Seuraa 
Viestejä1043
Liittynyt10.5.2014

Satuin tutkimaan luonnonvakioita taas.
Ydinmagnetonin arvo ja Bohrin magnetonin arvo kiinnittivät huomioni.
5.050 ja 927.400 ja kaava on alkeisvaraus kertaa Red. Planck / 2 massa.

Ydinmagnetonissa massa on protonin massa ja Bohrin magnetonissa elektronin massa.

Minkä vuoksi ne muistuttavat elektronin ja protonin massan arvoja elektronivoltteina.
0.511 MeV ja 539 MeV. Mutta ne ovat vain toistapäin. Kun jaetaan alkeisvaraus x Red. Planckin vakio
protonin massalla saadaan elektronin elektronivolttiluku ja kun jaetaan alkeisvaraus x Red. Plancin vakio
elektronin massalla saadaan protonin elektronivolttiluku. Ja vielä mitä tarkoittaa, että magnetoni on
tavallaan magneettinen momentti.

Elektronin massa 0.5 MeV Elektronin magneettinen momentti 928
Protonin massa 939 MeV Protonin "magneettinen momentti" 0.5

Eli Elektronin massa = Protonin "magneettinen momentti" ???
ja Protonin massa = Elektronin magneettinen momentti ???

E = mc2 niin m = E/c2

E/c2 = e kertaa Red. Planc / 2m

on ristikkäin kerrottuna sama kuin e kertaa Red. Planck kertaa c2 = E kertaa 2m
saadaan 15.185456 = E kertaa 2m

sijoitetaan E paikkalle mc2
saadaan
15.185456 = 3mc2
saadaan
m = 0.563203

Sitten kun tuolla saadulla m arvolla kertoo kg painon protonin ja elektronin erikseen niin saadaan
kummankin massa elektronivolteissa. Tuo luku on siis eräänlainen kg to eV converter?

Varsinainen kysymykseni koskee tuota magneettista momenttia?

Minkä vuoksi elektronin massa näyttää jotenkin korreloivan protonin "magneettisen momentin" kanssa?
Minkä vuoksi protonin massa näyttää jotenkin korreloivan elektronin magneettisen momentin kanssa?

Suoranaisesti tuo ydinmagnetoni ei ole protonin magneettinen momentti, mutta se saadaan kuitenkin
2 kertaa protonin massalla jaettaessa niin kuin Bohrin magnetoni saadaan 2 kertaa elektronin massalla jaettaessa.
Ja Bohrin magnetonia kutsutaan wikipediassa magneettiseksi momentiksi. Miksi sitten en voisi kutsua
ydinmagnetonia myös magneettiseksi momentiksi, VAIKKA SEN LUKUARVO EI SIIS OLE SAMA KUIN
PROTONIN MAGNEETTISEN MOMENTIN OIKEA LUKUARVO. Täytyy muistaa, että elektronilla ja protonilla on eri
suuruinen spin????

Minkä vuoksi kuitenkin tuollainen hämäävä ristikkäin meneminen on noiden välillä:

Ydinmagetoni *************** Elektronin massa eV
Bohrin magetoni ************ Protonin massa eV

Tässä edellä kirjoittamassani on yleistyksiä ja oletuksia, jotka eivät pidä paikkansa, joten älä usko kaikkea
mitä kirjoitan, mutta jos ymmärsit ihmettelyn aiheeni niin pari sanaa siitä olisi tervetullutta.

Kommentit (3)

Titanic
Seuraa 
Viestejä1043
Liittynyt10.5.2014

Ylöskvarkki 2.3 MeV

Alaskvarkki 4.8 MeV

Kun nuo jakaa siis luvulla 0.563203 saadaan kg massa kummallekin kvarkille.

Ylöskvarkki: 4.0837850 ???

Alaskvarkki: 8.5226818 ???

Kun massa tiedetään voidaan laskea molemmille magneettinen momentti:

Ylökvarkki: 0.137911 ???

Alaskvarkki: 0.033041 ???

https://en.wikipedia.org/wiki/Neutron_magnetic_moment

Neutroni: 2 alaskvarkkia plus 1 ylöskvarkki; massa = 21.1291486 ?? ; magneettinen momentti = 0.203993 ??

Protoni: 2 ylöskvarkkia plus 1 alaskvarkki; massa = 16.6902518 ; magneettinen momentti = 0.308863

Todellisuudessa Neutronin luvut ovat : massa = 1.674 927 351 ; magneettinen momentti = 1.913

Protonin luvut ovat: massa = 1.672 621 777 ; magneettinen momentti = 2.793

Mikä tässä siis ihmetyttää ei ole protoni, jonka luvut ovat melko lähellä toisiaan:

1.6726 ja 1.6690 massana sekä 2.793 ja 3.088 magneettisena momenttina

ihmetyttää ennemmin minkä vuoksi neutronin massa arvot eroavat toisistaan huomattaavasti:

1.6749 ja 2.1129 massana sekä magneettiset momentit 1.913 ja 2.039

Protonin massa näyttäisi koostuvan melkein sellaisenaan kolmen kvarkin masssasta kertaa x

Neutronin massa sen sijaan ei muodostu sellaisenaan kolmen kvarkin massasta kertaa x, vaan 

se on ensinnäkin lähellä magneettisen momentin arvoa ja vain 79,27 prosenttia siitä mikä on

kolmen kvarkin massa sellaisenaan.

1. Minkä vuoksi neutronin 3kvarkki-massa ja magneettinen momentti ovat lähes sama lukuarvo.

2. Minkä vuoksi neutronin tosi massa eroaa merkittävästi 3 kvarkin massasta, vaikka protonilla lähes samat.

3. Jos MeV jaetaan  1/3 e kertaa Red. Plancin vakion suuruisella kertoimella saadaan hiukkasen massa kiloina, minkä vuoksi?

4. Jos kg kerrotaan 1/3 e kertaa Red. Plancin vakion suuruisella kertoimella saadaan hiukkasen MeV, miksi?

Tässä muutama helppo laselma. En takaa ovatko ne oikein. Luultavasti eivät. Mielenkiinnosta vain nämä laskin. Ja odotin, että sokea kana löytää jyväsen, mutta ei nyt löytynyt mitään suurempaa jyvästä.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1043
Liittynyt10.5.2014

Kun lasketaan erikseen kunkin kvarkin massa ja magneettinen momentti saadaan:

Neutroni: 2 alaskvarkkia plus 1 ylöskvarkki; massa = 21.1291486 ?? ; magneettinen momentti = 0.203993 ??

Todellisuudessa Neutronin luvut ovat kuitenkin: massa = 1.674 927 351 ; magneettinen momentti = 1.913

Miksi neutronin tosiasiallinen massa on paljon pienempi kuin kolmen sen muodostavan kvarkin massa kertaa x.

Mikseivät arvot ole lähestulkoon samat? Vaan 1.67 vastaan 2.11 

Massasta ikään kuin katoaa viidesosa jonnekin tosiasialliselta neutronilta. Voiko massa ja magneettinen momentti jotenkin korvata toisiaan tai muuttua toisikseen? Äh, pelkkä heikko arvaus. Kaukana järkevästä.

Toinen seikka, jota mietin on, että minkä vuoksi näennäisen massan ja magneettisen momentin välinen lukuarvollinen ero on 0.7298 eli hienorakennevakion lukuarvoa muistuttava luku. Onko kyse sattumasta; vai onko asialla jokin merkitys? Eli 21.1291486 miinus 20.3993 = 0.7298.

Kyse on varmasti pelkästä sattumasta. Sillä ei voi olla mitään sellaista lakia kuin:

Massan lukuarvo - tai + magneettinen momentti = Hienorakennevakio.

Se on mahdottomuus.

Luin englannin kielisellä Googlella etsien, että neutronin ja protonin massojen suhteen pitää olla tarkoin hienosäädetty. Mikäli neutornien massa olisi suurempi kuin mitä se on niin ei olisi syntynyt vetyä niin paljon ja alkumaailmankaikkeuden tähdet olisivat muodostuneet heliumista, jonka vuoksi niiden elinaika olisi ollut vain muutama sata miljoonaa vuotta. Voisiko se olla syy siihen minkä vuoksi alkuräjähdyksen paikkaa ei nykyisin näy teleskoopeilla? Kaikki tuon paikan tähdet polttivat heliumin loppuun sadassa miljoonassa vuodessa?

Toisaalta mikäli neutronien massa olisi nykyistä pienempi niin kaikkialla olisi paljon neutronitähtiä ja mustia aukkoja. Jotenkin noin se meni; mikäli oikein muistan.

Tämä ketju on vähän susi; eikä kuuluisi oikeastaan Tiede foorumille tasonsa heikkouden tähden, mutta kuitenkin luin, että tieteen yksi haaste  tai jopa määrätty tehtävä on tänä päivänä ottaa esiin uudestaan luonnonvakioiden kaavat ja käydä ne lävitse uusia ajatuksia etsien. Olen siis vain tehnyt sitä mikä on ajankohtaista tieteen tehtäväluettelossa tosin hyvin, hyvin sumeaa logiikkaa hyväksi tai oikeammin pahaksi käyttäen.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat