paperilla, veikkaan ettei kumpikaan anna luotettavaa tulosta, on liian paljon muuttuvia tekijöitä, joita en tässä ala luettelemaan.

Tukkirekkamiehet jos ketkä tietää miten. 60 000 kg vs. tyhjä ("reki")

Rekkafoorumilta lunttasin rajoittimen säädetty 82 km/h jolla päästää max. 90 vauhtiin  60 000 kuormalla 44 l/100 km tyhjänä noin 20 l 100/km.

Autona Skania 440 hvp koneella.

Ylämäki ja kiihdytys on aivan eri tilanteita kuin vakionopeudella liikuminen tasaisella pinnalla. Sekä kiihdytyksessä/jarrutuksessa  että nousussa/laskussa kappaleen liike-energia ja liikemäärä muuttuvat ja massa tietenkin vaikuttaa siihen, miten paljon voimaa muutoksiin tarvitaan (ja miten paljon niissä vapautuu energiaa).

Tässä oli rajattu pois ylä/alamäet ja kun nopeus on sama koko matkan ja kuormasta huolimatta, ilmanvastuskin on vakio. Pitkällä matkalla alkukiihdytyksen ja lopun jarrutuksen vaikutus on mitätön, mutta luonnollisesti painava kuorma kiihtyy hitaammin (tai vaatii isomman voiman kiihtyäkseen samalla tavalla kuin tyhjä auto) ja lopussa taas painava auto rullaa pitemmälle, jos näin annetaan tehdä.

Ainoa ero tyhjän ja täyden kuorman välillä on se, että täydellä kuormalla vastusvoimia (muita kuin ilmanvastus) on sen verran enemmän, että kulutus kasvaa. Jotain vastusvoimiahan tuossa on, koska kulutus ei ole nolla. Annetuista lukuarvoista ei voi laskea paljonko, vaan pitää arvailla jotain massan vaikutuksesta vierimisvastukseen ja siitä ,miten paljon tuosta annetusta kulutuksesta syntyy ilmanvastuksesta.

Matematiikkaa tässä pulmassa ei kyllä ole nimeksikään. Jos kyse on koulutehtävästä tms., tehtävänannosta puuttuu oleellisia tietoja. Tosielämässä taas tehtävän olosuhteilla ei ole juurikaan mitään tekemistä oikeiden olosuhteiden kanssa. Tai ehkä jossain Australian tasangolla, jossa rekka voi vetää vakionopeudella 1000 km suoraa ilman ylä- tai alamäkiä.

Donald Trump President of the United States of America

H.Tanska
Seuraa 
Viestejä370

Tää ei toimi, lainaus meni jollain ihmeen kostilla keskelle aiempaa kommenttia, lopetan tälläisen bugi palstan käytön, en ole huonompaa tavannut ei ole edes muokkaus mahdollisuutta joka on mielestäni yhtä tärkeä kuin lähetys namiskakin!

Donald Trump President of the United States of America

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat