Sivut

Kommentit (2127)

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Muuten: mitä tarkoitat hoh tuolla "vinoittain olevalla 700cm":llä?

Lovi   A   vasemmanpuoleisessa  laurissa  ja  lovi   B  oikeanpuoleisessa  laituriissa  määrittää  junan  nopeuden.

Esimerkissäni  junan  nopeus  oli  150000 km/s  ja  lovi  oikeanpuoleisessa  laiturissa  on  300 cm  kauempana..  Lovien   A   ja   B   välinen  etäisyys  on  noin  700 cm  siis  nopeudella  150000 km/s

Suhteellisuusteoria  olettaa  että  tämä  700cm  on  valon  kulkusuunta  eikä  valo  pysty  etenemään  20  nanosekunnissa  kuin  600 cm,  eli  asemapäällikön  näkökulmasta  valo  jää  metrin  vajaaksi  seinästä  kun  matkustaja  näkee  valon  osuvan  seinään.

Valo  ei  kulje  tuota  vinottaista  rataa  ja  siinä  on  se  100  vuotinen  virhe.

Laiturin suhteen valo kulkee nimenomaan vinottaista rataa kääntyen junan kulkusuuntaan. Valon matka on silloin pidempi ja kulkuaika myös pidempi. Aikojen ero vaunun sisällä ja laiturilta katsottuna saa selityksensä Lorentzin muunnosyhtössä aja dilataationa. 

Jos  valo  kulkisi  vinottain  täytyisi  taskulampunkin  käätyä  vinottaiseen  suuntaan.  Lisäksi  valoläikän  pitäisi  olla  soikea  vastakkaisella  seinällä.

Näin  ei  kuitenkaan  tapahdu,  joten  olet  täysin  väärässä.

Jos ammut pistoolilla vaunussa tarkasti poikittain junan kulkusuunnan suhteen, luoti lentää aivan kohtisuoraan vastaseinään, vaikka et ole kääntänyt piippua vinoon menosuuntaan. Laiturilta katsottuna luoti lentää vinosti junan kulkusuuntaan. Samalla tavalla jokainen fotoni, joka lampusta lähtee, tottelee samaa lakia, kuin pistoolin luoti. Kuten sanoin, vaunussa on oma koordinaatistonsa, jossa valon nopeus ei ole missään riippuvuudessa muista ulkopulisista koordinaatistoista, ei suuruudeltaan eikä suunnaltaan. Aikoinaan Tekniikan Maailmasa joku väitti, että kun junassa hyppää ilmaan suoraan ylös, niin putoaa taaksepäin. Oletko sinäkin siis sitä mieltä, että putoat taaksepäin?

Luodin  terävä  kärki  kertoo  luodin  suunnan.

Kun  pistoolilla  jonka  piippu  on  rihlattu  ammutaan  luoti  kohtisuoraan  vaunun  vastakkaiseen  seinään  ja  asemapäällikkö  filmaa  videokameralla    tapahtuman  ylhäältä  vaunun  lasikaton  läpi  niin  voimme  todeta  seuraavaa:  Kun  filmiä  tarkastellaan  kuva  kuvalta  voimme  todeta,  että  jokaisessa  yksittäisessä  kuvassa  luodin  kärki  osoittaa  suoraan  vastapäiseen  seinään  ja  tämä  on  luodin  kulkusuunta.  Koska  luoti  ei  käänny  vinottain niin  luodin  kulkussuunta  ei  myöskään  kulje  vinottain.

Eihän luoti tietenkään vinottain käänny, sehän on selvä. Mutta jos radan yli olevalta sähkölankojen orrelta tarkastellaan luodin lentorataa lasikaton läpi, se lentää vinottain vaunun kulkusuuntaan nähden. 

Jos sinä hyppäät avoimessa junanvaunussa suoran ilmaan, sinä putoat takaisin samaan kohtaan lattialla. Jos pyydät kaveriasi kuvaamaan hyppysi videokameralla radan vierestä, ja katsot videon, huomaat, että hyppysi lentorata on kaareva, eikä pystysuuntaan edestakainen. 

Olet  tietysti koulussa fysiikan tunneilla vain unelmoinut luokan ihanimmasta gimmasta, (oliko blondi, brunette, vai tummatukka?), kun ei edes fysiikan alkeista oleellisin ole tarttunut korviesi väliin.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2527

Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Muuten: mitä tarkoitat hoh tuolla "vinoittain olevalla 700cm":llä?

Lovi   A   vasemmanpuoleisessa  laurissa  ja  lovi   B  oikeanpuoleisessa  laituriissa  määrittää  junan  nopeuden.

Esimerkissäni  junan  nopeus  oli  150000 km/s  ja  lovi  oikeanpuoleisessa  laiturissa  on  300 cm  kauempana..  Lovien   A   ja   B   välinen  etäisyys  on  noin  700 cm  siis  nopeudella  150000 km/s

Suhteellisuusteoria  olettaa  että  tämä  700cm  on  valon  kulkusuunta  eikä  valo  pysty  etenemään  20  nanosekunnissa  kuin  600 cm,  eli  asemapäällikön  näkökulmasta  valo  jää  metrin  vajaaksi  seinästä  kun  matkustaja  näkee  valon  osuvan  seinään.

Valo  ei  kulje  tuota  vinottaista  rataa  ja  siinä  on  se  100  vuotinen  virhe.

Laiturin suhteen valo kulkee nimenomaan vinottaista rataa kääntyen junan kulkusuuntaan. Valon matka on silloin pidempi ja kulkuaika myös pidempi. Aikojen ero vaunun sisällä ja laiturilta katsottuna saa selityksensä Lorentzin muunnosyhtössä aja dilataationa. 

Jos  valo  kulkisi  vinottain  täytyisi  taskulampunkin  käätyä  vinottaiseen  suuntaan.  Lisäksi  valoläikän  pitäisi  olla  soikea  vastakkaisella  seinällä.

Näin  ei  kuitenkaan  tapahdu,  joten  olet  täysin  väärässä.

Jos ammut pistoolilla vaunussa tarkasti poikittain junan kulkusuunnan suhteen, luoti lentää aivan kohtisuoraan vastaseinään, vaikka et ole kääntänyt piippua vinoon menosuuntaan. Laiturilta katsottuna luoti lentää vinosti junan kulkusuuntaan. Samalla tavalla jokainen fotoni, joka lampusta lähtee, tottelee samaa lakia, kuin pistoolin luoti. Kuten sanoin, vaunussa on oma koordinaatistonsa, jossa valon nopeus ei ole missään riippuvuudessa muista ulkopulisista koordinaatistoista, ei suuruudeltaan eikä suunnaltaan. Aikoinaan Tekniikan Maailmasa joku väitti, että kun junassa hyppää ilmaan suoraan ylös, niin putoaa taaksepäin. Oletko sinäkin siis sitä mieltä, että putoat taaksepäin?

Luodin  terävä  kärki  kertoo  luodin  suunnan.

Kun  pistoolilla  jonka  piippu  on  rihlattu  ammutaan  luoti  kohtisuoraan  vaunun  vastakkaiseen  seinään  ja  asemapäällikkö  filmaa  videokameralla    tapahtuman  ylhäältä  vaunun  lasikaton  läpi  niin  voimme  todeta  seuraavaa:  Kun  filmiä  tarkastellaan  kuva  kuvalta  voimme  todeta,  että  jokaisessa  yksittäisessä  kuvassa  luodin  kärki  osoittaa  suoraan  vastapäiseen  seinään  ja  tämä  on  luodin  kulkusuunta.  Koska  luoti  ei  käänny  vinottain niin  luodin  kulkussuunta  ei  myöskään  kulje  vinottain.

Eihän luoti tietenkään vinottain käänny, sehän on selvä. Mutta jos radan yli olevalta sähkölankojen orrelta tarkastellaan luodin lentorataa lasikaton läpi, se lentää vinottain vaunun kulkusuuntaan nähden. 

Jos sinä hyppäät avoimessa junanvaunussa suoran ilmaan, sinä putoat takaisin samaan kohtaan lattialla. Jos pyydät kaveriasi kuvaamaan hyppysi videokameralla radan vierestä, ja katsot videon, huomaat, että hyppysi lentorata on kaareva, eikä pystysuuntaan edestakainen. 

Olet  tietysti koulussa fysiikan tunneilla vain unelmoinut luokan ihanimmasta gimmasta, (oliko blondi, brunette, vai tummatukka?), kun ei edes fysiikan alkeista oleellisin ole tarttunut korviesi väliin.

 Pistoolin  luodilta  kuluu  0,1  sekunttia  saavuttaa  vastaseinä  ja  asemapäällikkö  kuvaa  sen  videokameralla  junan  ollessa  paikallaan  asemalla.  Kun  kuvataan  liikuvaa  junaa  videokameralla  luodin  matka-aika  on  junan  nopeudesta  riippumatta  aina  tuo  0,1  sekunnttia.  Luoti  uppoaa  junan  paksuun  puuseinään  aina  yhtä  syvälle,  eikä  junan  nopeus  lisää  luodin  liike-energiaa  yhtään.  On  täysin  selvää,  ettet  pysty  tätä  ymmärtämään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Muuten: mitä tarkoitat hoh tuolla "vinoittain olevalla 700cm":llä?

Lovi   A   vasemmanpuoleisessa  laurissa  ja  lovi   B  oikeanpuoleisessa  laituriissa  määrittää  junan  nopeuden.

Esimerkissäni  junan  nopeus  oli  150000 km/s  ja  lovi  oikeanpuoleisessa  laiturissa  on  300 cm  kauempana..  Lovien   A   ja   B   välinen  etäisyys  on  noin  700 cm  siis  nopeudella  150000 km/s

Suhteellisuusteoria  olettaa  että  tämä  700cm  on  valon  kulkusuunta  eikä  valo  pysty  etenemään  20  nanosekunnissa  kuin  600 cm,  eli  asemapäällikön  näkökulmasta  valo  jää  metrin  vajaaksi  seinästä  kun  matkustaja  näkee  valon  osuvan  seinään.

Valo  ei  kulje  tuota  vinottaista  rataa  ja  siinä  on  se  100  vuotinen  virhe.

Laiturin suhteen valo kulkee nimenomaan vinottaista rataa kääntyen junan kulkusuuntaan. Valon matka on silloin pidempi ja kulkuaika myös pidempi. Aikojen ero vaunun sisällä ja laiturilta katsottuna saa selityksensä Lorentzin muunnosyhtössä aja dilataationa. 

Jos  valo  kulkisi  vinottain  täytyisi  taskulampunkin  käätyä  vinottaiseen  suuntaan.  Lisäksi  valoläikän  pitäisi  olla  soikea  vastakkaisella  seinällä.

Näin  ei  kuitenkaan  tapahdu,  joten  olet  täysin  väärässä.

Jos ammut pistoolilla vaunussa tarkasti poikittain junan kulkusuunnan suhteen, luoti lentää aivan kohtisuoraan vastaseinään, vaikka et ole kääntänyt piippua vinoon menosuuntaan. Laiturilta katsottuna luoti lentää vinosti junan kulkusuuntaan. Samalla tavalla jokainen fotoni, joka lampusta lähtee, tottelee samaa lakia, kuin pistoolin luoti. Kuten sanoin, vaunussa on oma koordinaatistonsa, jossa valon nopeus ei ole missään riippuvuudessa muista ulkopulisista koordinaatistoista, ei suuruudeltaan eikä suunnaltaan. Aikoinaan Tekniikan Maailmasa joku väitti, että kun junassa hyppää ilmaan suoraan ylös, niin putoaa taaksepäin. Oletko sinäkin siis sitä mieltä, että putoat taaksepäin?

Luodin  terävä  kärki  kertoo  luodin  suunnan.

Kun  pistoolilla  jonka  piippu  on  rihlattu  ammutaan  luoti  kohtisuoraan  vaunun  vastakkaiseen  seinään  ja  asemapäällikkö  filmaa  videokameralla    tapahtuman  ylhäältä  vaunun  lasikaton  läpi  niin  voimme  todeta  seuraavaa:  Kun  filmiä  tarkastellaan  kuva  kuvalta  voimme  todeta,  että  jokaisessa  yksittäisessä  kuvassa  luodin  kärki  osoittaa  suoraan  vastapäiseen  seinään  ja  tämä  on  luodin  kulkusuunta.  Koska  luoti  ei  käänny  vinottain niin  luodin  kulkussuunta  ei  myöskään  kulje  vinottain.

Eihän luoti tietenkään vinottain käänny, sehän on selvä. Mutta jos radan yli olevalta sähkölankojen orrelta tarkastellaan luodin lentorataa lasikaton läpi, se lentää vinottain vaunun kulkusuuntaan nähden. 

Jos sinä hyppäät avoimessa junanvaunussa suoran ilmaan, sinä putoat takaisin samaan kohtaan lattialla. Jos pyydät kaveriasi kuvaamaan hyppysi videokameralla radan vierestä, ja katsot videon, huomaat, että hyppysi lentorata on kaareva, eikä pystysuuntaan edestakainen. 

Olet  tietysti koulussa fysiikan tunneilla vain unelmoinut luokan ihanimmasta gimmasta, (oliko blondi, brunette, vai tummatukka?), kun ei edes fysiikan alkeista oleellisin ole tarttunut korviesi väliin.

 Pistoolin  luodilta  kuluu  0,1  sekunttia  saavuttaa  vastaseinä  ja  asemapäällikkö  kuvaa  sen  videokameralla  junan  ollessa  paikallaan  asemalla.  Kun  kuvataan  liikuvaa  junaa  videokameralla  luodin  matka-aika  on  junan  nopeudesta  riippumatta  aina  tuo  0,1  sekunnttia.  Luoti  uppoaa  junan  paksuun  puuseinään  aina  yhtä  syvälle,  eikä  junan  nopeus  lisää  luodin  liike-energiaa  yhtään.  On  täysin  selvää,  ettet  pysty  tätä  ymmärtämään!

Onko täällä joku väittänyt, että luoti uppoaa eri syvyydelle vastaseinään, kun juna on paikallan tai liikkuu? Mistäs  tulee edes mieleesikään, että joku ei tuota tietäisi? 

Vasta sitten, kun ammut luodin vaunun avoimen ikkunan läpi vaikka puiseen äänieristyselementtiin, silloin  junan liike summautuu luodin nopeuteen, ja sillä on suurempi liike-energia, kuin jos ammut sen radan takaa paikallaan seisten (sama etäisyys).  Junasta ammuttu luoti tosin tekee soikean reijän, eikä reijän muodosta voi päätellä, kumpi luoti on tehokkaampi.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2527

"Onko  täällä  joku  väittänyt,  että  luoti  uppoaa  eri  syvyydelle  vastaseinään,  kun  juna  on  paikallaan  tai  liikkuu."

Koska  luoti  uppoaa aina  samalle  syvyydelle,  tämä  todistaa  sen,  että  luodin  nopeus  on  aina  sama  junan  nopeudesta  riippumatta.

Mitataan  luodin  nopeutta  mistä  tahansa  sille  saadaan  aina  sama  nopeus,  junan  nopeudella  ei  ole  mitään  merkitystä.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

H.O.H kirjoitti:
"Onko  täällä  joku  väittänyt,  että  luoti  uppoaa  eri  syvyydelle  vastaseinään,  kun  juna  on  paikallaan  tai  liikkuu."

Koska  luoti  uppoaa aina  samalle  syvyydelle,  tämä  todistaa  sen,  että  luodin  nopeus  on  aina  sama  junan  nopeudesta  riippumatta.

Mitataan  luodin  nopeutta  mistä  tahansa  sille  saadaan  aina  sama  nopeus,  junan  nopeudella  ei  ole  mitään  merkitystä.

Sinä et siis ymmärtämyt mitä kirjoitin, jos ammut luodin liikkuvan vaunun avoimesta ikkunasta.

Kyllä noi gimmat on auttamattomasti sekoittaneet koulussa sun pääsi, kun ei tuokaan mene jakeluun.

Et vastannut kysymykeeni, mikälainen tämä ihastuksesi oli, joka torppasi fyskan oppien pääsyn aivoissasi sille varattuun piltuuseen?  

Minun ihastukseni oli blondin ja brunetin välimalli, vähän vaaleita kesakoitakin, mutta se ei haitannut. Kun olin vuoden nuorempi, lyhyempi ja tyhmempi, eihän minulla mitään mahiksia ollut. Mitähän tälle luokan älyeliitin kaunottarelle mahtaakaan kuulua nykyisin. No vuosikymmenet ovat luonnollisesti tehnyeet vääjämätöntä jälkeä hänenkin kohdallaan - en varmaan tuntisinkaan ellen kuulisi nimeään. Mutta ei hän minun ajatuksiani harhauttanut fyskan oppitunneilla - minulla vähän hitaasti leikkasi muutenkin, kun oli muuta funtsittavaa. Vasta opiskeluaikana alkoi järki juosta selvästi joutuisammin, ja silloin ymmärsinkin vielä fysiikkaa. Nyt on tiedot ruostuneet, ja tulee päästellyksi täällä joskus puuta-heinää, mutta onneksi täällä on kärsivällisiä asianosaajia, jotka ojentavat. No tämähän ei ketään kiinnosta,eikä tarvitsekaan,  mutta ajattelin, että sinäkin nyt rohkaistuisit kertomaan, mistä sulla on fyskan oppiminen kiikastanut. 

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2527

Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
"Onko  täällä  joku  väittänyt,  että  luoti  uppoaa  eri  syvyydelle  vastaseinään,  kun  juna  on  paikallaan  tai  liikkuu."

Koska  luoti  uppoaa aina  samalle  syvyydelle,  tämä  todistaa  sen,  että  luodin  nopeus  on  aina  sama  junan  nopeudesta  riippumatta.

Mitataan  luodin  nopeutta  mistä  tahansa  sille  saadaan  aina  sama  nopeus,  junan  nopeudella  ei  ole  mitään  merkitystä.

Sinä et siis ymmärtämyt mitä kirjoitin, jos ammut luodin liikkuvan vaunun avoimesta ikkunasta.

Kyllä noi gimmat on auttamattomasti sekoittaneet koulussa sun pääsi, kun ei tuokaan mene jakeluun.

Et vastannut kysymykeeni, mikälainen tämä ihastuksesi oli, joka torppasi fyskan oppien pääsyn aivoissasi sille varattuun piltuuseen?  

Minun ihastukseni oli blondin ja brunetin välimalli, vähän vaaleita kesakoitakin, mutta se ei haitannut. Kun olin vuoden nuorempi, lyhyempi ja tyhmempi, eihän minulla mitään mahiksia ollut. Mitähän tälle luokan älyeliitin kaunottarelle mahtaakaan kuulua nykyisin. No vuosikymmenet ovat luonnollisesti tehnyeet vääjämätöntä jälkeä hänenkin kohdallaan - en varmaan tuntisinkaan ellen kuulisi nimeään. Mutta ei hän minun ajatuksiani harhauttanut fyskan oppitunneilla - minulla vähän hitaasti leikkasi muutenkin, kun oli muuta funtsittavaa. Vasta opiskeluaikana alkoi järki juosta selvästi joutuisammin, ja silloin ymmärsinkin vielä fysiikkaa. Nyt on tiedot ruostuneet, ja tulee päästellyksi täällä joskus puuta-heinää, mutta onneksi täällä on kärsivällisiä asianosaajia, jotka ojentavat. No tämähän ei ketään kiinnosta,eikä tarvitsekaan,  mutta ajattelin, että sinäkin nyt rohkaistuisit kertomaan, mistä sulla on fyskan oppiminen kiikastanut. 

 

Kun  luoti poistuu  junasta,  se  ei  enää  ole  junan  kordinaatistossa. Koko  ajan  on  ollut  kysymys  siitä,  mitä  valolle  ja  luodille  tapahtuu  junassa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920

H.O.H kirjoitti:
Olen  tutkinut  tasan  yhtä  monta  kertaa kuin  Einsteinkin.

Kokeelliset fyysikot ovat tutkineet suhteellisuusteorian ennustamia ilmiöitä kymmeniä tuhansia kertoja sadan vuoden aikana, eikä ristiriitoja ole löytynyt. Et ole sinäkään, vaikka piekset suutasi joutessasi ja laitat sormet korviin. Säälittävää. Tämän palstan trollienkin taso on sellainen, että tuolla tavalla ei edes ansaita trolliksi kutsumista.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
"Onko  täällä  joku  väittänyt,  että  luoti  uppoaa  eri  syvyydelle  vastaseinään,  kun  juna  on  paikallaan  tai  liikkuu."

Koska  luoti  uppoaa aina  samalle  syvyydelle,  tämä  todistaa  sen,  että  luodin  nopeus  on  aina  sama  junan  nopeudesta  riippumatta.

Mitataan  luodin  nopeutta  mistä  tahansa  sille  saadaan  aina  sama  nopeus,  junan  nopeudella  ei  ole  mitään  merkitystä.

Sinä et siis ymmärtämyt mitä kirjoitin, jos ammut luodin liikkuvan vaunun avoimesta ikkunasta.

Kyllä noi gimmat on auttamattomasti sekoittaneet koulussa sun pääsi, kun ei tuokaan mene jakeluun.

Et vastannut kysymykeeni, mikälainen tämä ihastuksesi oli, joka torppasi fyskan oppien pääsyn aivoissasi sille varattuun piltuuseen?  

Minun ihastukseni oli blondin ja brunetin välimalli, vähän vaaleita kesakoitakin, mutta se ei haitannut. Kun olin vuoden nuorempi, lyhyempi ja tyhmempi, eihän minulla mitään mahiksia ollut. Mitähän tälle luokan älyeliitin kaunottarelle mahtaakaan kuulua nykyisin. No vuosikymmenet ovat luonnollisesti tehnyeet vääjämätöntä jälkeä hänenkin kohdallaan - en varmaan tuntisinkaan ellen kuulisi nimeään. Mutta ei hän minun ajatuksiani harhauttanut fyskan oppitunneilla - minulla vähän hitaasti leikkasi muutenkin, kun oli muuta funtsittavaa. Vasta opiskeluaikana alkoi järki juosta selvästi joutuisammin, ja silloin ymmärsinkin vielä fysiikkaa. Nyt on tiedot ruostuneet, ja tulee päästellyksi täällä joskus puuta-heinää, mutta onneksi täällä on kärsivällisiä asianosaajia, jotka ojentavat. No tämähän ei ketään kiinnosta,eikä tarvitsekaan,  mutta ajattelin, että sinäkin nyt rohkaistuisit kertomaan, mistä sulla on fyskan oppiminen kiikastanut. 

 

Kun  luoti poistuu  junasta,  se  ei  enää  ole  junan  kordinaatistossa. Koko  ajan  on  ollut  kysymys  siitä,  mitä  valolle  ja  luodille  tapahtuu  junassa.

Juu , onnittelut. Se on tosiaan ihan sinun oman ankaran aivopainiskelun  saavutus, että  junan liike ei vaunun sisällä vaikuta hintintinttiä luodin energiaan sen törmätessä vastaseinään.  Kenellekään muulle ei olisi tullut mieleenkään, että niin itsetään selvää asiaa olisi edes tarvinnut alkaa funtsia.

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2527

Pääasia on,  että  sekä  matkustaja  että  asemapäällikkö  mittaa  valon  (luodin)  kulkuajaksi  saman  ajan  seinästä  seinään  mikä todistaa  sen,  että  Aikadilaatio  on  mielikuvituksen  tuotetta.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

H.O.H kirjoitti:
Pääasia on,  että  sekä  matkustaja  että  asemapäällikkö  mittaa  valon  (luodin)  kulkuajaksi  saman  ajan  seinästä  seinään  mikä todistaa  sen,  että  Aikadilaatio  on  mielikuvituksen  tuotetta.

Pitää paikkansa- pseudofysiikassa. Oikeassa fysiikassa ei.

Kertoisit nyt, kun varmaankin olet peruskoulun käynyt, miksi fysiikasta oleelliset perusasiat ovat jääneet sinulle vieraiksi? Oliko vika opettajassa, vai  sinussa itsessä?

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2527

Neutroni kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Olen  tutkinut  tasan  yhtä  monta  kertaa kuin  Einsteinkin.

Kokeelliset fyysikot ovat tutkineet suhteellisuusteorian ennustamia ilmiöitä kymmeniä tuhansia kertoja sadan vuoden aikana, eikä ristiriitoja ole löytynyt. Et ole sinäkään, vaikka piekset suutasi joutessasi ja laitat sormet korviin. Säälittävää. Tämän palstan trollienkin taso on sellainen, että tuolla tavalla ei edes ansaita trolliksi kutsumista.

Mitään  ristiriitoja  ei  todellakaan  voida  löytää

kun  alkuperäinen  virheellisesti  suoritettu  koe  tarkastetaan  saman  virheen  omaavilla  tuhansilla    tarkistuskokeilla.

Kun  olet  kerran  noin  terävä  tyyppi,  niin  kerroppa  meille  mitä  Michelson - Morleyn  kokeessa  mitattiin  ja  mikä  oli  kokeen  lopputulos.

Kontra1
Seuraa 
Viestejä5432

H.O.H kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Olen  tutkinut  tasan  yhtä  monta  kertaa kuin  Einsteinkin.

Kokeelliset fyysikot ovat tutkineet suhteellisuusteorian ennustamia ilmiöitä kymmeniä tuhansia kertoja sadan vuoden aikana, eikä ristiriitoja ole löytynyt. Et ole sinäkään, vaikka piekset suutasi joutessasi ja laitat sormet korviin. Säälittävää. Tämän palstan trollienkin taso on sellainen, että tuolla tavalla ei edes ansaita trolliksi kutsumista.

Mitään  ristiriitoja  ei  todellakaan  voida  löytää

kun  alkuperäinen  virheellisesti  suoritettu  koe  tarkastetaan  saman  virheen  omaavilla  tuhansilla    tarkistuskokeilla.

Kun  olet  kerran  noin  terävä  tyyppi,  niin  kerroppa  meille  mitä  Michelson - Morleyn  kokeessa  mitattiin  ja  mikä  oli  kokeen  lopputulos.

On se varmaan upea tunne, kun pystyt laulamaan suohon koko tiedemaailman menneet, nykyiset ja tulevat tuhannet ja tuhannet huiput ja niiden peesaajat?

H.O.H
Seuraa 
Viestejä2527

Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Olen  tutkinut  tasan  yhtä  monta  kertaa kuin  Einsteinkin.

Kokeelliset fyysikot ovat tutkineet suhteellisuusteorian ennustamia ilmiöitä kymmeniä tuhansia kertoja sadan vuoden aikana, eikä ristiriitoja ole löytynyt. Et ole sinäkään, vaikka piekset suutasi joutessasi ja laitat sormet korviin. Säälittävää. Tämän palstan trollienkin taso on sellainen, että tuolla tavalla ei edes ansaita trolliksi kutsumista.

Mitään  ristiriitoja  ei  todellakaan  voida  löytää

kun  alkuperäinen  virheellisesti  suoritettu  koe  tarkastetaan  saman  virheen  omaavilla  tuhansilla    tarkistuskokeilla.

Kun  olet  kerran  noin  terävä  tyyppi,  niin  kerroppa  meille  mitä  Michelson - Morleyn  kokeessa  mitattiin  ja  mikä  oli  kokeen  lopputulos.

On se varmaan upea tunne, kun pystyt laulamaan suohon koko tiedemaailman menneet, nykyiset ja tulevat tuhannet ja tuhannet huiput ja niiden peesaajat?

Sinulla  on  täysi  vapaus  tuoda  kuka  tahansa  ihailemasi  fyysikko  tai  muu tietäjä  niin  saa yrittää  kumotä  väitteeni,  tosin  ei  tule  ikinä  onnistumaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920

H.O.H kirjoitti:
Sinulla  on  täysi  vapaus  tuoda  kuka  tahansa  ihailemasi  fyysikko  tai  muu tietäjä  niin  saa yrittää  kumotä  väitteeni,  tosin  ei  tule  ikinä  onnistumaan.

Se on sinun virheesi, että teet epämääräisiä väitteitä joita ei voi falsifioida havaintojen perusteella. Eivät ne ole edes väärin, vaan pelkkää aivotonta paskanjauhantaa.

JPI
Seuraa 
Viestejä28585

H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
"Onko  täällä  joku  väittänyt,  että  luoti  uppoaa  eri  syvyydelle  vastaseinään,  kun  juna  on  paikallaan  tai  liikkuu."

Koska  luoti  uppoaa aina  samalle  syvyydelle,  tämä  todistaa  sen,  että  luodin  nopeus  on  aina  sama  junan  nopeudesta  riippumatta.

Mitataan  luodin  nopeutta  mistä  tahansa  sille  saadaan  aina  sama  nopeus,  junan  nopeudella  ei  ole  mitään  merkitystä.

Sinä et siis ymmärtämyt mitä kirjoitin, jos ammut luodin liikkuvan vaunun avoimesta ikkunasta.

Kyllä noi gimmat on auttamattomasti sekoittaneet koulussa sun pääsi, kun ei tuokaan mene jakeluun.

Et vastannut kysymykeeni, mikälainen tämä ihastuksesi oli, joka torppasi fyskan oppien pääsyn aivoissasi sille varattuun piltuuseen?  

Minun ihastukseni oli blondin ja brunetin välimalli, vähän vaaleita kesakoitakin, mutta se ei haitannut. Kun olin vuoden nuorempi, lyhyempi ja tyhmempi, eihän minulla mitään mahiksia ollut. Mitähän tälle luokan älyeliitin kaunottarelle mahtaakaan kuulua nykyisin. No vuosikymmenet ovat luonnollisesti tehnyeet vääjämätöntä jälkeä hänenkin kohdallaan - en varmaan tuntisinkaan ellen kuulisi nimeään. Mutta ei hän minun ajatuksiani harhauttanut fyskan oppitunneilla - minulla vähän hitaasti leikkasi muutenkin, kun oli muuta funtsittavaa. Vasta opiskeluaikana alkoi järki juosta selvästi joutuisammin, ja silloin ymmärsinkin vielä fysiikkaa. Nyt on tiedot ruostuneet, ja tulee päästellyksi täällä joskus puuta-heinää, mutta onneksi täällä on kärsivällisiä asianosaajia, jotka ojentavat. No tämähän ei ketään kiinnosta,eikä tarvitsekaan,  mutta ajattelin, että sinäkin nyt rohkaistuisit kertomaan, mistä sulla on fyskan oppiminen kiikastanut. 

 

Kun  luoti poistuu  junasta,  se  ei  enää  ole  junan  kordinaatistossa.


Täytyy myöntää, että tuo oli kyllä aivopierujen aatolistoa.
😅😂😂😂

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä17697

JPI kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
Kontra1 kirjoitti:
H.O.H kirjoitti:
"Onko  täällä  joku  väittänyt,  että  luoti  uppoaa  eri  syvyydelle  vastaseinään,  kun  juna  on  paikallaan  tai  liikkuu."

Koska  luoti  uppoaa aina  samalle  syvyydelle,  tämä  todistaa  sen,  että  luodin  nopeus  on  aina  sama  junan  nopeudesta  riippumatta.

Mitataan  luodin  nopeutta  mistä  tahansa  sille  saadaan  aina  sama  nopeus,  junan  nopeudella  ei  ole  mitään  merkitystä.

Sinä et siis ymmärtämyt mitä kirjoitin, jos ammut luodin liikkuvan vaunun avoimesta ikkunasta.

Kyllä noi gimmat on auttamattomasti sekoittaneet koulussa sun pääsi, kun ei tuokaan mene jakeluun.

Et vastannut kysymykeeni, mikälainen tämä ihastuksesi oli, joka torppasi fyskan oppien pääsyn aivoissasi sille varattuun piltuuseen?  

Minun ihastukseni oli blondin ja brunetin välimalli, vähän vaaleita kesakoitakin, mutta se ei haitannut. Kun olin vuoden nuorempi, lyhyempi ja tyhmempi, eihän minulla mitään mahiksia ollut. Mitähän tälle luokan älyeliitin kaunottarelle mahtaakaan kuulua nykyisin. No vuosikymmenet ovat luonnollisesti tehnyeet vääjämätöntä jälkeä hänenkin kohdallaan - en varmaan tuntisinkaan ellen kuulisi nimeään. Mutta ei hän minun ajatuksiani harhauttanut fyskan oppitunneilla - minulla vähän hitaasti leikkasi muutenkin, kun oli muuta funtsittavaa. Vasta opiskeluaikana alkoi järki juosta selvästi joutuisammin, ja silloin ymmärsinkin vielä fysiikkaa. Nyt on tiedot ruostuneet, ja tulee päästellyksi täällä joskus puuta-heinää, mutta onneksi täällä on kärsivällisiä asianosaajia, jotka ojentavat. No tämähän ei ketään kiinnosta,eikä tarvitsekaan,  mutta ajattelin, että sinäkin nyt rohkaistuisit kertomaan, mistä sulla on fyskan oppiminen kiikastanut. 

 

Kun  luoti poistuu  junasta,  se  ei  enää  ole  junan  kordinaatistossa.


Täytyy myöntää, että tuo oli kyllä aivopierujen aatolistoa.
😅😂😂😂

Joo takalistoa on. Pääasia on sen sijaan se, että hattu pysyy auringonpaahteella päässä. Sen kun unohdin, niin johan kärähti kalju.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Käyttäjä18498
Seuraa 
Viestejä29

Eikait se aika mihinkään hidastu,informaation siirtymisessä kuluva aika hämää tarkkailijan havaintoa.eli jos ammutaan astronautti kellon ja kaukoputken kaa aurinkon seutuville ja katotaan maastakäsin kaukoputkella astronautin kelloa niin se näyttäisi olevan noin 8 min myöhässä.astronautti näkee saman ilmiön kun tiiraa maassa olevaa kelloa,jätättää 8 minsaa.jos astronautti näkisi aurinkon sammuvan meille se paistaisi vielä 8 min...jos kotiin palaava astronautti katsoisi koko matkan ajan maan kelloa kauko putkellaan,kulkisi se verrokki kelloon nähden paljon nopeamman näköisesti.sama toisinpäin katsottuna. Vierekkäin laitettuna olisi aikaero kurottu umpeen

Eusa
Seuraa 
Viestejä17697

Käyttäjä18498 kirjoitti:
Eikait se aika mihinkään hidastu,informaation siirtymisessä kuluva aika hämää tarkkailijan havaintoa.eli jos ammutaan astronautti kellon ja kaukoputken kaa aurinkon seutuville ja katotaan maastakäsin kaukoputkella astronautin kelloa niin se näyttäisi olevan noin 8 min myöhässä.astronautti näkee saman ilmiön kun tiiraa maassa olevaa kelloa,jätättää 8 minsaa.jos astronautti näkisi aurinkon sammuvan meille se paistaisi vielä 8 min...jos kotiin palaava astronautti katsoisi koko matkan ajan maan kelloa kauko putkellaan,kulkisi se verrokki kelloon nähden paljon nopeamman näköisesti.sama toisinpäin katsottuna. Vierekkäin laitettuna olisi aikaero kurottu umpeen

Jos ko nautti pääsisi auringon etäisyyteen vauhdilla 0,999999999 c ja samalla vauhdilla sitten taas takaisin, jätättäisi hänen kellonsa meidän kellojemme suhteen sen 16 min, vaikka on sitten ihan vieressä ja kello on saanut ranteessa toimia aivan normaalisi kaiken aikaa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Käyttäjä18498
Seuraa 
Viestejä29

Kaksi tarkkailijaa samassa paikassa,kauempaa alkaa kuulua musiikkia ja soitto kestää minuutin,heti musiikin alettua toinen lähti juoksemaan äänen suuntaan noin20kmh.juoksija ennättää kuulla kappaleen sekunnin nopeammin kuin paikalleen jäänyt,eli nopeammin kuin se alunperin kuului...

joittenki avaruudessa näkyvien kohteitten etäisyys jos on 13miljardii valovuotta,niin jos siine pystys jotenki lentään yliluonnollisesti vaikka tunnissa,niin sen tunnin aikana näkis edessään nopeutettuna13miljardin vuoden tapahtumat.taakse katsoessa näkys vaan mustaa ku valo ei ehtis seurata,sit ku pääsis perille ja kattos kaukoputkella maahan nii näkis maapallon menneisyyteen 13miljardii vuotta

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat