Entä jos...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Koko maailma niinkuin me sen nykyään tunnemme on kuin yksi suuri kylmän sodan varjo. Mutta mitäpä jos tuo sota olisi joskus muuttunut kuumaksi?

Itse pidän todennäköisimpänä aikana 1980-luvun alkua, jolloin Yhdysvallat alkoi vakavissaan(ja äänekkään agressiivisesti)suunnitella ensi-iskua Neuvostoliittoon. Mitä jos Neuvostoliitto olisi vastannut tähän omalla epätoivoisella ensi-iskullaan 1980-luvun alussa(vaikkapa vuonna 1983)

Millaisessa maailmassa tänään eläisimme? Amerikkalaiset ydinohujset olisivat Suomen lähialueilta tuhonneet ainakin Leningradin ja Murmanskin laivastotukikohdan. Säteily olisi käytännössä käynyt hengenvaaralliseksi eteläsuomessa ja osittain myös Lapissa, ajaen ihmisiä joukkopakoon Ruotsiin. Käytännössä maailmaa luultavasti johtaisivat Australia ja Brasilia, jotka olivat ainoat merkittävät vallat jotka selvisivät iskusta edes joten kuten ehjin nahoin. Mutta ajatelkaa, näin olisi todella voinut tapahtua !

Kommentit (3)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26884
Liittynyt16.3.2005
Toinen tuleminen

Itse pidän todennäköisimpänä aikana 1980-luvun alkua, jolloin Yhdysvallat alkoi vakavissaan(ja äänekkään agressiivisesti)suunnitella ensi-iskua Neuvostoliittoon. Mitä jos Neuvostoliitto olisi vastannut tähän omalla epätoivoisella ensi-iskullaan 1980-luvun alussa(vaikkapa vuonna 1983)

Millaisessa maailmassa tänään eläisimme? Amerikkalaiset ydinohujset olisivat Suomen lähialueilta tuhonneet ainakin Leningradin ja Murmanskin laivastotukikohdan. Säteily olisi käytännössä käynyt hengenvaaralliseksi eteläsuomessa ja osittain myös Lapissa, ajaen ihmisiä joukkopakoon Ruotsiin. Käytännössä maailmaa luultavasti johtaisivat Australia ja Brasilia, jotka olivat ainoat merkittävät vallat jotka selvisivät iskusta edes joten kuten ehjin nahoin. Mutta ajatelkaa, näin olisi todella voinut tapahtua !

Ei säteily olisi niin vaarallista kuin luullaan. Vanhuksilla olisi varman hieman enemmän syöpiä säteilyn takia, mutta mitään elinkelvottomia alueita ei olisi. Jos sota ei olisi pitkittynyt, luultavasti täällä olisi samankaltaista kuin ehkä 50-60 -luvulla. Silloin oli kulunut vähän vähemmän aikaa edellisestä massiivisesta suursodasta, mutta ilman USAn toisen maailmansodan jälkeen antamaa taloudellista tulea Eurooppa olisi kehityynyt hitaammin. Voi tietysti olla, että osa Euroopan maista olisi ajautunut diktatuuriin ja pitkittyneisiin keskinäisiin sotiin. Sellaisissa maissa asiat olsiivat luonnollisesti vielä huonommin.

Vierailija
Neutroni
Toinen tuleminen

Itse pidän todennäköisimpänä aikana 1980-luvun alkua, jolloin Yhdysvallat alkoi vakavissaan(ja äänekkään agressiivisesti)suunnitella ensi-iskua Neuvostoliittoon. Mitä jos Neuvostoliitto olisi vastannut tähän omalla epätoivoisella ensi-iskullaan 1980-luvun alussa(vaikkapa vuonna 1983)

Millaisessa maailmassa tänään eläisimme? Amerikkalaiset ydinohujset olisivat Suomen lähialueilta tuhonneet ainakin Leningradin ja Murmanskin laivastotukikohdan. Säteily olisi käytännössä käynyt hengenvaaralliseksi eteläsuomessa ja osittain myös Lapissa, ajaen ihmisiä joukkopakoon Ruotsiin. Käytännössä maailmaa luultavasti johtaisivat Australia ja Brasilia, jotka olivat ainoat merkittävät vallat jotka selvisivät iskusta edes joten kuten ehjin nahoin. Mutta ajatelkaa, näin olisi todella voinut tapahtua !




Ei säteily olisi niin vaarallista kuin luullaan. Vanhuksilla olisi varman hieman enemmän syöpiä säteilyn takia, mutta mitään elinkelvottomia alueita ei olisi. Jos sota ei olisi pitkittynyt, luultavasti täällä olisi samankaltaista kuin ehkä 50-60 -luvulla. Silloin oli kulunut vähän vähemmän aikaa edellisestä massiivisesta suursodasta, mutta ilman USAn toisen maailmansodan jälkeen antamaa taloudellista tulea Eurooppa olisi kehityynyt hitaammin. Voi tietysti olla, että osa Euroopan maista olisi ajautunut diktatuuriin ja pitkittyneisiin keskinäisiin sotiin. Sellaisissa maissa asiat olsiivat luonnollisesti vielä huonommin.

Itse uskon 1980-luvun alun olleen tuntuvasti todennäköisempi ajanjakso kuin niin sanottu "Kuuban kriisi" 20-vuotta aiemmin. Tuolloin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vielä hädin tuskin tunsivat toisiaan, mutta 1980-luvulla kamppailu maailmanherruudesta oli jo aika veristä(katso esim Vietnam ja Afganistan)

Itse uskon, että Australia olisi tuon ajan ehdoton taloudellinen suurvalta, eräänlainen uusi USA. Olen myös ajatellut, että voisiko eräänlainen uudenlainen "kylmä sota" syttyä tulevaisuudessa nationalismin ja "monikulttuurin" voimien välille

Vierailija
Toinen tuleminen
Neutroni
Toinen tuleminen

Itse pidän todennäköisimpänä aikana 1980-luvun alkua, jolloin Yhdysvallat alkoi vakavissaan(ja äänekkään agressiivisesti)suunnitella ensi-iskua Neuvostoliittoon. Mitä jos Neuvostoliitto olisi vastannut tähän omalla epätoivoisella ensi-iskullaan 1980-luvun alussa(vaikkapa vuonna 1983)

Millaisessa maailmassa tänään eläisimme? Amerikkalaiset ydinohujset olisivat Suomen lähialueilta tuhonneet ainakin Leningradin ja Murmanskin laivastotukikohdan. Säteily olisi käytännössä käynyt hengenvaaralliseksi eteläsuomessa ja osittain myös Lapissa, ajaen ihmisiä joukkopakoon Ruotsiin. Käytännössä maailmaa luultavasti johtaisivat Australia ja Brasilia, jotka olivat ainoat merkittävät vallat jotka selvisivät iskusta edes joten kuten ehjin nahoin. Mutta ajatelkaa, näin olisi todella voinut tapahtua !




Ei säteily olisi niin vaarallista kuin luullaan. Vanhuksilla olisi varman hieman enemmän syöpiä säteilyn takia, mutta mitään elinkelvottomia alueita ei olisi. Jos sota ei olisi pitkittynyt, luultavasti täällä olisi samankaltaista kuin ehkä 50-60 -luvulla. Silloin oli kulunut vähän vähemmän aikaa edellisestä massiivisesta suursodasta, mutta ilman USAn toisen maailmansodan jälkeen antamaa taloudellista tulea Eurooppa olisi kehityynyt hitaammin. Voi tietysti olla, että osa Euroopan maista olisi ajautunut diktatuuriin ja pitkittyneisiin keskinäisiin sotiin. Sellaisissa maissa asiat olsiivat luonnollisesti vielä huonommin.



Itse uskon 1980-luvun alun olleen tuntuvasti todennäköisempi ajanjakso kuin niin sanottu "Kuuban kriisi" 20-vuotta aiemmin. Tuolloin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vielä hädin tuskin tunsivat toisiaan, mutta 1980-luvulla kamppailu maailmanherruudesta oli jo aika veristä(katso esim Vietnam ja Afganistan)

Itse uskon, että Australia olisi tuon ajan ehdoton taloudellinen suurvalta, eräänlainen uusi USA. Olen myös ajatellut, että voisiko eräänlainen uudenlainen "kylmä sota" syttyä tulevaisuudessa nationalismin ja "monikulttuurin" voimien välille

Näin jälkikäteen kun sitä ajattelee, niin kylmää sotaa ei voi pitää minkään sortin tasapelinä.

Kuubaa paljon tärkeämmäksi nousi lopulta Vietnam. On luultavaa, että Nixonin hallinto alunperin alkoi suunnitella, "ennaltaehkäisevää" iskua Neuvostoliittoon ja Kiinaan välttääkseen tappion "kestämättömän nöyryytyksen" Siitä se alunperin lähti liikkeelle.

Amerikkalaisille psykologisesti ratkaisevinta ei ollut Kuubasta "peräytyminen"(sehän oli tasapeli, Amerikkalaiset siirsivät ohjuksensa pois Turkista, ja Neuvostoliitto puolestaan Kuubasta)vaan Vietnamista. Vietnam oli tosiasassa tärkein sota, minkä Amerikkalaiset olivat käyneet sitten sisällis-sotansa vuosina 1861-1865. Vietnamin "tappio" oli käytännössä heille sekä sisä että ulkopoliittisista syistä kestämätön.

Jo Nixonin aikana Amerikkalaiset alkoivat suunnitella "ennaltaehäkäisevää" ydiniskua Neuvostoliittoon. Tältä ajalta juontuvat juurensa myös kenraalien "sotajuonet" syöstä Nixon eli Yhdysvaltain laillinen presidentti vallasta. Tämän taustalla olivat ongelmat, jotka olivat oikeastaan alkaneet jo sitten Amerikan sisällis-sodan. Erityisesti ne käynnistyivät Yhdysvaltain ja Espanjan vastaisen sodan aikana. Eli Presidentti käytännössä provosoi konfliktin, johon hän sen jälkeen raahasi koko kansan mukaansa. Espanjaa vastaan käyty sota(1898) oli käytännössä vielä pikku juttu, koska Espanja oli menettänyt suuruutensa viimeisetkin rippeet jo 1830-luvulla. Paljon suuremman ongelman aiheutti Yhdysvaltain Presidentti Woodrow Wilson, joka aktiivisesti sekaantui ensimmäiseen maailmansotaan valtavalla asetuella Britannialle, mikä sai käytännössä Saksan provosoimaan laajan sukellusvenesodan Amerikkaa vastaan, mikä puolestaan oli taustalla Kongressin sodanjulistuksella Saksalle vuonna 1917.
20-vuotta myöhemmin Amerikkalaiset toimivat samalla tavalla Aasiassa tukien voimakkaasti Kiinaa(käytännössä Japanin kapinoivaa vasallia)Japania vastaan sekä uhaten näitä kumpaakin Amerikan mannerta kattavalla miltei totaalisella kauppasarrolla, joka lopulta provosoi Japaninkin taholta epätoivoisen vastauksen vuonna 1941, mikä puolestaan oli taustalla kongressin sodanjulistuksella Japania vastaan. Noin 20-vuotta myöhemmin tapahtunut niin sanottu "Tokinin lahden" konflikti Vietnamissa seurasi suunnilleen samoja linjoja.

Yhdysvaltain Presidentti siis käytännössä provosoi ja sai aikaan konflikteja ilman kongressin erillistä hyväksyntää(kunnes vasta jälkikäteen)Kun tieto Vietnamin sodan alkuperästä alkoi toden teolla levitä, sotaväsymys kasvaa ja ydinsodan vaara toden teolla uhata, alkoivat jotkut kenraalit vakavasti harkita Nixonin väkivaltaista tehtävistää vapauttamista 1970-luvun alussa.

Ongelma ei tietenkään ollut Nixonin aiheuttama, eikä hän edes alunperin ollut koko Vietnamin sodan takana. Kyse oli siitä että supervallat olivat "ajautumassa" konfliktiin. Neuvostoliitto puolestaan syyllistyi samanlaisiin julmuuksiin Itä-Euroopassa ja myöhemmin Afganistanissa. Kyse oli silkasta ylpeydestä. Supervaltojen johtajat alkoivat tosissaan tutkia mahdollisuutta ensi-iskuun aina 1960-luvulta alkaen, mutta toden teolla valmistelut Amerikassa alkoivat 1970-luvulla.

Tätä taustaa vasten Reaganin raju varustelukierre ja puheet "ohjuskilvestä" eivät ole mitenkään käsittämättömiä. Kyse oli vain siitä, kellä oli pokkkaa painaa liipasinta.

Amerikkalaisten raju resurssien(käytännössä kustannettu lainarahalla)panostaminen niin sanotun "ensi-iskukyvyn" hankitantaan olisi saattanut provosoida kunnianhimoista Neuvostojohtajaa 1980-luvun alussa niin sanottuun "ensi-iskuun" mutta näin ei ikinä koskaan käynyt.

Neuvostoliitossa tiedettiin lopun jo koittaneen. Paras mahdollisuus mitä Neuvostliitolla olisi ollut oli 1960 ja 1970-luvuilla tehdä "diili" Amerikan kanssa, jossa se olisi suosiolla jättänyt Aasian Yhdysvaltain valtapiiriin. Yksi syy miksi Vietnamin sota loppui olikin hyvin pitkälle se, että kyse oli todellakin vain yhdesta rintamasta niin sanotussa "kylmässä sodassa"

Mutta se, ettei kukaan painanut liipasinta tuolloin ei tarkoita ettei se voisi tapahtuisi myöhemmin, esimerkiksi etnisten levottomuuksien kärjistyessä Yhdysvalloissa. Monet Amerikkalaiset saattavatkin nyt elää siinä harhaluulossa, että he käytännössä ovat haavoittumattomia. Heidän harhaluulonsa ovat sen verran vahvoja että moni on jo alkanut puhua kuulemma "vääjäämättömästä" sisällis-sodasta taivaanrannassa. Tosiassa tässähän on puhe ydin ja biologisesta konfliktista Amerikan sydämmessä.

Iraq ja mahdollisesti tulevaisuudessa Iran ovat esimerkkejä siitä, mitä millä lailla niin sanotut "kehitysmaalaiset" taistelevat. Neuvostoliitto oli sentään Eurooppalaisten perustama imperiumi, jolla oli jotain menetettävää, mutta mm monella köyhällä mustalla ja latinolla ei välttämättä ole. Käytännössä jos maassa siis syttyy sisällis-sota, niin se on jenkkien menoa. Kun ensimmäiset laukaukset ja taistelut ovat alkaneet, takaisin ei enää ole tulemista

Uusimmat

Suosituimmat