Aurinkokunnan pyöriminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli mietiskelin asiaa kun katselin tähtiä ja käsittääkseni sama tähtitaivas on aina näkyvissä pohjoisella pallonpuoliskolla ja pohjantähti sijaitsee aina maan pyörimisakselin suunnassa asteen sisällä.
Mutta kun ajatellaan aurinkokuntaa ja kaikkien planeettojen kiertoratatasoa niin onko aurinkokunnan havaittu kokonaisuudessaan pyörivän muuhun maailmankaikkeuteen tai omaan galaksiimme nähden. Eli tarkoitan pyörimistä niin että koko aurinkokunnan ratataso pyörisi. Eihän se kovaa voi pyöriä koska samat tähdet on aina taivaalla näin ihmiselämässä mutta tarkoitan pitkällä aikavälillä.
Hassu juttu joka ei liity aiheeseen mutta huomasin että olin viimeksi kirjautunut sisään minuutilleen 60 päivää sitten

edit:ihmiselämässä

Kommentit (11)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Miksei näin voisi olla. Ei liene mitään teknistä syytä, miksei koko aurinkokunta voisi olla prekessioliikkeessä; sehän on vaan pyörivä systeemi niinkuin mikä tahansa muukin. Pitäisi vaan olla jokin poikkeuttava voima joka aiheuttaa prekession.

Maapallon tapauksessa prekessio selitys on hyvin yksinkertainen. Maapallon massa ei ole tasaisesti jakaantunut; maapallo on "hieman" liioitellusti ilmaistuna päärynän muotoinen. Seurauksena kuu vetää eteläistä pallonpuoliskoa lujemmin puoleensa kuin pohjoista, jonka seurauksena maa pyrkii koko ajan "kaatumaan" kyljelleen. Maapallon pyörimisliike kuitenkin estää tämän, ja seurauksena on prekessio. Koko aurinkokunnan tapauksessa on vaikeampi hahmottaa mistä mahdollinen prekessio voisi johtua.

Vierailija
jykke
Eli mietiskelin asiaa kun katselin tähtiä ja käsittääkseni sama tähtitaivas on aina näkyvissä pohjoisella pallonpuoliskolla ja pohjantähti sijaitsee aina maan pyörimisakselin suunnassa asteen sisällä.
Mutta kun ajatellaan aurinkokuntaa ja kaikkien planeettojen kiertoratatasoa niin onko aurinkokunnan havaittu kokonaisuudessaan pyörivän muuhun maailmankaikkeuteen tai omaan galaksiimme nähden. Eli tarkoitan pyörimistä niin että koko aurinkokunnan ratataso pyörisi. Eihän se kovaa voi pyöriä koska samat tähdet on aina taivaalla näin ihmiselämässä mutta tarkoitan pitkällä aikavälillä.
Hassu juttu joka ei liity aiheeseen mutta huomasin että olin viimeksi kirjautunut sisään minuutilleen 60 päivää sitten :?

edit:ihmiselämässä

Toki aurinkokunta pyörii koska kukin sen kappale kiertää aurinkoa omalla nopeudellaan ja itse aurinkokin pyörii. Aurinkokunta puolestaan kiertää linnunradan massakeskipistettä noin kerran 250 miljoonassa vuodessa. Tähdet kiertävät linnunradan keskustaa differentiaalisesti, josta kierteishaarat syntyvät.

Tuo prekessioliike johtuu nimenomaan maan akselin hitaasta kiertymisestä hyrrän tavoin. Tämä asiahan on hyvin mitattavissa, eikä siinä ole mitään kummallista.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Snaut
Tähdet kiertävät linnunradan keskustaa differentiaalisesti, josta kierteishaarat syntyvät.

Tämähän ei muuten b.t.w. pidä alkuunkaan paikkaansa. Toki tähdet kiertävät galaksin ydintä differentiaalisesti, mutta spiraalihaarat johtuvat ihan muusta. Ks. esim. tästä kohta Origin of the spiral structure.

Vierailija

Tähtitaivas muuttuu hitaasti toisenlaiseksi juuri tähtien erisuuruisen nopeuksien takia. Galaksin keskustan suunnassa olevien tähtien nopeudet ovat suurempia kuin Auringon ja vastaavasti päivastaisella suunnalla olevien nopeudet ovat pienempiä. Sitten on vielä tähtiä ja tähtijoukkoja joiden ratataso poikkeaa suurestikin galaksin ratatasosta. Mm Karhunvartijan (Bootes) Arcturus ei kierrä galaksin ratatasossa. Arkturuksen ominaisliike on niinkin suuri kuin 2,29"/v. Lähimpänä aurinkokuntaamme se tulee olemaan muutaman tuhannen vuoden kuluttua ja 500 000 vuoden kuluttua se on kokonaan ihmissilmän ulottumattomissa. Arkturus kuuluu Populaatio II-tähtiin jotka ovat pallonmuotoisella alueella galaksin keskustan ympärillä.
/Hartsu

Vierailija

Galaksien kaksi spiraalihaaraa voi aivan hyvinjohtua siitä, että koko näkyvä maailmankaikkeus on hyvin pieni osa jättimäisen energiakeskittymän ávautuvista energia-aalloista.

Ja kun energia-aallot aina kohtaavat vastaan tulevia energia-aaltoja, niin aikoinaan näkyvä maailmankaikkeus saattoi hankautua niin tiheisiin energia-aaltoihin, että niissä oleva energia putsasi galaksien sivustoilla olevan energian mukaansa toiseen suuntaan ja jäljelle jäi vain galaksien keskustojen suojassa oleva energia.

Ja kun galaksit aikoinaan olivat paljon lähempänä toisiaan, pystyi toisen galaksin keskusta suojaamaan toista galaksia niin että galakseihin jäi kaksi haaraa.

Vastaavalla tavalla auringon ohi meneviin fotoneihin jää energiaa liikkumaan fotonien keskustojen väliin linjassa aurinkoon nähden ja tämä energia aiheuttaa ulkoisen paineen, joka saa auringon läheltä menevät fotonit taipumaan kohti sitä aluetta, jossa liikkuivat ne fotonit jotka pysähtyivät aurinkoon.

Savor

;):)

Vierailija
HSTa
Satelliitit ovat huomanneet varsin merkillisen ”painauman” planeettakunnan ulkorajoilla, jossa Auringon kentät kohtaavat galaksin kenttiä. Viittaisiko tämä siihen, että me liikumme jollakin tavalla galaksin kenttien suunnassa?

The kink at the edge of the solar system
24 May 2006
From New Scientist Print Edition.

http://www.newscientistspace.com/article/mg19025534.100

Painehan se siellä näkyy.

Paine joka työntää aurinkoa kaarevalla radalla poispäin galaksin keskustasta samassa suhteessa kuin kaikki laajenee kolmiulotteisesti eli räjähtää/palaa/avautuu vähemmän tiheäksi energiaksi, jolloin emme loittone suhteellisesti galaksin keskustasta.

Savor

;):)

Vierailija
Heksu
Snaut
Tähdet kiertävät linnunradan keskustaa differentiaalisesti, josta kierteishaarat syntyvät.



Tämähän ei muuten b.t.w. pidä alkuunkaan paikkaansa. Toki tähdet kiertävät galaksin ydintä differentiaalisesti, mutta spiraalihaarat johtuvat ihan muusta. Ks. esim. tästä kohta Origin of the spiral structure.

Siinä kilpailevassa hypoteesissa (itsepropagoiva stokastinen tähtien muodostuminen) tuolla differentiaalikierrolla on kyllä suuri merkitys haarojen muodostukseen. Toki, linkissä viitatulla tiheysaaltoteorialla on kyllä nykyisin selvästi suurempi kannatus. Mutta, voi olla niinkin, että molemmat hypoteesit ovat oikeita - spiraaligalaksin tyypistä riippuen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
jykke
Eli tarkoitan pyörimistä niin että koko aurinkokunnan ratataso pyörisi. Eihän se kovaa voi pyöriä koska samat tähdet on aina taivaalla näin ihmiselämässä mutta tarkoitan pitkällä aikavälillä.

Ulkoiset voimat voivat kyllä kääntää aurinkokunnan liikemäärämomenttivektoria (ratatasoa). Samassa mielessä kuin vaikkapa kiinteä kappale pyörii oman hitautensa takia kerran liikkeelle pantua, aurinkokunnan liikemäärämomenttivektori ei kuitenkaan voi pyöriä.

Kyllä kai galaksin vetovoima aiheuttaa jonkinlaista prekessiota. En osaa yhtän sanoa, mitä suuruusluokkaa sen ajanjakso voisi olla esimerkiksi verattuna Auringon kiertoon linnunradan ympäri. Tai onko sitten Auringon ohittamilla tähdillä ja kaasupilvillä suurenpi vaikutus. Niiden vaikutuksin luulisi olevan satunnainen ja melko isotrooppinen, joten aurinkokunnan liikemäärämomenttivektori vain fluktuoisi hieman tietyn aseman ympärillä.

Uusimmat

Suosituimmat