Seuraa 
Viestejä3424
Liittynyt16.1.2016

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tieteenp-ivien-p-rhistel...

Kirjoittanut Juhani Kahelin (23. tammikuu 2017, 14:00)

Seurasin Tieteenpäiviä viisi päivää aamusta iltaan.

Jäljelle jäi ärtymys.

Ärtymys siitä että monet hyvät ajatukset katoavat taivaan tuuliin. Sitäkin enemmän ärtymys päivillä muhivasta pörhistelystä ja vallantäyteydestä. Seuraavassa muutama poiminta, ei kaikki, jatkan ehkä myöhemmin. Alla olevat voi lukea missä järjestyksessä tahansa.

Onko sääntelyn purkaminen yleisesti hyväksytty tavoite?

Tieteenpäivien koostejulkaisu on nimeltään Kaikki vapaudesta. Sitä kaupiteltiin kaikissa sessioissa. Kirjan johdannon ovat allekirjoittaneet Ilari Hetemäki, Teija Tiilikainen ja Kari Enqvist. Johdannossa väitetään, että turhien sääntöjen poistaminen eli normienpurku on yleisesti hyväksytty tavoite. Onko näin? Perustuuko väite tutkimukseen eli onko väite tieteellisesti todettu? Lähdeviitettä kirjassa ei ole. Tieteenpäivien omastakin ohjelmasta löytyi näyttöä päinvastaisesta. Vuoden professoriksi valittu Erik Bondsdorff kertoo ylpeänä kuinka hän sai aikaan kalanviljelyn sääntelyn Itämerellä. Huomatkaa: siis sääntelyn. Mihin kaikkeen muuhun sääntelyä ollaan lisäämässä: ilmastopäästöt, pankkien toiminnan sääntely, makrotalouden vakaus, EU:n budjettikurisääntö, julkisuuslaki, terveyspalvelut. Niin edelleen, loputtomiin. Mutta tiedeväki väittää että sääntelyn vähentäminen on yleisesti hyväksytty tavoite. Onko tällainen väittämä tiedettä? Millaista tiedettä? Ehkä totuudenjälkeistä, posttruth.

Kuka määrittelee tieteenvapauden?

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarlo Hämeri aloitti kysymällä kuka määrittelee tieteenvapauden. Minne hävisi akateeminen vapaus, kuinka se saadaan takaisin, aloitti kiitospuheensa vuoden professori Erik Bondsdorff. Kysymys tieteenvapaudesta on järeä, se tulee suoraan perustuslaista. Kysymys ei ole akateeminen, sillä on yhteys meidän itsekunkin elämään: keiden ongelmiin tieteellä haetaan vastauksia. Saatiinko kysymykseen vastaus? Mielestäni ei. Salissa rivillä 2 istui tiedepolitiikan ylin vallankäyttäjä, OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Vastasiko hän? Ei. Hän vaikeni. Tai ehkä vastaus oli kuultavissa rivien välissä. Hän kehui ”strategiaistuntoja” valtioneuvoston tai akatemia-viraston takakammareissa. Tätä on Suomen tiedepolitiikka. Vallankäyttöä vaikenemalla ja piilokammareissa.

Yliopistolain hyvyys?

Sirpa Asko-Seljavaara kertoi moneen kertaan kuulleensa moitteita yliopistolaista. ”Me luulimme säätävämme hyvän lain mutta eihän se sitä olekaan”, hän sanoi. Miten vastasi Anita Lehikoinen: ”yliopistolaki on erittäin onnistunut”. Yksikään paikalla olleista professoreista, rehtoreista, kanslereista ei kommentoinut Lehikoisen sanoja. Välttelemällä keskustelua tämä tiedeväki tekee itsensä osalliseksi (voinee sanoa syylliseksi) poliittiseen vaikenemiseen, sisäänpäin kääntymiseen, hyvävelihenkeen, ideologisuuteen, dogmatismiin. Aiemmin syksyllä Gaudeamuksen kirjakahvilassa julkistettiin kriittisempien professorien laatima kirja Yliopisto 2020. Nykyongelmien syyksi kirjassa ja paikalla olleiden professorien puheissa nähtiin nimenomaan vuoden 2010 yliopistolaki. Tieteenpäivien ohjelma oli laadittu yksipuoliseksi tai ainakin sellaisena se toteutui.

Seikko Eskola kysyi: professorien fiksuus vai surkeus?

Kommentit (3)

Vierailija

"Minun mielipiteeni asiaan on se, että muiden kirjoittamien tekstien copypastettaminen on hienoa."

Samaa mieltä.

Käyttäjä3456
Seuraa 
Viestejä389
Liittynyt20.12.2016

Tieteenvapaus on tietenkin vapautta tehdä oikeanlaista tiedettä ja päätyä tieteellisissä tutkimuksissa oikeanlaisiin lopputuloksiin, jotka eräiden tieteenalojen osalta on jo etukäteen päätetty.

Vääränlainen tiede on sitä, jota apurahaa myöntävä osapuoli tai palkkauksesta päättävä laitoksen proffa pitää vääränlaisena. Oikeanlainen tiede voi muuttua vääränlaiseksi, jos tutkija ei riittävän varhaisessa vaiheessa ymmärrä tarkistuttaa tulostensa olevan linjassa laitoksen politiikan kanssa. Kovissa tieteissä tämän taudin oireita on vähemmän kuin yhteiskuntatieteissä tai humanististen tieteiden puolella yleensäkin. Sukupuolentutkimuksesta en viitsi edes aloittaa kun se on aina ollut enemmänkin ideologiaa kuin tiedettä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat