Seuraa 
Viestejä45973

Päivää.

Minulla on, tuota, noista peruskytkennöistä käytännön koe tiistaina. Meidän tunneilla on käyty asiat aikamoisessa kiireessä, joten vihkotyöt voivat olla hieman virheellisiä. Joten voisko joku pistää joitakin www-sivuja yms., josta voisi tarkistaa asioiden ymmärtävyyden.

Kommentit (19)

Paristojen rinnan ja sarjaan kytkeminen. Osaan piirtää tietysti kytkentäkaaviot, mutta käytännössä kytkeminen saattaa olla joskus ongelmallista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

No omasta tietämyksesta voin valistaa tämän verran:

Kun kytket sarjaan niin pistät patskut peräkkäin minus napa plussaa vasten ja päihin johdot. Sitten siihen johtojen väliin(ei patskupäät) tulee kaikki muu sälä.

Ja sitten kun kytket rinnan niin laitat ne paristot vierekkäin ja vedät aina johdon patkskun päästä toiseen samanmerkkiseen(plus plussaan jne) sitten se muu sälä tulee patskurivin toisesta päästä tulevien kahden johdon väliin.

Kuvat:
http://img205.imageshack.us/my.php?image=kytkennt9qb.jpg

Joku kokeneempi varmistakoon peruskoululaisen käsityksen...

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
trollaattori
Mikäs järki tuossa sarjaan kytkennässä on? Eikös ne tyhjennä silloin toinen toisensa?

Tuleepi enemmän jännitettä:

Sarjassa esin. 1.5 V:n paristoja:

1.5 V + 1.5 V + 1.5 V = 4.5 V.

Rinnan samat:

1.5 V, 1.5 V, 1.5V = 1.5 V

Mutta virtaa saadaan enemmän.

trollaattori
Mikäs järki tuossa sarjaan kytkennässä on? Eikös ne tyhjennä silloin toinen toisensa?

Sarjakytkennässä jännitteeksi muodostuu kaikkien paristojen yhteenlaskettu jännite. Ei ne tyhjennä toisiaan.

Muok: BUSHMAN ja Volitans ehtivät ensin...

jussipaita
trollaattori
Mikäs järki tuossa sarjaan kytkennässä on? Eikös ne tyhjennä silloin toinen toisensa?



Sarjakytkennässä jännitteeksi muodostuu kaikkien paristojen yhteenlaskettu jännite. Ei ne tyhjennä toisiaan.

Miksi ei eikö siinä synny kuitenkin oikosulussa oleva paristo kytkettyjen napojen välille? Mikä sen tyhjenemisen sitten estää?

Voitko osoittaa kuvasta, missä kohtaa siinä muka on oikosulku? Kun kuorman resistanssi on riittävän suuri, ei oikosulkua esiinny. Jokainen saa itse määritellä, mikä on "riittävän suuri".

jussipaita
Voitko osoittaa kuvasta, missä kohtaa siinä muka on oikosulku? Kun kuorman resistanssi on riittävän suuri, ei oikosulkua esiinny. Jokainen saa itse määritellä, mikä on "riittävän suuri".

Mikä tahansa kolmesta keskellä olevasta kohdasta jossa (+)napa ottaa kiinni (-)napaan. Mistä se paristo muka tietää milloin virtapiiri muodostuu sen oman vastakkaisen navan kanssa ja milloin jonkin toisen vastakkaisen navan. Vai onko sillä joku paranormaalikyky häh?

Kannattaa muistaa PUIMURI, eli P=U*I ja U=R*I. Toisaalta myös P=R*I^2

Noilla muistikaavoilla pääsee jo pitkälle. Ja ei ne sarjaan kytketyt paristot toisiaan tyhjennä, koska eivät muodosta suljettua piiriä. Jos ajatellaan esim. 4,5V taskulamppua jossa on 3 1,5V paristoa sarjassa, virtapiiri sulkeutuu vasta kun laittaa lampun päälle.

ilesoft
Kannattaa muistaa PUIMURI, eli P=U*I ja U=R*I. Toisaalta myös P=R*I^2

Noilla muistikaavoilla pääsee jo pitkälle. Ja ei ne sarjaan kytketyt paristot toisiaan tyhjennä, koska eivät muodosta suljettua piiriä. Jos ajatellaan esim. 4,5V taskulamppua jossa on 3 1,5V paristoa sarjassa, virtapiiri sulkeutuu vasta kun laittaa lampun päälle.

Häh? Miksi muka? Mistä ne paristot sen tietää. Miksei siihen kohtaan jossa navat kohtaa muodostu piiriä?

trollaattori
ilesoft
Kannattaa muistaa PUIMURI, eli P=U*I ja U=R*I. Toisaalta myös P=R*I^2

Noilla muistikaavoilla pääsee jo pitkälle. Ja ei ne sarjaan kytketyt paristot toisiaan tyhjennä, koska eivät muodosta suljettua piiriä. Jos ajatellaan esim. 4,5V taskulamppua jossa on 3 1,5V paristoa sarjassa, virtapiiri sulkeutuu vasta kun laittaa lampun päälle.




Häh? Miksi muka? Mistä ne paristot sen tietää. Miksei siihen kohtaan jossa navat kohtaa muodostu piiriä?

No siinä ei tule SULJETTUA virtapiiriä. Patterien laitimmaiset navat ovat avoinna. Sitten kun suljet ne johdolla, niin sitten virta kulkee.

mori
trollaattori
ilesoft
Kannattaa muistaa PUIMURI, eli P=U*I ja U=R*I. Toisaalta myös P=R*I^2

Noilla muistikaavoilla pääsee jo pitkälle. Ja ei ne sarjaan kytketyt paristot toisiaan tyhjennä, koska eivät muodosta suljettua piiriä. Jos ajatellaan esim. 4,5V taskulamppua jossa on 3 1,5V paristoa sarjassa, virtapiiri sulkeutuu vasta kun laittaa lampun päälle.




Häh? Miksi muka? Mistä ne paristot sen tietää. Miksei siihen kohtaan jossa navat kohtaa muodostu piiriä?



No siinä ei tule SULJETTUA virtapiiriä. Patterien laitimmaiset navat ovat avoinna. Sitten kun suljet ne johdolla, niin sitten virta kulkee.

Mutta miksei toisen patterin (+) navasto voi kulkea virta toisen pariston (-) napaan? Mikä sen muka estää? Älkää sanoko että ei kulje vaan PERUSTELKAA miksi ei kulje. Uskomatonta että kukaan ei muka tiedä.

trollaattori

Mutta miksei toisen patterin (+) navasto voi kulkea virta toisen pariston (-) napaan? Mikä sen muka estää? Älkää sanoko että ei kulje vaan PERUSTELKAA miksi ei kulje. Uskomatonta että kukaan ei muka tiedä.

Eri patterit ovat eri potentiaalissa. Koska ei ole potentiaalieroa niin virta ei kulje. Tähän perustuu myöskin suojaerotusmuuntaja. Sen pistorasiasta ei voi saada maata vasten sähköiskua, mutta napojen välistä kyllä. Tavallisesta asunnon seinässä olevasta pistorasiasta voi saada sähärin, jos ottaa vaihejohtimesta kiinni, koska taloverkon nolla on kytketty maahan, joten maa on samassa potentiaalissa.

trollaattori
mori
trollaattori
ilesoft
Kannattaa muistaa PUIMURI, eli P=U*I ja U=R*I. Toisaalta myös P=R*I^2

Noilla muistikaavoilla pääsee jo pitkälle. Ja ei ne sarjaan kytketyt paristot toisiaan tyhjennä, koska eivät muodosta suljettua piiriä. Jos ajatellaan esim. 4,5V taskulamppua jossa on 3 1,5V paristoa sarjassa, virtapiiri sulkeutuu vasta kun laittaa lampun päälle.




Häh? Miksi muka? Mistä ne paristot sen tietää. Miksei siihen kohtaan jossa navat kohtaa muodostu piiriä?



No siinä ei tule SULJETTUA virtapiiriä. Patterien laitimmaiset navat ovat avoinna. Sitten kun suljet ne johdolla, niin sitten virta kulkee.



Mutta miksei toisen patterin (+) navasto voi kulkea virta toisen pariston (-) napaan? Mikä sen muka estää? Älkää sanoko että ei kulje vaan PERUSTELKAA miksi ei kulje. Uskomatonta että kukaan ei muka tiedä.

Osaispa joku selittää. Pistä ite patteri plussa napa kiinni toise patteri miinus napaa ja ihmettele ku ne ei oo oikosulussa, mutta jos sää olisit oikeessa ne patterit alkas kuumenemaa ja ehkä räjähtäs.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848
trollaattori
Mutta miksei toisen patterin (+) navasto voi kulkea virta toisen pariston (-) napaan? Mikä sen muka estää? Älkää sanoko että ei kulje vaan PERUSTELKAA miksi ei kulje. Uskomatonta että kukaan ei muka tiedä.

No minäpä yritän. Paristojen päissä on vakio jännite-ero SUHTEESSA TOISIINSA. Ei ole olemassa mitään absoluuttisia jännitteitä. Vain jännite-EROJA.

Otetaan kaksi 1,5V paristoa. Sanotaan, että toisen -navassa on jännite x, jolloin sen +navassa on jännite x+1,5V. Toisen pariston -navassa olkoon jännite y ja +navassa on siis jännite y+1,5V. Jännitteet x ja y ovat epämääräisiä, kelluvia, kun niitä ei ole kytketty mihinkään.

Jos nyt kytketään vaikka ensimmäisen pariston plus toisen pariston miinukseen, tulee niihin tietysti sama jännite, kun kerran ovat yhdessä. Silloin y ja x voidaan määritellä suhteessa toisiinsa, koska x+1,5V = y kun ovat nyt kiinni toisissaan, ja siksi yksi ja sama jännite. Sama jännite, siispä virtaakaan ei kulje.

Enpä nyt yhtäkkiä osaa paremmin selittää...

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Sarjaankytkennässä sähköparien rivistä tulee kuin yksi iso patteri. Jos tämän patterijonon äärimmäiset plus- ja miinusnavat yhdistettäisiin johdolla (tai jos patterit asetettaisiin kehäksi!), silloin olisi kyseessä suljettu virtapiiri ja tapahtuisi oikosulku.

Eli, patterijonon äärimmäisten päiden väliin laitetun laitteen sähkövastus estää oikosulun syntymisen normaalien (toimivien) sähkölaitteiden tapauksessa. Yksittäisten sähköparien navoilla ei ole yhteyttä toisiinsa muuten kuin tämän laitteen kautta, ja laitteen resistanssi estää oikosulun.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35108
trollaattori

Mutta miksei toisen patterin (+) navasto voi kulkea virta toisen pariston (-) napaan? Mikä sen muka estää? Älkää sanoko että ei kulje vaan PERUSTELKAA miksi ei kulje. Uskomatonta että kukaan ei muka tiedä.

Tämä nyt on niitä kysymyksiä, joihin on vaikea vastata muuta kuin että lainaa kirjastosta joku lukion sähköopin kirja ja opiskele sitä. Yritän kuitenkin selittää asian jotenkin.

Paristossa kemialliset reaktiot siirtävät elektroneja navalta toiselle. Elektronit ovat varautuneita, ja napojen välille muodostuu sähkökenttä. Elleivät navat ole kytketty minnekään, elektronit eivät pääse minnekään, ja syntynyt sähkökenttä estää reaktioiden jatkumisen. (-) -navalla on ylimääräisiä elektroneja ja (+)-navalla on vajaus. Jos nyt pariston (+)-napa kytketään toisen (-)-napaan, ylimääräelektroneja siirtyy hieman. Elektroneilla ei kuitenkaan edelleen ole paikkaa minne mennä. Kummankaan pariston reaktiot eivät voi tapahtua, kun kerran paristojen toisille navoille ei tule tai niiltä lähde elektroneja. Lopputuloksena virtaa ei kulje, mutta paristojen napajännitteet summautuvat.

Jos taas saman pariston navat kytketään toisiinsa, (-)-navalta pääsee elektroneja (+)-navalle. Tällöin kemialliset reaktiot pääsevät tapahtumaan. Ne siirtävät pariston sisällä elektronit (+)-navalta (-)-navalle. Virta kulkee. Samoin jos sarjaan kytkettyjen paristojen äärinavat kytketään toisiinsa jokaisen pariston läpi pääsee kulkemaan virta.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat