Sivut

Kommentit (94)

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411

syytinki kirjoitti:
Punde kirjoitti:
Vanha tapa hoitaa voimansiirto. Vetureissakin käytetty tuo diesel-generaattori-sähkömoottori tapa.
Keksi jotain uutta!

Jo vain tuon tiesin, en vain tunnustanut heti. Keksin jo myös jotain melkein uutta. Luultavasi ehdottamani hienostunut sähköauto on jossain jo kokeiltukin, mutta toistaiseksi varsin harvinainen ratkaisu.

Varsinkin rekoissa on lähinnä kyse siitä kumpi ratkaisu tulee halvemmaksi. Vanha mekaniikka vai voimansiirto piuhoilla. Porsche aikanaan esitteli panssarivaunuprotoa, joka toimi sähködieselillä. Muistaakseni syttyi esittelyssä palamaan.

Niin tasakatoistaan ja räystäättömistä taloistaan kuuluisa arkkitehti professori Kristian Gullichsen kehuu myös sillä, että kaikki hyvä arkkitehtuuri vuotaa. Tällä logiikalla tuleensyttyvä tankki on huipputuote.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Tuolta löytyy Porschen tuottamasta kulkuneuvosta vihjettä ja youtubesta materiaalia sitä, kuinka hyödyllinen vehje lopulta oli:

https://en.wikipedia.org/wiki/Panzer_VIII_Maus

https://www.youtube.com/watch?v=-pYVmn2LJAc

Palamaan sellainen ilmeisesti syttyi trotyyliilä tms. kun aika oli kypsä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jussipussi
Seuraa 
Viestejä47256

Windspeed kirjoitti:
En tiedä miksi ketju karkasi sähköautoihin
Tuo Mersun vertailu kertoo aikalailla oleellisen, miksi se karkaa ensin hybrideihin ja sitten akkuteknologian kehittyessä täyssähköisiin.

Punde
Seuraa 
Viestejä2041

Vastausta itse alkuperäiseen kysymykseen, tehokkaampia ovat.

2.0 (ZSD-420)

Moottori esiteltiin vuonna 2000 mk3 Mondeon kanssa. Duratorq ZSD-420 oli alunperin saatavilla 2.0 litraisena (1998 cm3) suoraruisku turbodieselinä. Moottori tuottaa 85 kW (113 hv) sekä 280 Nm. Moottori oli suuri kehitysaskel 1.8 Endura-D:hen verrattuna, joka oli mk2 Mondeon voimanlähteenä. Moottorissa on 16-venttiilinen sylinterikansi ja muuttuvageometrinen turboahdin. Moottorin jakopää on ketjuvetoinen.

Loppuvuodesta 2001 moottoriin asennettiin Delphi yhteispaineruiskutus ja sitä kutsuttiin Duratorq TDDi:ksi (Turbo Diesel Direct injection). Vaikkakin pääasiassa identtinen alkuperäisen moottorin kanssa, yhteispaineruiskutuksen lisääminen tarkoitti että teho nousi 128 hevosvoimaan (95 kW) sekä vääntö 330 Newtonmetriin. Vuonna 2002 Duratorq TDDi korvattii Duratorq TDCi:n tehottomammalla versiolla, joka tuotti 115 PS, 85 kW, 113 hv sekä 285 Nm. Moottori käytti perinteistä ei-muuttuvasiipistä turboa, toisinkuin TDDi sekä 96 kW (128 hv) TDCi -moottori.

http://www.autowiki.fi/index.php/Ford_Duratorq_-moottori

Lisäksi taloudellisempia.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä7939

Kyllä dieselsähköisessä autossa voisi olla paljonkin järkeä. Tärkein olisi ehkä se, että sillä saadaan (sähkömoottorin tuottama) vääntömomentii sinne, missä sitä eniten tarvitaan, eli liikkeellelähtöön. Toinen olisi energian kerääminen moottorijarrutuksesta talteen, mikä tosin sitten vaatisi jo pienen akun.  Kolmas voisi olla voimansiirron yksinkertaisuus, kun ehkä sekä kytkimen, että vaihteiston voisi jättää pois. Neljäs voisi olla energiaa tuottavan polttomoottorin toimiminen aina optimialueellaan, eli hyötysuhteen nousu.

Polttomoottorin iskutilavuus pitää aina "ylimitoittaa", koska pelkkä hupputeho ei riitä, vaan myös alaväännön on oltava riittävä liikkeellelähtöön. Vääntö taas menee likimain suorassa suhteessa iskutilavuuteen.

Punde
Seuraa 
Viestejä2041

Bensiinikoneesta poiketen dieselin hyötysuhde on hyvähkö laajemmalla kierrosalueella.

Eikä siinä liikkeelle lähdössä kovin paljon moomenttii tarvita. Joo, äärimmäisen suuri on momentti sähkömoottorilla, jos muillakin,  juuri kun lähdetään liikkeelle.

Mutta ei meitin dieselissäkään tarvi kaasua painaa liikkeelle lähdössä.

Ja sutimaan alkaa jos ei liikkeelle lähde, kaikki neljä ratasta.

Mitä tekemistä huipputeholla muuten on liikkeelle lähdön kanssa?

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1691

Punde kirjoitti:
Vastausta itse alkuperäiseen kysymykseen, tehokkaampia ovat.

...

Lisäksi taloudellisempia.

Olin jälleen kerran huolimaton aloitusta tehdessäni. Päätarkoitukseni oli korostaa energiatehokkuutta, minkä jotkut ovat ymmärtäneetkin.

On hirveän vaikeaa koittaa muutamalla lauseella muotoilla asiansa sellaiseksi, että kaikki sen käsittäisivät samalla tavalla, säilyttää loogisuus ja siedettävä pituus. Erityisesti kun valmis näkyvä tuotos ei ole enää korjattavissa.

Eräänlainen Pilatus-softa 22 - sen minkä kirjoitin, sen kirjoitin.  http://raamattu.fi/1933,38/Joh.19.html

jussipussi
Seuraa 
Viestejä47256

Punde kirjoitti:
Bensiinikoneesta poiketen dieselin hyötysuhde on hyvähkö laajemmalla kierrosalueella.

Eikä siinä liikkeelle lähdössä kovin paljon moomenttii tarvita. Joo, äärimmäisen suuri on momentti sähkömoottorilla, jos muillakin,  juuri kun lähdetään liikkeelle.

Mutta ei meitin dieselissäkään tarvi kaasua painaa liikkeelle lähdössä.

Ja sutimaan alkaa jos ei liikkeelle lähde, kaikki neljä ratasta.

Mitä tekemistä huipputeholla muuten on liikkeelle lähdön kanssa?

Höpötyksesi menee kirjoittelusi.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411

Autonmoottorit ovat kehittyneet piheimmiksi, kevyemmiksi ja teholtaan suuremmiksi...jopa 200 kertaisesti tehon suhteen....ekan Fordin ja tehokkaimman Teslan välisenä aikana eli 110-115 vuoden aikana.

Tämä on mahdollistanut lukemattomat lisätoiminnot autoihin. Ohjaustehostimen, ilmastoinnin, penkin- ja tuulilasilämmittimet, valot, stereot, starttimoottorin, gps, mittaristot, tuulilasinpyyhkijät, pissapojat yms.

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Jan1
Seuraa 
Viestejä11

Moottorin hyötysuhdehan on polttoaineen sisältämän energian ja tässä tapauksessa auton liikutteluun kuluvan energian suhde. Eli kun ajelee hitaasti kaupungissa, niin auto tarvitsee todella vähän energiaa liikkuakseen, mutta kuluttaa silti suhteellisen paljon. Silloin hyötysuhde on melko heikko. Moottoritiellä, kun huruttelee jo vähän ylinopeutta pääsee moottori jo paljon paremmalle hyötysuhdealueelle.

Tuossa tuli huvikseen mitattua on 1.6 litrasella vapaastihengittävällä moottorilla olevan autoni hyötysuhdetta normaaliajossa. Eli siinä mitattiin eripituisten ajolenkkien keskinopeudet ja keskikulutukset. Siitä sitten laskettiin 95e10 bensiinin energiasisältö ja auton ilmanvastusvoima ja renkaiden vierintävastusvoima yhteen ja saatiin kuvassa oleva keskimääräinen hyötysuhdekäyrä. Mittauksia tuli jotain vajaa 100 ja siitä näkee millä nopeusalueella on eniten ollut ajoa. Hyötysuhde ei ihan hirveesti imartele, kun ottaa huomioon että ajotapani on aika taloudellinen.

Jan1
Seuraa 
Viestejä11

Sitten vielä kuva samoista mittauksista jossa on keskikulutus ja keskinopeus.

Tuulen suuntaa, ylä ja alamäkiä sekä kiihdytyksiä että jarrutuksia ei ole tässä huomioitu mitenkään, koska se olisi vaatinut paljon lisää mittareita autoon. Eli käyrät on saatu auton ajoteitokoneen lukemien perusteella.

Windspeed
Seuraa 
Viestejä8411

Jan1 kirjoitti:
Sitten vielä kuva samoista mittauksista jossa on keskikulutus ja keskinopeus.

Tuulen suuntaa, ylä ja alamäkiä sekä kiihdytyksiä että jarrutuksia ei ole tässä huomioitu mitenkään, koska se olisi vaatinut paljon lisää mittareita autoon. Eli käyrät on saatu auton ajoteitokoneen lukemien perusteella.

Eli 69 km/t on optimaalisin nopeus kulutuksen suhteen sun pirssillä...mikä automerkki ja tyyppi ?

If it looks good it will fly good ! -Marcel Dassault

Jan1
Seuraa 
Viestejä11

Mun auto on Opel Astra 2007. Noissa lukemissa hajonta on jotain 10-15%:n luokkaa ja ne ovat keskinopeuksille mitattuja. Hetkellisiä kulutus ja hyötysuhdelukemia on aika turhaa tuijottaa.  Kun ajelee maanteillä missä nopeusrajoitus vaihtelee 60-80 välillä, niin yleensä keskinopeus asettuu jonnekin 60-70 km/h tienoille.

Noissa mun mittauksissa oli nimenomaa tarkoitus mitata normaalissa ajossa saavutettava hyötysuhde.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat