Seuraa 
Viestejä6

Otetaanpa tilanne jossa magneetti kiinnitetään ohuen (esim 0,2 ...0,5 mm) teräslevyn alapintaan. Yläpuolelta tuodaan toinen samanlinen magneetti samalle kohtaa levyä mutta niin että magneettien samat navat ovat vastakkain. Mitä tapahtuu?

Magneetithan nyt hylkivät toisiaan mutta toisaalta vetävät teräslevyjä samalla voimalla. Käytännössä siis magneetit kuitenkin tarttuvat levyyn. Mutta millä voimalla? Onko se nyt magneetin ja levyn vetovoima miinus magneettien hylkimisvoima?

Entäs jos toinen magneetti on toista voimakkaampi

Löytyykö tähän tilanteeseen laskukaavaa?

Ja mitä tapahtuu magneettikentille?

Sivut

Kommentit (27)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33572

Jrp kirjoitti:
Löytyykö tähän tilanteeseen laskukaavaa?

Ja mitä tapahtuu magneettikentille?

Magneettivuo johtuu teräslevyä pitkin kauemmas. Jos levy on ohut ja magnetit vahvoja, teräs kyllästyy ja magneetit alkavat hylkiä toisiaan teräksen läpi. Yleisiin magneettikenttäongelmiin ei voida johtaa yksinkertaisia laskukaavoja, mutta ne voidaan mallintaa ja laskea numeerisesti tietokoneella.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

Tuossa  ratkaisee juurikin teräslevyn magneettinen johtokyky. Teräslevyllähän se ei ole kovin hyvä joten magneetit todennäköisesti hylkivät toisiaan. Jos välissä on parin millin muuntajalevy niin todennäköisesti magneetit jämähtävät kiinni levyyn. Parhaiten asia selviää kokeilemalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jrp
Seuraa 
Viestejä6

Eli voidaanko todeta että jos yläpuolen magneetit ovat hoikan voimakkaammat kuin alapuolen voidaan ohut levy nostaa irti alapuolen magneeteista? Ja riippumattako siitä ovatko magneetit samat vai eri navat vastakkain?

notwen
Seuraa 
Viestejä79

kortan kirjoitti:
Tuossa  ratkaisee juurikin teräslevyn magneettinen johtokyky. Teräslevyllähän se ei ole kovin hyvä joten magneetit todennäköisesti hylkivät toisiaan. Jos välissä on parin millin muuntajalevy niin todennäköisesti magneetit jämähtävät kiinni levyyn. Parhaiten asia selviää kokeilemalla.

Ihan itsekkö ne magneetit nyt toisiaan hylkivät tai vetävät? Eikös ne aikaisemmin vain-välittäneet hitausvoimaa tai, mikäli kiihtymättömiä, jotakin muuta emovoimaa?

am=F

wisti
Seuraa 
Viestejä15215

notwen kirjoitti:
kortan kirjoitti:
Tuossa  ratkaisee juurikin teräslevyn magneettinen johtokyky. Teräslevyllähän se ei ole kovin hyvä joten magneetit todennäköisesti hylkivät toisiaan. Jos välissä on parin millin muuntajalevy niin todennäköisesti magneetit jämähtävät kiinni levyyn. Parhaiten asia selviää kokeilemalla.

Ihan itsekkö ne magneetit nyt toisiaan hylkivät tai vetävät? Eikös ne aikaisemmin vain-välittäneet hitausvoimaa tai, mikäli kiihtymättömiä, jotakin muuta emovoimaa?

Voi helvetti sinua!

Se toinen magneetti hylkii sitä toista siksi, että magneetit ovat semmoisia. Nyt se toinen magneetti kiihtyy, mutta se toinen toinen magneetti hylkii sitä toinen toista magneettia siksi, että se toinen toinen kiihtyy. Lyhyesti: Toisen magneetin hylkimisvoima johtuu magneettikentistä, mutta toisen kiihtyvyydestä. Lisäksi välittyy.

Opiskele fysiikkaa senkin tonttu.

wisti
Seuraa 
Viestejä15215

Ei ole kahta magneettia, mutta, mutta. Jos magneetin N päähän isketään magnetoituva kappale, eikö silloin muodostu magneetti, jonka S pää on "vapaa pää" ja N-napa kappale- pää ja tämä N-pää hylkii kaikissa tapauksissa toisen magneetin N-napaa?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33572

wisti kirjoitti:
Ei ole kahta magneettia, mutta, mutta. Jos magneetin N päähän isketään magnetoituva kappale, eikö silloin muodostu magneetti, jonka S pää on "vapaa pää" ja N-napa kappale- pää ja tämä N-pää hylkii kaikissa tapauksissa toisen magneetin N-napaa?

Se riippuu magneettien voimakkuuksista ja geometriasta. Ongelma on se, että molemmat kestomagneetit vaikuttavat siihen magnetoituvaan materiaaliin. Se yksinkertainen N-S -dipoli on käytännössä vain koulukirjayksinkertastus yksinkertaisimmasta mahdollisesta magneettikentästä ja varsin harvoin erityisen käyttökelpoinen oikeiden ongelmien ratkomisessa.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Kun vielä muistatte, että mitään magneettinapoja ei ole olemassa, niin ongelmaakaan ei ole.

Yhdistäkää johtimella akun navat ja osoittakaa sormella missä ne virran aiheuttaman magneettikentän navat olivat. Tai yksikertaisemmin: Missä ovat kännykän synnyttämän suurtaajuisen magneettikentän navat?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

Kestomagneetin N-napa  (N niinku Niilo) on siinä, mistä vuo sojottaa ulos Ja S-napa (S niinku Saara) siinä mistä vuo tunkee sisään ! Eikö o_turunen ole näistä vielä selvillä?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

kortan kirjoitti:
Kestomagneetin N-napa  (N niinku Niilo) on siinä, mistä vuo sojottaa ulos Ja S-napa (S niinku Saara) siinä mistä vuo tunkee sisään ! Eikö o_turunen ole näistä vielä selvillä?

Kytke yhteen akun navat johtimella, ja näytä sormella, missä oikeamman fysiikan mukaan magneetin navat ovat. Pitäisi olla aivan yksinkertaista. Onnistuuko vai tarvitaanko tunkeutuvaa korantologista hitsausvoimaa avuksi?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33572

Napa on magneetin geometrian ominaisuus, eikä magneettikentän ominaisuus. Se on alue, jossa merkittävä osa vuosta leikkaa magneetin pinnan. Se on mielekäs käsite vain sauvamagneeteilla (yksittäisillä) tai joillain erityisillä geometrioilla (esim. sähkömoottoreissa), mutta jos on useampia sauvamagneetteja, joiden kentät menevät päällekkäin, ja/tai monimutkainen geometria magnetoituvaa ainetta, ei kannata alkaa miettimään asiaa napoina. Sellaisissa tapauksissa ei yleensä ole muuta mahdollisuutta kuin kokeilla tai laskea kentät numeerisella mallilla.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Niipä. Jos magneettikentän synnyttää esine Kuussa, jossa ei koskaan ole käyty, ja sitten se kenttä ilmestyy maahan radioaaltona, niin missä ovat magneetin navat? Kuussako?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

wisti
Seuraa 
Viestejä15215

o_turunen kirjoitti:
Niipä. Jos magneettikentän synnyttää esine Kuussa, jossa ei koskaan ole käyty, ja sitten se kenttä ilmestyy maahan radioaaltona, niin missä ovat magneetin navat? Kuussako?

Napaisuus on tapa kuvata kestomagneettien käyttäytymistä.  Jos siinä ei käytetä sanaa napa, käytetään jotain kiertoilmaisua. Voisimme sanoa N-päätä vaikka punaiseksi pääksi ja N-päätä siniseksi. Nyt et sitten kysyisi, missä sininen, koska käsitteen abstraktisuus olisi ilmeinen.

wisti
Seuraa 
Viestejä15215

wisti kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Niipä. Jos magneettikentän synnyttää esine Kuussa, jossa ei koskaan ole käyty, ja sitten se kenttä ilmestyy maahan radioaaltona, niin missä ovat magneetin navat? Kuussako?

Napaisuus on tapa kuvata kestomagneettien käyttäytymistä.  Jos siinä ei käytetä sanaa napa, käytetään jotain kiertoilmaisua. Voisimme sanoa N-päätä vaikka punaiseksi pääksi ja N-päätä siniseksi. Nyt et sitten kysyisi, missä sininen, koska käsitteen abstraktisuus olisi ilmeinen.

...ja   S-päätä siniseksi

Stalker
Seuraa 
Viestejä141

wisti kirjoitti:
wisti kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Niipä. Jos magneettikentän synnyttää esine Kuussa, jossa ei koskaan ole käyty, ja sitten se kenttä ilmestyy maahan radioaaltona, niin missä ovat magneetin navat? Kuussako?

Napaisuus on tapa kuvata kestomagneettien käyttäytymistä.  Jos siinä ei käytetä sanaa napa, käytetään jotain kiertoilmaisua. Voisimme sanoa N-päätä vaikka punaiseksi pääksi ja N-päätä siniseksi. Nyt et sitten kysyisi, missä sininen, koska käsitteen abstraktisuus olisi ilmeinen.

...ja   S-päätä siniseksi

Onko magneettisella monopolilla ollenkaan punaista päätä?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

wisti kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Niipä. Jos magneettikentän synnyttää esine Kuussa, jossa ei koskaan ole käyty, ja sitten se kenttä ilmestyy maahan radioaaltona, niin missä ovat magneetin navat? Kuussako?

Napaisuus on tapa kuvata kestomagneettien käyttäytymistä.  Jos siinä ei käytetä sanaa napa, käytetään jotain kiertoilmaisua. Voisimme sanoa N-päätä vaikka punaiseksi pääksi ja N-päätä siniseksi. Nyt et sitten kysyisi, missä sininen, koska käsitteen abstraktisuus olisi ilmeinen.

Niin. Minä olen ihan itse omin käsin näpertänyt Strömbergillä ja ABB:llä sähkömoottoreita ja nähnyt niissä napoja. Väritin ne kaikki epähuomiossa punaisiksi, enkä huomannut pyytää sinistä maalia. Vaihtosähkökoneet olisi varmaan pitänyt värittää sinipunaisiksi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Mielenkiintoinen tilanne syntyy, jos magneetin muodostaa kaasu, esimerkiksi plasma HeNe-laserissa. Punaiselta nuo yleensä näyttävät. Pitäisikö lisätä mukaan jotain ainetta, joka hehkuisi sinisenä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat