Seuraa 
Viestejä6
Liittynyt26.12.2016

Minulla on käytössä n 1kw / 100volttia aurinko sähköä ! Miten saan sen päivällä vedyksi ja yöllä takaisin sähköksi ?? Mitä tuo prosessi maksaa ??

Sivut

Kommentit (19)

Käyttäjä3417
Seuraa 
Viestejä6
Liittynyt26.12.2016

Tavalliset lyijyakut eivät ole ratkaisu. Niiden varausmaksu on täysin riittämätön !
Litium akut ovat myös kalliista. Vedystä saisi myös saasteetonta polttoainetta.

Raisku
Seuraa 
Viestejä214
Liittynyt20.9.2015

Käyttäjä3417 kirjoitti:
Tavalliset lyijyakut eivät ole ratkaisu. Niiden varausmaksu on täysin riittämätön !
Litium akut ovat myös kalliista. Vedystä saisi myös saasteetonta polttoainetta.

Varastoitavaa sähköä syntyy pari kilowattia päivässä, siihen riittää 2-3 kpl 100Ah lyijyakkua, joita myydään 100 eurolla.

Veden elektrolyysillä ja vetypolttokennolla saa varastoitua huonolla hyötysuhteella energiaa.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Nää viestiketjut on kyllä välillä totaalisen sekoja. Kun kaveri kysyy että miten se saa aurinkosähköstään vetyä, niin tyypit ehdottelee lyijyakkua.
Niinku että siis mit vit??? Eihän lyijyakku liity vedyn tekemiseen mitenkään.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Käyttäjä3417 kirjoitti:
Minulla on käytössä n 1kw / 100volttia aurinko sähköä ! Miten saan sen päivällä vedyksi ja yöllä takaisin sähköksi ?? Mitä tuo prosessi maksaa ??

Prosessi maksaa yleensä enemmän kuin mitä saman energian hankkiminen muulla tavalla maksaisi. Katso hakukoneella hakusana Hydrogen Economy ja Hydrogen Energy Storage nähdäksesi optimistisia arvioita.

http://energystorage.org/energy-storage/technologies/hydrogen-energy-sto...

Kokonaishyötysuhde prosessissa sähköenergia -> vetykaasu -> sähköenergia on luokkaa 30%.

Vedyn tuottaminen: PEM (proton exchange membrane) elektrolyysi, hyötysuhde noin 65 %

Sähkön tuottaminen vedystä: Polttokenno, hyötysuhde alle 50 %.

Tuohon kun sitten huomioidaan vedyn varastointiin tarvittavat laitteet ja polttokennon hinta niin kalliiksi tulee. Lisäilona vaarat, joita vedyn kanssa säätäminen aiheuttaa.

Ihan tavallisten lyijyakkujen käyttämisessä aurinkosähkön varastointiin on se hyvä puoli, että laitteiston kustannukset eivät ole kovin hirmuiset vaikka akuston käyttöikä ei olekaan kovin hyvä. Voi siis aloittaa aurinkosähkön hyödyntämisen kokeilumielessä heti eikä joudu investoimaan järjetöntä määrää rahaa eletrolyysi-, vetyvarasto- ja polttokennolaitteisiin. Systeemissä ei ole mitään eksoottisia osia eikä kaasusta aiheutuvaa räjähdysvaaraa. Sen taloudellisuus ei ole kovin hyvä eli vaikka varastoitava energia olisi täysin ilmaista niin akustosta purettava energia on moninkertaisesti kalliimpaa kuin töpselisähkö.

Et viestissäsi kertonut kuinka suuren määrän energiaa haluat säilöä akustoon. Se määrää akuston hinnan. Kuinka monta auringotonta päivää on laitteiston oltava valmis antamaan energiaa käyttöösi? Lyijyakuilla kulut ovat luokkaa yli 100 euroa yhtä akusta purettavissa olevaa kilowattituntia kohti. Joudut myös huomioimaan sen, että akkuja on oltava riittävän paljon rinnakkain jotta saavutettaisiin käyttötarkoitustasi varten sopiva maksimipurkuvirta. Sähköautojen yleistyminen tuo markkinoille myyntiin suurikapasiteettisia käytettyjä akustoja.

-----

Ajoittain energiaa tuottavien tuotantomuotojen suurin ongelma on pitkään ollut energian varastointi järkevällä hyötysuhteella ja erityisesti järkevin kustannuksin siten, että se on käytettävissä sähkölaitteiden voimanlähteeksi. Se kun ei tahdo onnistua millään. Vaikka energian tuottaminen tuuligeneraattorilla tai aurinkopaneelilla onnistuisi kohtuullisella hinnalla niin tuo varastointivaihe tekee koko prosessista kalliin. Pienessä mittakaavassa se on energiamäärää kohti vieläkin kalliimpaa. Jos käyttökohde on kiinteän sähköverkon ulkopuolella esimerkiksi saaressa tai erämökillä niin silloin tuo voi olla kannattavaa, muuten nykyisellä teknologian tasolla ei.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Tässä vedyn tuotannon kustannuksia suuremmassa mittakaavassa. Katso myös pääomakustannuksia.

https://www.hydrogen.energy.gov/pdfs/14004_h2_production_cost_pem_electr...

--

Hyvin pienen mittakaavan testailuun löytyy hakukoneella katsottuna labrademoja varten valmiiksi tehtyjä huokeita laitteita, tässä luokkaa 40 euroa kipale.

http://www.fuelcellstore.com/horizon-mini-pem-fuel-cell

http://www.fuelcellstore.com/hydrogen-equipment/educational-electrolysis...

Huomaa polttokennon antama matala jännite 0.6 V ja virta 0.36 A täydellä ulostuloteholla 0.2 W.  Tarvitset jännitettä nostavan nimenomaan tätä tarkoitusta varten suunnitellun hakkurivirtalähteen tuottamaan käyttökelpoisia jännitteitä polttokennon antamasta ulostulojännitteestä. Yksi täydellä teholla ajettu elektrolyysikenno (1.8 ... 3 V, 1 A) tuottaa 7 ml vetyä minuutissa ja yksi polttokenno syö 2 ml vetyä minuutissa.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Jos lopulta olet sitä mieltä että täysimittainen vetytalous on juuri sinua varten niin tässä uusien laitteiden vertailuhintoja. Minulla ei ole tuosta firman luotettavuudesta tai kilpailukyvystä hintojen suhteen mitään omakohtaista kokemusta:

http://www.fuelcellstore.com/fuel-cell-stacks/high-power-fuel-cell-stacks

Kilowattia kohti hintaa tulee noissa (1 kW, 2 kW tai 3 kW) noin 5000 dollaria + tulli + alv.

Vetygeneraattorin ja vedyn varastoinnin kulut sitten tuohon päälle. Lisää hintatietoa ja käytettyjä laitteistoja löydät kun käyt ebayssa katsomassa mitä löytyy hakusanalla PEM hydrogen.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Raisku
Seuraa 
Viestejä214
Liittynyt20.9.2015

CE-hyväksytty kirjoitti:
Nää viestiketjut on kyllä välillä totaalisen sekoja. Kun kaveri kysyy että miten se saa aurinkosähköstään vetyä, niin tyypit ehdottelee lyijyakkua.
Niinku että siis mit vit??? Eihän lyijyakku liity vedyn tekemiseen mitenkään.

"Tavalliset lyijyakut eivät ole ratkaisu. Niiden varausmaksu on täysin riittämätön !
Litium akut ovat myös kalliista."

Jos joku ei tiedä pärjäävänsä lyijyakuilla, on siitä hyvä sille kertoa, eikä tarjota ainoastaan 10 kertaa kalliimpaa vaihtoehtoa. Idioottimaista ja sekoa olisi se.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28275
Liittynyt16.3.2005

CE-hyväksytty kirjoitti:
Nää viestiketjut on kyllä välillä totaalisen sekoja. Kun kaveri kysyy että miten se saa aurinkosähköstään vetyä, niin tyypit ehdottelee lyijyakkua.
Niinku että siis mit vit??? Eihän lyijyakku liity vedyn tekemiseen mitenkään.

Valitettavasti liittyy, vaikka ei ehkä tavalla jota aloittaja arvostaa: http://yle.fi/uutiset/3-8413271

Aloittaja vaikuttaa kaverilta, jolla ei ole minkäänlaista tajua mitä on tekemässä, ja jolle on suorastaan edesvastuutonta neuvoa miten tehdään suuria määriä vetykaasua, joka on teollisuudessakin turvallisuusongelmaisena pidetty aine. Lyijyakutkin ovat siinä rajoilla. 100 Ah:n lyijyakulla tekee näppärän pintaremontin kämppäänsä, ja bonuksena työllistää lääkäreitä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28275
Liittynyt16.3.2005

Tässähän on kerrottu, että se ei sovi siihen tarkoitukseen mihin aloittaja sitä kaavailee. Ainakin minusta kysymyksestä saa selvästi sen kuvan, että hän on kiinnostunut hyödyntämään prosessia energian varastointiin minimaalisilla ponnistuksilla eikä ymmärtämään sitä teoreettisesti tai käytännössä.

Elektrolyysikennojen teko-ohjeita löytyy helposti. Vedyn varastointiohjeita sattuneesta syystä paljon vähemmän. Kotitarvevedynhamstraajat eivät ilmeisesti ole löytäneet graalin maljaa vielä - ja ehkä ovat siinä kunnossa etteivät edes kykene raportoimaan epäonnistumisistaan.

Jos vety varastoidaan teollisuuden turvastandardien mukaan, tuon järjestelmän tuottama energia ei riitä pyörittämään vetykontin tuuletusta ja turvalaitteita. Ja jos on tarve kysyä mitä maksaa, niin se järjestelmä ei ole kysyjää varten.

Käyttäjä3417
Seuraa 
Viestejä6
Liittynyt26.12.2016

Kiitos todella hienoista kommenteista. On tosiaan hupaisaa miten tällainen keskustelu saa "asiantuntijat" liikkeelle. Itselläni on vuosien kokemus aurinko sähköstä ja sähköautoista. Auringosta on todella helppo ottaa sähköä käyttöön suuriakin määriä, mutta silloin kuin se paistaa. Auton lataaminen ja myös kotitalous sähkön kulutus kun painottuvat iltaan tai yöhön.
Tällä vetyyn varstoimisella ajattelin juuri tuota sykliä. Lyijyakulla lataus purkautuu todella nopeasti jo siksi kun virran muotoa (tasa/vaihto) .
Voi olla että eteläeuroopasta voisi saada jo käytettyjä litium akkuja ! Se on hyvä pointti.
Renault /overlease on tehnyt myös jo vuosia litium akkujen uudelleen kunnostusta.
Se joka esittää lyijyakulla aurinkoenergiaa varastoitavaksi ei todellakaan hallitse tätä aihetta.
Hyötysuhde eI ole kovin kriittinen asia koska aurinko sähköllä ei ole hintaa eikä veroa.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Neutroni kirjoitti:
Tässähän on kerrottu, että se ei sovi siihen tarkoitukseen mihin aloittaja sitä kaavailee.

Mitä sitte? Kaikkihan me pöljäillään ja välillä lyö vähän näpeille ja otsatukka höyrystyy.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat