Kuu hidastaa maan pyörimistä.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Siis tämähän on tosiasia, mutta kysymys kuuluukin kuinka paljon?
Kuinka monta vuotta menee siihen että vuosi on pidentynyt minuutilla?

Kommentit (10)

Vierailija

Joo, tuota luokkaa se hidastuminen on ja se jatkuu niin pitkälle kunnes maapallon pyöriminenkin on lukkiutunut kuuhun samalla tapaa kuin kuu tänä päivänä on lukkiutunut maahan.

Tämä arvoidaan tapahtuvan noin 10 miljardin vuoden kuluttua ja silloin maan kuukausi ja päivä ovat saman pituisia, arviolta 47 nykypäivää. Käytännössä tämä tosin ei koskaan ehdi tapahtua, koska siinä vaiheessa aurinko on jo laajentumisensa myötä nielaissut maan kuineen.

Vierailija
Snaut
Joo, tuota luokkaa se hidastuminen on ja se jatkuu niin pitkälle kunnes maapallon pyöriminenkin on lukkiutunut kuuhun samalla tapaa kuin kuu tänä päivänä on lukkiutunut maahan.

Tämä arvoidaan tapahtuvan noin 10 miljardin vuoden kuluttua ja silloin maan kuukausi ja päivä ovat saman pituisia, arviolta 47 nykypäivää. Käytännössä tämä tosin ei koskaan ehdi tapahtua, koska siinä vaiheessa aurinko on jo laajentumisensa myötä nielaissut maan kuineen.

Voisitko kertoa Snaut, että mistä lähteestä numero 47 on peräisin?

Olen ainakin pari kertaa Tiede-palstalla esittänyt yksityiskohtaisia laskuja asiasta. Olin käyttänyt uusimpia parametreja mitä oli löydettävissä sekä luonnonlakia joka sanoo että systeemin (Maa – Kuu) impulssimomenttien summa pysyy vakiona.

Tulokseksi sain 47.2 päivää kyseisessä tilanteessa

ja impulssimomenttien summaksi:

3.44499745*10^34 kg*m^2*s^-1

Joten jos lähteesi on muu kuin minun laskuni, niin mikä se on?

Vierailija
Cain
Siis tämähän on tosiasia, mutta kysymys kuuluukin kuinka paljon?
Kuinka monta vuotta menee siihen että vuosi on pidentynyt minuutilla?

Ookkonä tosissas?

Jos väite pitäisi paikkansa, Maan pyöriminen olisi jo päättynyt.

Verrattuna Jupiteriin ja Saturnuksen Maa pyörii verkkaisemmin. Oisiko mahdollista, että vähäisen hidastuksen olis aiheuttanut Aurinko?

Mars pyörii nykyään suunnilleen Maan tahtiin. Marsin kaksi " kuuta" ovat kooltaan Kuuhun verrattuan merkityksettömiä asteroideja.

Vierailija
HSTa

Voisitko kertoa Snaut, että mistä lähteestä numero 47 on peräisin?

Olen ainakin pari kertaa Tiede-palstalla esittänyt yksityiskohtaisia laskuja asiasta. Olin käyttänyt uusimpia parametreja mitä oli löydettävissä sekä luonnonlakia joka sanoo että systeemin (Maa – Kuu) impulssimomenttien summa pysyy vakiona.

Tulokseksi sain 47.2 päivää kyseisessä tilanteessa

ja impulssimomenttien summaksi:

3.44499745*10^34 kg*m^2*s^-1

Joten jos lähteesi on muu kuin minun laskuni, niin mikä se on?

Kyllä tuo 47 päivää mainitaan hyvinkin monissa lähteissä, kuten opintomonisteissa, kuuhun lukkiutuneen maan vuorokauden pituudeksi. En tähän hätään löytänyt lähdettä, jossa olisi esitetty väitteen takana olevat yksityiskohtaiset laskut. Mutta tässä malliksi pari "yleislähdettä":

http://www.uncfsu.edu/msec/nova/timmod5b.htm
http://www-astronomy.mps.ohio-state.edu ... tides.html

Vierailija
Snaut

Tämä arvoidaan tapahtuvan noin 10 miljardin vuoden kuluttua

Ehtiikö 10 miljardia vuotta edes kulua ennen, kuin auringosta tulee punainen jättiläinen?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5207
Liittynyt26.3.2005
Massi^-
Snaut

Tämä arvoidaan tapahtuvan noin 10 miljardin vuoden kuluttua



Ehtiikö 10 miljardia vuotta edes kulua ennen, kuin auringosta tulee punainen jättiläinen?

Hieman riippuen siitä kuinka suureksi arvioidaan auringon aikanaan paisuvan, voidaan kuitenkin olettaa maapallon säilyvän itsenäisenä planeettana. Eli kuumaa on, vedet ovat aikoja sitten kiehuneet, useimmat muutkin aineet, mutta "hiiltynyt" runko sen kun porskuttaa. Ja tottelee kiltisti Newtonin lakeja.

Vierailija
Cain
Siis tämähän on tosiasia, mutta kysymys kuuluukin kuinka paljon?
Kuinka monta vuotta menee siihen että vuosi on pidentynyt minuutilla?

Ei vuosi pitene yhtään. Vuorokausi vaan pitenee.

Vierailija
Lentotaidoton
Massi^-
Snaut

Tämä arvoidaan tapahtuvan noin 10 miljardin vuoden kuluttua



Ehtiikö 10 miljardia vuotta edes kulua ennen, kuin auringosta tulee punainen jättiläinen?



Hieman riippuen siitä kuinka suureksi arvioidaan auringon aikanaan paisuvan, voidaan kuitenkin olettaa maapallon säilyvän itsenäisenä planeettana. Eli kuumaa on, vedet ovat aikoja sitten kiehuneet, useimmat muutkin aineet, mutta "hiiltynyt" runko sen kun porskuttaa. Ja tottelee kiltisti Newtonin lakeja.

Auringon läpimitta 1.39 miljoonaa km. Maan aurinkoradan läpimitta vajaat 300 miljoonaa km. Korota suhdeluku 215 kuutiopotenssiin. Eli tilavuuksien suhde noin äkkipäätä päässalaskien lähellä kymmentä miljoonaa. Auringon tiheys nykyisellään jotaki 1.7 kg/dm^3. Eli kaasun tiheys mainityssa Maahan ulottimesn tapauksessa kymmenesosa Maan ilmakehän nykyisestä, eli vissiin jossakin sttratosfäärin tienoilla.

Vastaavasti lämpötila, olkoon poksahduksen hetkellä jopa kymmeniä miljoonia asteita. Päästyä Maan radan tienoile jäljellä onkin enää siitä muutamia asteita. Jotta jäljellä olisi edes tuhansia asteita, pallon läpimitan pitää olla vain 1/10 Maan kiertoradanläpimitasta. Kiehumislämpötilaa punaisella jättiläisellä ei olsi enää edes Merkuriuksen tasolla.

Maassa saakka Auringon kuumuudesta punaisena jättiläisenä ei olis paljonkaan ongelmia, sen sijaan ehkä poksahduksen räjähtävyydestä.
Se leviäisi luultavasti melkoista vauhtia, vrt. Auringon purkausten vaikutus nykyäänkin.

Sen sijaan poksahdusta seuraa ankara kylmyys. Silloin täytyy suojautua pallon sisäosiin ja turvautua Maan omaan fuusiolämpöön. Jos sitäkään on enää silloin, nimenomaan Maan sisältä vety kyllä loppuu ilman erityisiä poksahsduksiakin.

Plastan ja laitositeteenkin varsinaiset taitolaskijat. Siitä vaan Poutiaisen ja Palanderin seuraksi rinteille.

Tämä Suomen erinomaiseksi EUlle kehuttu koululaitos.

Uusimmat

Suosituimmat