Seuraa 
Viestejä47
Liittynyt15.12.2015

Toimisikohan oheisen kuvan mukainen talo? Voisiko sellaiselle saada rakennusluvan Suomessa?

Kuva on periaatteellinen eikä ole mittakaavassa. Huoneiden väliseiniä ei ole piirretty eikä huonetyyppejä eritelty.

Viherhuone on tuossa virallisesti lämmittämätön tila, mutta kuitenkin sen verran lämpöeristetty, että lämpenee aikaisin keväällä ja tarjoaa mukavan oleskelutilan myöhään syksyyn. Tarvittaessa lattian ontelolaatan ontelot voidaan ventilöidä ryömintätilaan ja varustaa puhaltimin viherhuoneen ja ryömintätilan välisen lämmönsiirron tehostamiseksi. Ryömintätilan maapohja toimii lämpövarastona. Viherhuone toimii talon toisena aurinkoilmalämmittimenä ja vähentää asuintiloista tapahtuvaa lämmönhukkaa.
Katon aurinkoilmalämmittimen ydinkomponentti on mustaksi maalattu ontelolaatta, jonka onteloissa lämpenevä ilma kiertää kanavia pitkin talon alimpaan ryömintätilaan, jossa lämpö varastoituu seinämuureihin sekä alla olevaan maahan, ja takaisin. Ontelolaatta toimii lyhytaikaisena lämpövarastona, jolloin massiivinen lämpöteho saadaan rauhallisempaa tahtia vietyä ryömintätilaan, ja se kerkeää siellä paremmin imeytyä massoihin. Toki näin hukkautuu lämpöä enemmän, mutta järjestelmä on edullisempi rakentaa ja käyttää. Kanava on piirretty seinän sisään, mutta
toki voisi kulkea rakennuksen sisäpuolellakin.
Paksu alumiinipintainen polyuretaanilaatta toimii sekä lämmön heijastimena että eristeenä.
Lattian rakenne tulee kyseisen huoneen mukaan, sillä jokaisen huoneen seinät jatkuvat aina anturaan asti eivätkä siten ole riippuvia muiden huoneiden ratkaisuista. Kuvassa olen käyttänyt mallina muurattavia kiinnityselimiä, joita kutsutaan englanniksi "Timber to Masonry Joist Hanger". Tuollaisia en ole löytänyt Suomesta.
Lattiat lämmitetään kierrättämällä lämmintä ilmaa lattioiden alla kanavaan asennettavalla ilmalämpöpumpulla,
joka ottaa lämmön alemmasta tilasta. Todennäköisesti suurimman osan vuotta talo kuitenkin pysyisi lämpimänä ikkunoista tulevan auringon valon ja eristeen läpi tihkuvan lämmön avulla.
Huolimatta massiivisista kennotiiliharkkoseinistä lämpöä voisi kesällä pidempinä hellejaksoina olla liikaa, joten tätä varten talossa on ulkoilman käyttöön perustuva kattojäähdytys.
Talon pohjoispuolella on tuuliohjain, joka ohjaa kylmät pohjoistuulet talon yli vähentäen lämmönhukkaa. Alla olevaa tilaa voisi käyttää lämmittämättönä varastona.
Talon perusideat: helppo rakentaa ja halpa käyttää. Nosturia tarvitaan vain ontelolaattojen paikoilleen saamiseen. Toki hommat osaamisen, taidon, pätevyyden ja muiden resurssien mukaan.

Kommentit (11)

Diam
Seuraa 
Viestejä2361
Liittynyt14.9.2006

Kyllä, kun laitat sinne pellettikattilan siemenlämpöä tuottamaan, niin sydän talvellakin ollaan lämpimän puolella. Kerrostalon kaukolämmön siirtimissä voi olla tehon tarve luokkaa 2x150-300 kW, niin ei sinne. Nämähän mitoitetaan täydelle teholle huippujen aikaan, niin on oltava säätövoimaa, kun väännetään hanaa kaakkoon suihkussa.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Käyttäjä828
Seuraa 
Viestejä47
Liittynyt15.12.2015

Kiitoksia huomioistasi. Laitoin blogiini täydennyksen. Lyhyesti: tämän keskustelusäikeen kuva on ehkä turhan rankkakin yksinkertaistus, jolla halusin vain tehdä toimintaperiaatteen mahdollisimman selkeäksi. Kanaviston reititys seinän sisäpuolelle - tai paksummin eristein ulkopuolella - ja terästangot kuitubetonivalun ohella toiminevat tässä.

apassi
Seuraa 
Viestejä287
Liittynyt2.12.2011

Kuinka pitkän eliniän olit ajatellut rakennukselle? Varmaan kanavat kannattaa olla eristettyjen rakenteiden ulkopuolella huoltoja helpottamaan.

Käyttäjä828
Seuraa 
Viestejä47
Liittynyt15.12.2015

Kiitoksia huomioista! Lisäsin pari rakennetta selventävää alikuvaa kuvaan, kondenssivesien viemäröinnin ja huoltoluukun. Ajattelin muutaman sadan vuoden käyttöikää rakennukselle, joten toki huollettavuus olisi erittäin tärkeää. Käytännössä erillisten eristettyjen ilmanvaihtoputkien käyttö olisi varmaankin fiksumpaa (edullisempia, pienempi ilmanvastus), mutta toki muuratuilla kanavistoillakin on omat etunsa (lämmön varaavuus - voi olla haittakin - ja ehkä esteettisyyskin, mikä toki makuasia).

Käyttäjä828
Seuraa 
Viestejä47
Liittynyt15.12.2015

Muilla foorumeilla (lähinnä ilmaisenergia.info) sain palautetta, että maaperässä liikkuvat vedet veisivät talon alle kerätyn lämmön mennessään. Tässä "tradiotionaalisempi" vaihtoehto aurinkoenergian hyödytämiseksi. Mitäs tuumaatte? Voisiko toimia? Toimisiko kuitubetoni noin valettuna (eli antura, maanpaineseinä ja talon kantava laatta yhtenäisenä komponenttina; pitäisikö olla rosterikuitua vai kävisikö jopa muovi)? Kävisikö allaskumi, jolle luvataan lämmönkestoa jopa +130 Celcius-asteeseen? Toimisiko lattiarakenne: vedeneriste (allaskumi) + betoni + XPS + OSB + askeleriste (vai onko tässä turha?) + vinyylikorkkiponttilauta? Entä voiko välikattolevyt kiinnittää kattotuoleihin siten, että toimisi niin näkyvänä pintana kuin kantaisi puhallusvillat päällään? Riittääkö OSB höyrynsuluksi vai kannattaisiko levyn päälle kattotuolin alle laittaa höyrynsulkumuovi? Toimisiko paksu filmivaneri kattotuolien päällä siten, että sen päälle liimattaisiin peilikalvo ja reunat peitettäisiin pellityksin (siis ei vaakalaudoituksia eikä mitään muutakaan)?
Seinät samaa molemmin puolin ohutrapattua tiilikennoharkkoa kuin aiemmissakin piirroksissa.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat