Seuraa 
Viestejä28
Liittynyt27.5.2014

En löytänyt tietoa helium-1 isotoopista lainkaan, onko se siis mahdotonta jotenkin muodostua?

Tuo helium-2 on mielenkiintoinen, siitä on wikipediassa artikkeli.

Liittyen fuusiovoimaan, tämä arvatenkin syntyisi: kun vety ensin muuntuu deuteriumiksi, sitten tritiumiksi ja lopulta heliumiksi.

En siis ymmärrä, miksi kylmäfuusio ei voisi olla mahdollinen? Onko olemassa jotain tieteellistä aineistoa, jonka mukaan: tuollainen reaktori olisi mahdoton?

https://en.wikipedia.org/wiki/Isotopes_of_helium

Kommentit (13)

PPo
Seuraa 
Viestejä12880
Liittynyt10.12.2008

käyttäjä-4057 kirjoitti:
En löytänyt tietoa helium-1 isotoopista lainkaan, onko se siis mahdotonta jotenkin muodostua?

Tuo helium-2 on mielenkiintoinen, siitä on wikipediassa artikkeli.

Liittyen fuusiovoimaan, tämä arvatenkin syntyisi: kun vety ensin muuntuu deuteriumiksi, sitten tritiumiksi ja lopulta heliumiksi.

En siis ymmärrä, miksi kylmäfuusio ei voisi olla mahdollinen? Onko olemassa jotain tieteellistä aineistoa, jonka mukaan: tuollainen reaktori olisi mahdoton?

https://en.wikipedia.org/wiki/Isotopes_of_helium[/quote]He-2. 2 ilmoittaa ytimessä olevien nukleonien määrän eli tässä tapauksessa 2 protonia.

He-1 tarkoittaisi että ytimessä olisi yksi nukleoni ja tässä tapauksessa se olisi protoni joten kyseessä on vetyatomin ydin.

Ei ihme, että et löytänyt mitään boldatusta.

PPo
Seuraa 
Viestejä12880
Liittynyt10.12.2008

käyttäjä-4057 kirjoitti:
En löytänyt tietoa helium-1 isotoopista lainkaan, onko se siis mahdotonta jotenkin muodostua?

Tuo helium-2 on mielenkiintoinen, siitä on wikipediassa artikkeli.

Liittyen fuusiovoimaan, tämä arvatenkin syntyisi: kun vety ensin muuntuu deuteriumiksi, sitten tritiumiksi ja lopulta heliumiksi.

En siis ymmärrä, miksi kylmäfuusio ei voisi olla mahdollinen? Onko olemassa jotain tieteellistä aineistoa, jonka mukaan: tuollainen reaktori olisi mahdoton?

https://en.wikipedia.org/wiki/Isotopes_of_helium

He-2. 2 ilmoittaa ytimessä olevien nukleonien määrän eli tässä tapauksessa 2 protonia.

He-1 tarkoittaisi että ytimessä olisi yksi nukleoni ja tässä tapauksessa se olisi protoni joten kyseessä on vetyatomin ydin.

Ei ihme, että et löytänyt mitään boldatusta.

käyttäjä-4057
Seuraa 
Viestejä28
Liittynyt27.5.2014

Aivan, nyt se siis on järkevää.

Alkaa tuleen lukiokemiat tässä taas pikkuhiljaa mieleen, en oo kemiaa opiskellut siis n. 15 vuoteen.

En ymmärrä miksi pidetään fuusioita yleisesti mahdottomana. Siis tuota kylmäfuusioita.

Pidän noita kuumafuusioita, järjettöminä: siihen kuluu kauheasti energiaa tuottaa plasma, joten tarvitaan myös kauheasti elektroniikkaa jne. että koko laitos voisi edes pyöriä; ei siis kannattavaa.

Voiko joku selittää, mikä on tuon kylmäfuusion vastustuksen tieteellinen aineisto? En siis ymmärrä, miksi vety ei voisi muuttua: heliumiksi?

Vierailija

Virallinen propaganda menee siihen tyyliin että vety-ydinten välinen sähköinen repulsio estää ytimiä menemästä niin lähelle toisiaan että ydinvoimat voisivat saada aikaan fuusion. Ja repulsion voittamiseen tarvitaan sitä energiaa, ts. lämpöä. Sitten on myös sellainen asia kuin Lawsonin kriteeri mikä sanoo sen mitä lämpötilan, tiheyden ja plaman koossapysymisajan tulee olla jotta fuusioreaktio tuottaisi enemmän energiaa kuin kuluttaa.

Tuossa vedystä deuteriumiksi-jutussa on vielä, ainakin googlen mukaan, sellainen lisäjuoni että diprotonilla on tapana fissioitua spontaanisti huomattavasti nopeammin kuin beetta-hajota deuteriumiksi . Selittänee eräässä topicissa mainitun jutun että maanpäällisissä olosuhteissa ei ole H+H->D - reaktiota havaittu. 

käyttäjä-4057
Seuraa 
Viestejä28
Liittynyt27.5.2014

Se on varmasti ihan totta, että siis ne hylkivät toisiaan luonnostaan.

Mutta ne voivat, yhtyä: nykytietämyksen mukaan, kuitenkin vain suurella energialla.

Jos deuteriumia, olisi vedystä helppo valmistaa: niin siitä olisi esim. youtubevideo olemassa.

Kun lyömme poskelle kämmenellä, viidenkymmenen gramma voimalla: se on läppäisy, jopa vain hipaisu.

Mutta jos laitamme samalla voimalla, akupunktioneulan kasvon alueelle tiettyyn kohtaan, voimme saada aikaan huomattavan vahingon keholle.

Jos siis mietimme asiaa tältä kannalta, että ei olekaan kyse energian määrästä vaan miten sen kohdistaa: ehkä kylmäfuusioon, löytyy joku järkevä tapa.

Jos ei muuta, niin tällaisella keskustelulla, on hyvä tarkoitus: herättää empiirinen tiede, jälleen kunniaansa.

Vierailija

Vuosia sitten katselin mitä intter-njetti tuosta fuusio-asiasta tietää. Löytyi linkki jonkin Minnesotan(vai mikä Miskatonic se nyt taas olikaan) yliopistossa tehdyn väikkärin tiivistelmään. Tiivistelmässä sanottiin että lokaalisti kuuma/globaalisti kylmä-fuusio kuluttaa enemmän energiaa kuin tuottaa.

Kyllä se varmaan näin on mutta ehkä kiinnostaisi lukaista läpi se koko väikkäri että miten tuohon tulokseen on päädytty.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

käyttäjä-4057 kirjoitti:
Voiko joku selittää, mikä on tuon kylmäfuusion vastustuksen tieteellinen aineisto? En siis ymmärrä, miksi vety ei voisi muuttua: heliumiksi?

Kylmäfuusio ei ole saanut tiedeyhteisön tukea siksi, että sille ei ole löytynyt väitteitä tukevia havaintoja riittävästi. Valitettavasti ilmiön tutkiminen alkoi tavalla, joka ajan kuluessa houkutti mukaan huijareita. Nuo huijarit nykyisellään keräävät rahaa yritykseensä sijoittaneilta hyväuskoisilta. 

Kylmäfuusiosta on oma keskusteluketjunsa, jossa pääasiassa mainostetaan huijauksia.

http://www.tiede.fi/keskustelu/49316/ketju/kylmafuusio_onnistunut_italia...

Itse alan kiinnostua aiheesta vasta siinä vaiheessa, kun väitettyihin reaktioihin perustuvia laitteita alkaa löytyä kaupan hyllystä. Kyseisen kaupan on lisäksi oltava sellainen, että mikäli laitteet osoittautuvat toimimattomaksi niin kauppa ei mene konkurssiin vaan pystyy palauttamaan rahat.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29582
Liittynyt16.3.2005

käyttäjä-4057 kirjoitti:
Jos siis mietimme asiaa tältä kannalta, että ei olekaan kyse energian määrästä vaan miten sen kohdistaa: ehkä kylmäfuusioon, löytyy joku järkevä tapa.

Kyse on energian määrästä hiukkasta kohti. Mutta se sattuu olemaan hyvin lähellä lämpötilan määritelmää, joten olosuhteet jossa hiukkasilla on paljon energiaa ovat kuumia. Hiukkaskiihdyttimillä voi antaa energiaa yksittäisille hiukkasille, mutta se maksaa häviöineen niin paljon, että fuusio ei hauku hintaansa.

Lainaus:
Jos ei muuta, niin tällaisella keskustelulla, on hyvä tarkoitus: herättää empiirinen tiede, jälleen kunniaansa.

Tämä ei liity mitenkään empiiriseen tieteeseen, vaan on jotain turhanaikaisen vänkäyksen ja alkeisopetuksen väliltä.

Lainaus:
Osaatko selittää, miksi on niin vaikeaa saada vetyä deuteriumiksi?

Johtuuko se siitä, että tarvitaan neutroni?

Se juuri on ongelma. Toisen protoneista pitää muuttua neutroniksi. Se vaatii reaktion, jossa protonin u-kvarkki muuttuu d-kvarkiksi, positroniksi ja elektronin antineutriinoksi. Kvarkkien lajia muuttavat reaktiot voivat tapahtua vain heikon vuorovaikutuksen välityksellä, ja se on, kuten nimikin sanoo, heikko. Tuollaisen reaktion tapahtumistodennäköisyys sinä aikana, kun protonit ovat riittävän lähellä toisiaan, on aivan käsittämättömän pieni. Niin pieni, että energeettiset fuusioreaktiot vapauttavat Auringon ytimen järjettömässä paineessa ja kuumuudessa paljon vähemmän energiaa per kilo tai kuutiometri kuin lepäävän ihmisen ruumis tuottaa lämpöä.

Muistan lukeneeni arvion, että jos vahva vuorovaikutus olisi niin paljon vahvempi, että kaksi protonia voisi muodostaa edes hetken koossa pysyvän ytimen, tähtiä nykymuodossaan ei olisi. Kaikki kevyt vety olisi fuusiotunut jo alkuräjähdyksessä He2:ksi ja edelleen raskaammiksi aineiksi rautaan asti. Se, että kahden protonin yhtyminen deuteriumiksi on melkein mahdotonta tekee tähdet niin pitkäikäisiksi, että elämää voi muodostua.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29582
Liittynyt16.3.2005

käyttäjä-4057 kirjoitti:
Ja vielä tuossa mietin, että jos sama aine voi hajota kahdella eri tapaa: niin mikä siihen vaikuttaa että se hajoaa eri tavoin joskus?

Kvanttimekaaninen sattuma. Eri hajoamismekanismeilla on tietty todennäköisyys tapahtua aikayksikköä kohti, ja ei ole mitään keinoa ennustaa mikä niistä tapahtuu ja koska. Radioaktiivisia hajoamisia on käytetty tuottamaan mahdollisimman täydellisiä satunnaislukuja.

Sitä, että onko kvanttimekaniikan takana joku tuntematon determistinen mekanismi, joka määrää hajoamiset, ei tiedetä eikä sitä voi millään kokeella selvittää. Se on uskon asia eikä tieteellinen kysymys.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5646
Liittynyt26.3.2005

Neutroni: Tuollaisen reaktion tapahtumistodennäköisyys sinä aikana, kun protonit ovat riittävän lähellä toisiaan, on aivan käsittämättömän pieni. 

Todella. Eli reaktio H1+H1 = D2+e+ + neutriino (energia noin 0,164 MeV) keskiarvoinen tapahtuma-aika noin 1,4+10^10 vuotta.

Mikä olikaan kosmoksemme ikä? Sen, että tähdissä yleensä tapahtuu näitä reaktioita, pelastaa vain protonien äärimmäisen julma kokonaismäärä tähdissä. Eli keskimäärin olisi jokaisella auringon protonilla  mahdollisuus yhtyä toiseen noin kerran koko kosmoksemme elinaikana. Kun tämä on kuitenkin keskiarvo ja protoneja julmasti, niin aurinko toimii. Mutta kuten Neutroni sanoi, erittäin laiskasti (ihmiskehokin tuottaa enemmän energiaa).

Aikaa lisäävät vielä He3+He3 = He4+2H1 reaktiot (keskimäärin 10^6 vuotta).

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat