Sivut

Kommentit (12267)

Goswell
Seuraa 
Viestejä12746

OJP. kirjoitti:
-  Niin,  mielenkiintoine ja nykyfysiikan kvanti -  teorian kehittämisen keskeinen ...ongelma -alue ja tutkimuskohde  .

--Einsteinin  est/yst;n   s - m kenttien  (kvanttikenttäteoria) sekä  ns. pimeän energia - massa  .. perushiukkasten vuorovaikutusten yhteydet  - (laajat  heikot  kentät )..  näkyvän aineen   muodostuminen HBB:n seurauksena.

--Kommenttoin  Jussipussin linkkiä myöhemmin  yksityiskohtaisemmin.

Eikös olekkin.

Loppupeleissä eroa ei ole katsotaanko kappaleiden sisäistä maailmaa vai niiden välistä maailmaa, ainoa ero on vv:n taajuudessa. Sisäinen surina on siksi vain monta monta kertaluokkaa vahvempaa kuin ulkoinen, oikeastaan koko kokonaisuus on vain yhtä ja samaa.

Pimeä materia on ainetta jonka sm-vuorovaikutus ei enään toimi samalla alueella kuin meidän tuoreen aineen vuorovaikutus, ne ei "keskustele" keskenään, entropia ja ikuisuus on syy.

Minun mielestä noin.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16651

Goswell kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
No, jos useampi eri liiketiloissa oleva havaitsija mittaa samalle peileissä heijastuvalle valonsäteelle tasakylkisten kolmioiden muodostaman kuvion, voimmeko mitenkään päätellä, ettei valon nopeus yhteen suuntaansa ole sama kuin toiseen suuntaankin? Eri mittaajillehan zik-zak:kin kulkee vastakkaisiin suuntiin.

Trash? Mistä juontuu typerä uskomus, ettei valon yksisuuntaisnopeutta voisi muka mitata? Se on sikälikin hullua, että etäisyysmitathan perustuvat valonnopeuteen. :DD Kun mittanauhalla mitataan mittanauhaa, niin kyllä tulos on aina vakaa vakio. Et saanut myöskään Trash vastattua kuinka ne etäisyydet saadaan mitattua Doppler-ilmiöllä pelkästään, hih.

Gossu meni aivan hiljaiseksi, kun esitin maalaisjärkeilyynkin uppoavan kuvauksen lähteensuhteisuuden mielettömyydestä. Hohhilta on hohtimet tainneet tipahtaa kaivoon lopullisesti, onneksi löytyi jojo...

jaa no, suoraan sanoen en ymmärtänyt sitä kuvausta. Miten valaistaan valonsädettä.

Kuvailin, että on harvaa kaasua, joka sironnallaan paljastaa valonsäteen reitin. Onko merkitystä sillä, kuinka kaasumolekyylit liikkuvat? Nehän ovat jokaisen sironnan uusi lähde? Jos siellä on 90% c -nopeudella liikkuvia hituja kaikissa suunnissa, lähteensuhteennopeus-ideologialla silmiisi tulisi valoa hyvin erilaisilla nopeuksilla ja tietysti hyvin sumuisesti - näemmekö jotain sellaista arjen kokeissa?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kontra1
Seuraa 
Viestejä4337

Eusa kirjoitti:
No, jos useampi eri liiketiloissa oleva havaitsija mittaa samalle peileissä heijastuvalle valonsäteelle tasakylkisten kolmioiden muodostaman kuvion, voimmeko mitenkään päätellä, ettei valon nopeus yhteen suuntaansa ole sama kuin toiseen suuntaankin? Eri mittaajillehan zik-zak:kin kulkee vastakkaisiin suuntiin.

Trash? Mistä juontuu typerä uskomus, ettei valon yksisuuntaisnopeutta voisi muka mitata? Se on sikälikin hullua, että etäisyysmitathan perustuvat valonnopeuteen. :DD Kun mittanauhalla mitataan mittanauhaa, niin kyllä tulos on aina vakaa vakio. Et saanut myöskään Trash vastattua kuinka ne etäisyydet saadaan mitattua Doppler-ilmiöllä pelkästään, hih.

Gossu meni aivan hiljaiseksi, kun esitin maalaisjärkeilyynkin uppoavan kuvauksen lähteensuhteisuuden mielettömyydestä. Hohhilta on hohtimet tainneet tipahtaa kaivoon lopullisesti, onneksi löytyi jojo...

Ai uskot, että järkeilyyn perustuvalla kuvasauksella  sait Gossun menemään hiljaiseksi? Nytkö Gossu ei enää väitäkään valolähteen nopeuden summautuvan valon nopeuteen eikä kahdesta toisiaan kiertävästä tähdestä valon tulevan eri nopeuksilla, eikä GPS-satellitin nopeuden summautuvan sen lähettämän signaalin nopeuteen? Tämä täytyy "kuulla" Gossulta itseltään.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16651

Kontra1 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
No, jos useampi eri liiketiloissa oleva havaitsija mittaa samalle peileissä heijastuvalle valonsäteelle tasakylkisten kolmioiden muodostaman kuvion, voimmeko mitenkään päätellä, ettei valon nopeus yhteen suuntaansa ole sama kuin toiseen suuntaankin? Eri mittaajillehan zik-zak:kin kulkee vastakkaisiin suuntiin.

Trash? Mistä juontuu typerä uskomus, ettei valon yksisuuntaisnopeutta voisi muka mitata? Se on sikälikin hullua, että etäisyysmitathan perustuvat valonnopeuteen. :DD Kun mittanauhalla mitataan mittanauhaa, niin kyllä tulos on aina vakaa vakio. Et saanut myöskään Trash vastattua kuinka ne etäisyydet saadaan mitattua Doppler-ilmiöllä pelkästään, hih.

Gossu meni aivan hiljaiseksi, kun esitin maalaisjärkeilyynkin uppoavan kuvauksen lähteensuhteisuuden mielettömyydestä. Hohhilta on hohtimet tainneet tipahtaa kaivoon lopullisesti, onneksi löytyi jojo...

Ai uskot, että järkeilyyn perustuvalla kuvasauksella  sait Gossun menemään hiljaiseksi? Nytkö Gossu ei enää väitäkään valolähteen nopeuden summautuvan valon nopeuteen eikä kahdesta toisiaan kiertävästä tähdestä valon tulevan eri nopeuksilla, eikä GPS-satellitin nopeuden summautuvan sen lähettämän signaalin nopeuteen? Tämä täytyy "kuulla" Gossulta itseltään.

Enpä tietenkään epäile Gossun järkiintyvän - se oli vain hänelle suunnattu provo.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Nature
Seuraa 
Viestejä9287

Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Aikadilataatiosta.

Vaunun, jonka lattiassa valonlähde ja katossa  on peili, liikkuu nopeudella v.

Lattiasta lähtevä valonsäde osuu peiliin ja heijastuu takaisin.

meno ylös  t1=L/c/(1+k) paluu t2=L/c/(1-k)—>t=t1+t2=2L/c

Radan varressa oleva havaitsija näkee valon liikkeen sik-sak-liikkenä.

Miten tai millaiseen aikadilataatioon päädytään, jos havaitsijan mielestä valon edestakaisen liikkeen nopeus on c?

Minun ratkaisuni.

Radan varressa olevan havaitsijan mielestä

Meno vinosti ylös:T1=√(L^2+(vT1)^2)/c/(1+k)

Paluu vinosti alas:T2=√(L^2+(vT2)^2)/c/(1-k)

T=T1+T2=(√(L^2+(vT1)^2)+√(L^2+(vT2)^2)/c=......=

1/2*(1/√(1-((1-k)v/c)^2)+1/√(1-((1+k)v/c)^2)*t

Kun k=0, saadaan EST:n aikadilataatio T=1/√(1-v^2/c^2)*t

Kun valokellon liike pysähtyy matkan X etäisyydelle radan varressa olevasta havaitsijasta niin kuinka monta six-sax liikettä valo on tehnyt ja miten monta edestakaista toinen vastaava valokello  radan varressa samassa pisteessä X levossa ollut valokello on tehnyt?

Ilmeisen hankala kysymys kun ei ole otettu kantaa.

Voidaan sopia vielä niin että sekä lähdössä X=0 että maalissa X=S on samanlaiset valokellot kuin matkaajalla.

Sanomattakin selvää lienee että lähtö- ja maalikello käyvät samaan tahtiin, entä likkujan kello?

JPI
Seuraa 
Viestejä26974

Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Aikadilataatiosta.

Vaunun, jonka lattiassa valonlähde ja katossa  on peili, liikkuu nopeudella v.

Lattiasta lähtevä valonsäde osuu peiliin ja heijastuu takaisin.

meno ylös  t1=L/c/(1+k) paluu t2=L/c/(1-k)—>t=t1+t2=2L/c

Radan varressa oleva havaitsija näkee valon liikkeen sik-sak-liikkenä.

Miten tai millaiseen aikadilataatioon päädytään, jos havaitsijan mielestä valon edestakaisen liikkeen nopeus on c?

Minun ratkaisuni.

Radan varressa olevan havaitsijan mielestä

Meno vinosti ylös:T1=√(L^2+(vT1)^2)/c/(1+k)

Paluu vinosti alas:T2=√(L^2+(vT2)^2)/c/(1-k)

T=T1+T2=(√(L^2+(vT1)^2)+√(L^2+(vT2)^2)/c=......=

1/2*(1/√(1-((1-k)v/c)^2)+1/√(1-((1+k)v/c)^2)*t

Kun k=0, saadaan EST:n aikadilataatio T=1/√(1-v^2/c^2)*t

Kun valokellon liike pysähtyy matkan X etäisyydelle radan varressa olevasta havaitsijasta niin kuinka monta six-sax liikettä valo on tehnyt ja miten monta edestakaista toinen vastaava valokello  radan varressa samassa pisteessä X levossa ollut valokello on tehnyt?

Ilmeisen hankala kysymys kun ei ole otettu kantaa.


Ehkäpä porukka on kyllästynyt antamaan sinulle oikeita vastauksia, koska kommentoit niitä kuitenkin samalla typerällä hörhöilyllä kuin aina ennenkin.
Lainaus:

Voidaan sopia vielä niin että sekä lähdössä X=0 että maalissa X=S on samanlaiset valokellot kuin matkaajalla.

Sanomattakin selvää lienee että lähtö- ja maalikello käyvät samaan tahtiin, entä likkujan kello?

Kellot käyvät täsmälleen niin kuin suhteellisuusteoria ennustaa.

3³+4³+5³=6³

Nature
Seuraa 
Viestejä9287

JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Aikadilataatiosta.

Vaunun, jonka lattiassa valonlähde ja katossa  on peili, liikkuu nopeudella v.

Lattiasta lähtevä valonsäde osuu peiliin ja heijastuu takaisin.

meno ylös  t1=L/c/(1+k) paluu t2=L/c/(1-k)—>t=t1+t2=2L/c

Radan varressa oleva havaitsija näkee valon liikkeen sik-sak-liikkenä.

Miten tai millaiseen aikadilataatioon päädytään, jos havaitsijan mielestä valon edestakaisen liikkeen nopeus on c?

Minun ratkaisuni.

Radan varressa olevan havaitsijan mielestä

Meno vinosti ylös:T1=√(L^2+(vT1)^2)/c/(1+k)

Paluu vinosti alas:T2=√(L^2+(vT2)^2)/c/(1-k)

T=T1+T2=(√(L^2+(vT1)^2)+√(L^2+(vT2)^2)/c=......=

1/2*(1/√(1-((1-k)v/c)^2)+1/√(1-((1+k)v/c)^2)*t

Kun k=0, saadaan EST:n aikadilataatio T=1/√(1-v^2/c^2)*t

Kun valokellon liike pysähtyy matkan X etäisyydelle radan varressa olevasta havaitsijasta niin kuinka monta six-sax liikettä valo on tehnyt ja miten monta edestakaista toinen vastaava valokello  radan varressa samassa pisteessä X levossa ollut valokello on tehnyt?

Ilmeisen hankala kysymys kun ei ole otettu kantaa.


Ehkäpä porukka on kyllästynyt antamaan sinulle oikeita vastauksia, koska kommentoit niitä kuitenkin samalla typerällä hörhöilyllä kuin aina ennenkin.
Lainaus:

Voidaan sopia vielä niin että sekä lähdössä X=0 että maalissa X=S on samanlaiset valokellot kuin matkaajalla.

Sanomattakin selvää lienee että lähtö- ja maalikello käyvät samaan tahtiin, entä likkujan kello?

Kellot käyvät täsmälleen niin kuin suhteellisuusteoria ennustaa.

Jos kellot käyvät hitaammin, niin matka taittuu nopeammin. Miksi siis roikkua kiinni suhteellisen nopeuden yhteismitallisuudessa, kun se ei kuitenkaan (epäsymmetrisissä liiketiloissa) käytännössä toteudu?

Nature
Seuraa 
Viestejä9287

Suhteellisen liikeen ei pidä antaa hämätä. Suhteellisen liikeen ei tarvitse vastata suhteellista nopeutta muutoin kuin symmetrisissä liiketiloissa. Tausta-avaruudella vaikuttaisi tuossa  suhteessa olevan oleellinen merkitys. Isotrooppisuus toki toteutuu rajatusti jokaisen symmetrisen liikkeen osalta, mutta kaikki liike ei ole nopeuksien osalta symmetristä. Suhteellisetn nopeuksien epäsymmetrisyys ilmenee paikaliisesti, inertiaalikoordinaatistojen vaihtamiseen (eli kiihdytykseen) liittyen.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16651

Nature kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Aikadilataatiosta.

Vaunun, jonka lattiassa valonlähde ja katossa  on peili, liikkuu nopeudella v.

Lattiasta lähtevä valonsäde osuu peiliin ja heijastuu takaisin.

meno ylös  t1=L/c/(1+k) paluu t2=L/c/(1-k)—>t=t1+t2=2L/c

Radan varressa oleva havaitsija näkee valon liikkeen sik-sak-liikkenä.

Miten tai millaiseen aikadilataatioon päädytään, jos havaitsijan mielestä valon edestakaisen liikkeen nopeus on c?

Minun ratkaisuni.

Radan varressa olevan havaitsijan mielestä

Meno vinosti ylös:T1=√(L^2+(vT1)^2)/c/(1+k)

Paluu vinosti alas:T2=√(L^2+(vT2)^2)/c/(1-k)

T=T1+T2=(√(L^2+(vT1)^2)+√(L^2+(vT2)^2)/c=......=

1/2*(1/√(1-((1-k)v/c)^2)+1/√(1-((1+k)v/c)^2)*t

Kun k=0, saadaan EST:n aikadilataatio T=1/√(1-v^2/c^2)*t

Kun valokellon liike pysähtyy matkan X etäisyydelle radan varressa olevasta havaitsijasta niin kuinka monta six-sax liikettä valo on tehnyt ja miten monta edestakaista toinen vastaava valokello  radan varressa samassa pisteessä X levossa ollut valokello on tehnyt?

Ilmeisen hankala kysymys kun ei ole otettu kantaa.


Ehkäpä porukka on kyllästynyt antamaan sinulle oikeita vastauksia, koska kommentoit niitä kuitenkin samalla typerällä hörhöilyllä kuin aina ennenkin.
Lainaus:

Voidaan sopia vielä niin että sekä lähdössä X=0 että maalissa X=S on samanlaiset valokellot kuin matkaajalla.

Sanomattakin selvää lienee että lähtö- ja maalikello käyvät samaan tahtiin, entä likkujan kello?

Kellot käyvät täsmälleen niin kuin suhteellisuusteoria ennustaa.

Jos kellot käyvät hitaammin, niin matka taittuu nopeammin. Miksi siis roikkua kiinni suhteellisen nopeuden yhteismitallisuudessa, kun se ei kuitenkaan (epäsymmetrisissä liiketiloissa) käytännössä toteudu?


Roikutko raukka jossain toteutumattomassa haaveessa. Voi tyhmeliini, voit ihan onnellisesti elää hetkessä ja uskoa ihan mitä tahansa soopaa, jopa sekoiluja.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä16651

Nature kirjoitti:
Suhteellisen liikeen ei pidä antaa hämätä. Suhteellisen liikeen ei tarvitse vastata suhteellista nopeutta muutoin kuin symmetrisissä liiketiloissa. Tausta-avaruudella vaikuttaisi tuossa  suhteessa olevan oleellinen merkitys. Isotrooppisuus toki toteutuu rajatusti jokaisen symmetrisen liikkeen osalta, mutta kaikki liike ei ole nopeuksien osalta symmetristä. Suhteellisetn nopeuksien epäsymmetrisyys ilmenee paikaliisesti, inertiaalikoordinaatistojen vaihtamiseen (eli kiihdytykseen) liittyen.

Mitäs sopertelet? Sano reilusti vaan, että kun et ymmärrä, et ala turhaan opiskella, kun et varmaan opiskeltuasikaan ymmärrä.

Nuo viittauksesi ovat täyttä skeidaa - ei suhteellisuusteoria noudata olkiukkojasi eikä sitä tee varsinkaan luonto.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

jussipussi
Seuraa 
Viestejä45770

"Galileo satellites prove Einstein's Relativity Theory to highest accuracy yet

Europe's Galileo satellite navigation system – already serving users globally – has now provided a historic service to the physics community worldwide, enabling the most accurate measurement ever made of how shifts in gravity alter the passing of time, a key element of Einstein's Theory of General Relativity.

Two European fundamental physics teams working in parallel have independently achieved about a fivefold improvement in measuring accuracy of the gravity-driven time dilation effect known as 'gravitational redshift.'

The prestigious Physical Review Letters journal has just published the independent results obtained from both consortiums, gathered from more than a thousand days of data obtained from the pair of Galileo satellites in elongated orbits.

"It is hugely satisfying for ESA to see that our original expectation that such results might be theoretically possible have now been borne out in practical terms, providing the first reported improvement of the gravitational redshift test for more than 40 years," comments Javier Ventura-Traveset, Head of ESA's Galileo Navigation Science Office.

"These extraordinary results have been made possible thanks to the unique features of the Galileo satellites, notably the very high stabilities of their onboard atomic clocks, the accuracies attainable in their orbit determination and the presence of laser-retroreflectors, which allow for the performance of independent and very precise orbit measurements from the ground, key to disentangle clock and orbit errors."

Read more at: https://phys.org/news/2018-12-galileo-satellites-einstein-relativity-the... .

Nature
Seuraa 
Viestejä9287

Eusa kirjoitti:
Nature kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Nature kirjoitti:
Nature kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Aikadilataatiosta.

Vaunun, jonka lattiassa valonlähde ja katossa  on peili, liikkuu nopeudella v.

Lattiasta lähtevä valonsäde osuu peiliin ja heijastuu takaisin.

meno ylös  t1=L/c/(1+k) paluu t2=L/c/(1-k)—>t=t1+t2=2L/c

Radan varressa oleva havaitsija näkee valon liikkeen sik-sak-liikkenä.

Miten tai millaiseen aikadilataatioon päädytään, jos havaitsijan mielestä valon edestakaisen liikkeen nopeus on c?

Minun ratkaisuni.

Radan varressa olevan havaitsijan mielestä

Meno vinosti ylös:T1=√(L^2+(vT1)^2)/c/(1+k)

Paluu vinosti alas:T2=√(L^2+(vT2)^2)/c/(1-k)

T=T1+T2=(√(L^2+(vT1)^2)+√(L^2+(vT2)^2)/c=......=

1/2*(1/√(1-((1-k)v/c)^2)+1/√(1-((1+k)v/c)^2)*t

Kun k=0, saadaan EST:n aikadilataatio T=1/√(1-v^2/c^2)*t

Kun valokellon liike pysähtyy matkan X etäisyydelle radan varressa olevasta havaitsijasta niin kuinka monta six-sax liikettä valo on tehnyt ja miten monta edestakaista toinen vastaava valokello  radan varressa samassa pisteessä X levossa ollut valokello on tehnyt?

Ilmeisen hankala kysymys kun ei ole otettu kantaa.


Ehkäpä porukka on kyllästynyt antamaan sinulle oikeita vastauksia, koska kommentoit niitä kuitenkin samalla typerällä hörhöilyllä kuin aina ennenkin.
Lainaus:

Voidaan sopia vielä niin että sekä lähdössä X=0 että maalissa X=S on samanlaiset valokellot kuin matkaajalla.

Sanomattakin selvää lienee että lähtö- ja maalikello käyvät samaan tahtiin, entä likkujan kello?

Kellot käyvät täsmälleen niin kuin suhteellisuusteoria ennustaa.

Jos kellot käyvät hitaammin, niin matka taittuu nopeammin. Miksi siis roikkua kiinni suhteellisen nopeuden yhteismitallisuudessa, kun se ei kuitenkaan (epäsymmetrisissä liiketiloissa) käytännössä toteudu?


Roikutko raukka jossain toteutumattomassa haaveessa. Voi tyhmeliini, voit ihan onnellisesti elää hetkessä ja uskoa ihan mitä tahansa soopaa, jopa sekoiluja.

Sinähän niissä roikut, minä tukeudun realismiin.

Liiketilojen epäsymmetrisyys ilmenee selvästi pyörimisliikkeen yhteydessä, sama asia näyttää toteutuvan myös lineaarisessa liikkeessä (aikadilataation osalta) silloin kun toinen on kiihdyttänyt ja toinen jäänyt paikoilleen. Symmetrisissä liiketilamuutoksissa suhteet menevät tasan kun aikamuutokset ovat samat.

Sama asia käsitellään suhteellisuusteoriassa ja erona on vain se että nopeuksien suhteutuksen sijaan siinä suhteutetaan (vähemmän realistisesti / hyvin abstraktisti) matkoja ja aikoja. Mitään muuta eroa siinä ei periaatteessa ole.

QS
Seuraa 
Viestejä5202

QS kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Aikadilataatiosta.

Vaunun, jonka lattiassa valonlähde ja katossa  on peili, liikkuu nopeudella v.

Lattiasta lähtevä valonsäde osuu peiliin ja heijastuu takaisin.

meno ylös  t1=L/c/(1+k) paluu t2=L/c/(1-k)—>t=t1+t2=2L/c

Radan varressa oleva havaitsija näkee valon liikkeen sik-sak-liikkenä.

Miten tai millaiseen aikadilataatioon päädytään, jos havaitsijan mielestä valon edestakaisen liikkeen nopeus on c?

Minun ratkaisuni.

Radan varressa olevan havaitsijan mielestä

Meno vinosti ylös:T1=√(L^2+(vT1)^2)/c/(1+k)

Paluu vinosti alas:T2=√(L^2+(vT2)^2)/c/(1-k)

T=T1+T2=(√(L^2+(vT1)^2)+√(L^2+(vT2)^2)/c=......=

1/2*(1/√(1-((1-k)v/c)^2)+1/√(1-((1+k)v/c)^2)*t

Kun k=0, saadaan EST:n aikadilataatio T=1/√(1-v^2/c^2)*t

Huomenna vasta aikaa paneutua tähän.

Pikaisesti häiritsee se, että EST aikadilataatioon päästään vain valitsemalla k=0. Lopputulos ei saisi riippua vakiosta k. Tämä (mahdollisesti, i dunno?) saavutetaan kun säilytetään valon round-trip nopeus c myös radan varressa. Eli säädetään one-way nopeus sellaiseksi, että mikäli valo palaisi alkuperäiseen pisteeseen (radan varrelta havaittuna), olisi sen koko reitin nopeus c.

Vaan en tiedä tältä istumalta. Pitää miettiä ajan kanssa.

Osoittautui työlääksi. Pitää tosiaan huomioida, että 'anisotrooppisessa' EST:ssä vinosti liikkuvan one-way nopeuden oltava 1 / (1 - k cosθ ), missä θ valon nopeusvektorin ja liikkuvan koordinaatiston nopeuden v välinen kulma. Lisäksi vaaditaan, että koordinaatistomuunnoksessa sekä one-way nopeudet että round-trip nopeus ovat invariantteja.

Yritin lähteä ratkomaan, mutta monimutkaista trigonometriaa vastassa.

No, onneksi joku muukin on asiaa pohtinut, ja tässä ratkaisu: https://www.mathpages.com/home/kmath720/kmath720.htm

Tuo ei vastaa tarkasti ottaen tähän tehtävänasetteluun, mutta osoittaa, että EST:n mukaiset Lorentz-muunnokset toteuttavat invarianssivaatimuksen. Muunnoksissa ei lopulta esiinny vakiota k.

JPI
Seuraa 
Viestejä26974

ExB kirjoitti:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79102/kysymys-kaksosparadoksi

Joku jatkaa samalla linjalla eli ei korjaa virheitään vaikka niistä useampaan kertaan rautalangasta vääntäen huomautetaan. Hupinsa kullakin.

Juu ja kun tämä ketju on ollut nyt pitkään vailla aktiviteettia, on joku ääliö käynyt aikansa kuluksi yläpeukuttamassa Naturen ja hohottajan typeriä kommentteja ja vastaavasti alapeukuttamassa muiden asiallisiakin vastauksia.

3³+4³+5³=6³

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat