Sivut

Kommentit (12267)

ExB
Seuraa 
Viestejä50

JPI kirjoitti:
ExB kirjoitti:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79102/kysymys-kaksosparadoksi

Joku jatkaa samalla linjalla eli ei korjaa virheitään vaikka niistä useampaan kertaan rautalangasta vääntäen huomautetaan. Hupinsa kullakin.

Juu ja kun tämä ketju on ollut nyt pitkään vailla aktiviteettia, on joku ääliö käynyt aikansa kuluksi yläpeukuttamassa Naturen ja hohottajan typeriä kommentteja ja vastaavasti alapeukuttamassa muiden asiallisiakin vastauksia.

Peukkuja ei kannata ottaa kovin vakavasti. Tor - browseria käyttämällä ja uuden identiteetin ottamalla tai nollaamalla cookiet ja arpomalla mobiiliyhteydessä uuden dynaamisen ip-osoitteen voi antaa juuri niin monta peukkua kuin huvittaa.

ExB
Seuraa 
Viestejä50

ExB kirjoitti:
JPI kirjoitti:
ExB kirjoitti:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79102/kysymys-kaksosparadoksi

Joku jatkaa samalla linjalla eli ei korjaa virheitään vaikka niistä useampaan kertaan rautalangasta vääntäen huomautetaan. Hupinsa kullakin.

Juu ja kun tämä ketju on ollut nyt pitkään vailla aktiviteettia, on joku ääliö käynyt aikansa kuluksi yläpeukuttamassa Naturen ja hohottajan typeriä kommentteja ja vastaavasti alapeukuttamassa muiden asiallisiakin vastauksia.

Peukkuja ei kannata ottaa kovin vakavasti. Tor - browseria käyttämällä ja uuden identiteetin ottamalla tai nollaamalla cookiet ja arpomalla mobiiliyhteydessä uuden dynaamisen ip-osoitteen voi antaa juuri niin monta peukkua kuin huvittaa.

Kas. Näyttää olevan 20 yläpeukkua ja yksi alapeukku eli noin peukku per minuutti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nature
Seuraa 
Viestejä9283

JPI kirjoitti:
ExB kirjoitti:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79102/kysymys-kaksosparadoksi

Joku jatkaa samalla linjalla eli ei korjaa virheitään vaikka niistä useampaan kertaan rautalangasta vääntäen huomautetaan. Hupinsa kullakin.

Juu ja kun tämä ketju on ollut nyt pitkään vailla aktiviteettia, on joku ääliö käynyt aikansa kuluksi yläpeukuttamassa Naturen ja hohottajan typeriä kommentteja ja vastaavasti alapeukuttamassa muiden asiallisiakin vastauksia.

Tai sitten kommentteihin ei sisälly typeryyttä, koska mitallisuuden muuttuminen vaatii paljon enemmän kuvitteellisuutta kuin nopeuksien muuttuminen joka aikasidonnaisena on yhtä "joustava" käsite kuin aika itsekin.

Liike on suhteellista, mutta sen suhteellisen liikkeen nopeus riippuu yhtäältä havaitsijan aikakäsityksestä.

Itse en juuri peukutteluja harrasta.

JPI
Seuraa 
Viestejä26961

Nature kirjoitti:
JPI kirjoitti:
ExB kirjoitti:
https://www.tiede.fi/keskustelu/79102/kysymys-kaksosparadoksi

Joku jatkaa samalla linjalla eli ei korjaa virheitään vaikka niistä useampaan kertaan rautalangasta vääntäen huomautetaan. Hupinsa kullakin.

Juu ja kun tämä ketju on ollut nyt pitkään vailla aktiviteettia, on joku ääliö käynyt aikansa kuluksi yläpeukuttamassa Naturen ja hohottajan typeriä kommentteja ja vastaavasti alapeukuttamassa muiden asiallisiakin vastauksia.

Tai sitten kommentteihin ei sisälly typeryyttä, koska mitallisuuden muuttuminen vaatii paljon enemmän kuvitteellisuutta kuin nopeuksien muuttuminen joka aikasidonnaisena on yhtä "joustava" käsite kuin aika itsekin.

Liike on suhteellista, mutta sen suhteellisen liikkeen nopeus riippuu yhtäältä havaitsijan aikakäsityksestä.

Höpötihöps !

Lainaus:

Itse en juuri peukutteluja harrasta.

😂

3³+4³+5³=6³

Pikku Heikki
Seuraa 
Viestejä85

Loppukevennys

Kuulahyrrä kertoo hitausvoiman ja painovoiman mekanismin. 

Laatinut opiskeluryhmä "Pikku-Heikki" 2018, kokeet tehty 2017.          Katso Kuva 1 ja Kuva 2.

Oletukset:

1. Hitausvoima on avaruuden ominaisuus ja todellinen voima. Painovoima on myös hitausvoima. Hitausvoiman vastavoima on toinen hitausvoima.

2. Hitausvoima ilmenee, kun kappale on kiihtyvässä tilassa. Vapaassa rataliikkeessä ei esiinny hitausvoimia pistemäisellä kappaleella, vaikka liike on kiihtyvää.

3. Prekessiokierto on rataliikkeen erikoistapaus, rakenteiden ja hitausvoimien ohjaamaa vapaata kiertoliikettä, jos vastuksia ei esiinny.

Häviöttömän kokonaisuuden ulkoiset voimat ja momentit:

1. G = hyrrän paino = hitausvoima, joka on avaruuden ominaisuus. Painovoiman kiihtyvyys on g ja suunta ylöspäin. Vapaa pystysora putoaminen on kiihtyvää rataliikettä, sen kiihtyvyys on myös g. 

2. T on maapalloon kohdistuva hitausvoima ja G:n vastavoima. T = G prekessiokierron aikana. Hyrrän jalka ja akseli on oletettu painottomiksi.  Jalan ja maan välinen kontaktivoima on sisäinen voima, maapallo ja hyrrä ovat samaa kokonaisuutta.

3. Fh ja Fv ovat hyrrän vastakkaisiin segmentteihin kohdistuvat hitausvoimaparit, jotka syntyvät segmenttien sivuttaisesta keskeiskiihtyvyydestä, jonka aiheuttavat hyrrän pyöriminen ja kääntyminen pystysuorassa tai vaakasuorassa, kun tuki T1 poistetaan.

4. Prekessiokierron keskipakovoiman ja hyrrän painon vaikutus maapalloon on ko. kokoluokassa käytännössä nolla. Hyrrän pyörimisestä aiheutuva keskipakovoima on ulkoinen tasapainossa oleva hitausvoima.

Prekession käynnistyminen:

Hitausvoimaparit Fh aiheuttavat vaakasuoran momentin Mh = Fh * D, joka käynnistää nopeasti prekessiokierron. Samanaikaisesti prekessiokierron alkaminen ja hyrrän pyöriminen aiheuttavat pystysuoran momentin Mv, mikä puolestaan antaa tuen painovoimalle, joka on m*g suuruinen kun Mh pienenee nollaksi eli hyrrän pystysuora kääntyminen päättyy. Jos vastuksia ei ole saavutetaan pysyvä tasapainotilanne. Painovoiman momentti ja Mv ovat yhtä suuret, G * R = Fv * D ja Mh = 0.  Hyrrä on vapaassa pekessiokierrossa, joka vastaa rataliikettä, voimaa ei tarvita. Prekessiokierron ja hyrrän pyörimismäärän summa on vakio.

Kitkan vaikutus:

Kitkavoimat ovat systeemin sisäisiä voimia ja hitausvoimien aiheuttamia. Ilmanvastuksen aiheuttamat hitausvoimat syntyvät hyrrän ja ilman kiihtyessä kontaktin aikana. Hyrrän pyörimisnopeuden pienentyessä, vastuksien vaikutuksesta, laskee ratataso ja prekessiokierron kulmanopeus kasvaa, saavutetaan tasapaino, kun hyrrä on ala-asennossa, prekessiokierto päättyy. Pallonivelen laakerikitka voi tietyissä olosuhteissa hidastaa prekessiokiertoa, tällöin ratataso nousee, kunnes saavutetaan yläasennossa tasapainotilanne. Prekessiokierto päättyy hetkeksi, mutta voi alkaa uudestaan.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12735

No niin, tuosta on hyvä jatkaa, jengi kasaan sassiin.

Oletuksiin sen verran että ei ole avaruuden ominaisuus vaan kappaleen kvanttitason ominaisuus.

Voit kuvitella sen niin, että miten on mahdollista että kappaleet ei kvanttitasolla kosketa toisiaan ja silti esim punnuksen paino kohdistuu vaa'an kanteen. Salaisuus on kontaktipinnalla vaikuttavat massattomat virtuaalihiukkaset jotka siirävät liikemäärää kappaleiden välillä. Huom, massattomat hiukkaset siirtää punnuksen painon, mahdotonta huutaa kansa, ei ole sillä koko punnuksen massa on massatonta pohjimmiltaan, kvanttien impulssit luo hidas- ja painavamassailluusion ja juuri siksi se on täysin todellinen voima, yhtä todellinen kuin massan paino..

Ns hidasmassa (kiihtyvyydessä) on juuri hitausvoiman lähde, painavamassa ( syy toisen kappaleen gravitaatio kun koekappaleen kiihtyvyys on estynyt vaikka punnus vaa'alla) syntyy täsmälleen samalla lailla mutta eri syystä ja olosuhteissa, voivat esiintyä joko yhdessä tai erikseen..

Minun mielestä noin.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12735

Pikku Heikki kirjoitti:
Goswell kirjoitti     Oletuksiin sen verran että ei ole avaruuden ominaisuus vaan kappaleen kvanttitason ominaisuus.

Ei oikein tahdo aueta, kerro lisää.

No jopas, mitä kappale on pohjimmiltaan, kvantteja, vipeltäviä massattomia kvantteja. Ne siirtävät liikemäärää vuorovaikuttaesaan toisiinsa, tuo liikemäärä on hitausvoimaa, painoa, kappaleen massaa jota täällä retuutetaan päivittäin hiki hatussa paikasta toiseen.

Kun kappale on levossa (maanpinnalla lepäävä kappale ei ole levossa) kaikki vuorovaikutusparit on symmetrisiä, ne liikemääräimpulssit kumoaa toisensa ja kappale on painoton ja säilyttää liiketilansa.

Kun kappaletta kutitellaan sm-voimalla, eli pintavoimalla, se kiihtyy, syntyy epätasapainoa sinne vuorovaikutuspareihin, saadaan massanhitaus esiin.

Gravitaatio taas on tilavuusvoima, se vaikuttaa jokaikiseen kappaleen kvanttiin riippumatta siitä onko se kvantti pinnalla vai syvemmällä kappaleessa, eli kun kappale lepää vaikka maan pinnalla, sen massa kokee joka kvantillaan maan gravitaation ja näin saadaan sama tulos samasta massasta kuin vastaavan sm-pintavoiman aiheuttamalla kiihtyvyydellä.

Heleppoa kuin heinän teko.

Minun mielestä noin.

Pikku Heikki
Seuraa 
Viestejä85

Goswell kirjoitti.       Heleppoa kuin heinän teko.

En ole ehtinyt  kommentoimaan, mutta eihän tässä kiirettä ole.

Hitausvoima esiintyy kiihtyvyyden aikana, miten  ajattelet sen tapahtuvan?  Liikemäärän tai pyörimismäärän muutos on juuri hitausvoima, se ilmenee tuossa hyrräesimerkissäkin.

Kerro samalla tarkemmin, mikä milestäsi gravitaation aiheuttaa.

Nature
Seuraa 
Viestejä9283

Pikku Heikki kirjoitti:

1. Hitausvoima on avaruuden ominaisuus ja todellinen voima. Painovoima on myös hitausvoima. Hitausvoiman vastavoima on toinen hitausvoima.

Sanoisin että hitausvoima on avaruuteen ja kiihtyvään kappaleeseen liittyvistä ominaisuuksista aiheutuva voima, sen ilmentymän edellytyksenä on kiihtyminen, joka edellyttää muuta voimaa toteutuakseen.

Painovoima saa aikaan kiihtyvyyttä, joten se ei vaikuta luonteeltaan hitausvoimaa vastaavalta. Siihen riittää että on olemassa kaksi massakappaletta joiden välillä vallitsee voimavaikutus liiketilasta riippumatta. Se miten tuota voimavaikutusta (massakappaleen inertiaalisen kiihtymisen aiheuttajaa) muutoin kuvaillaan (suorana vaikuttavana voimana tai epäsuorasti aika-avaruuden kaareutumisena), lienee lähinnä makuasia.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12735

Pikku Heikki kirjoitti:
Goswell kirjoitti.       Heleppoa kuin heinän teko.

En ole ehtinyt  kommentoimaan, mutta eihän tässä kiirettä ole.

Hitausvoima esiintyy kiihtyvyyden aikana, miten  ajattelet sen tapahtuvan?  Liikemäärän tai pyörimismäärän muutos on juuri hitausvoima, se ilmenee tuossa hyrräesimerkissäkin.

Kerro samalla tarkemmin, mikä milestäsi gravitaation aiheuttaa.

Niin, hidas massa on täysin samaa tapahtumaa kuin massan paino, kumpikin on painoa jonka toinen osapuoli mittaa ko massasta.

Koko homma lähtee massan rakenteesta, eli pohjimmiltaan kvanttittuneesta massasta ja sen sisäisistä vuorovaikutuksista, kutsun sitä kvanttipuuroksi ja vuorovaikutuksia siellä pöhinäksi. Pelin henki on se että levossa nuo vuorovaiktukset on tasapainossa keskenään ko massan  mittakaavassa, vallitsee symmetria voimissa joita nuo ziljoonat  vuorovaikutukset välittää, kappale on tällöin painoton ja säilyttää liiketilansa vapaana.

Ulkoisella voimalla voidaan sotkea tuo tasapaino, kahdella tapaa, sm-voimalla ja gravitaatiolla, niiden tapa vaikuttaa kappaleeseen on täysin erilainen mutta lopputulos on ihan sama, syntyy epätasapaino sinne kvanttipöhinään joka aiheuttaa massalle painon.

Kannattaa fumtsia sitä Korantin kaksoismoukari esimerkkiä, kappaleen työntämistä ja vetämistä, ts kiihtyvyyttä,  nämä kuvaa sm pintavoiman aiheuttamaan muutosta kvanttipöhinään, gravitaatio taas vaikuttaa koko kappaleen kvanttipöhinään luoden saman ilmiön vaikka kappale ei kiihdy, esim maan pinalla loikoillessaan, eli kappale on kiihtyvyyttä vastaavassa tilassa ilman kiihtyvyyttä. Kese on kvanttipöhinän tvvaajuuksista joita kiihtyvyys muuttaa.

Gravitaatio on todennäköisesti kvantittunutta,  kaikki muukin on, mutta se on selvää että gravitaatio on aito vuorovaikutus jonka muutosnopeus on c,  sen lähde on toinen massakappale ja sen aika-avaruuden osuuden voi unohtaa, se on turhaa liturgiaa. Toine massa kertoo toiselle massalle gravitonisäteilyllään kuinka liikkua.  Väite että massa kertoo ensin aika-avaruudelle olemassaolostaan ja aika-avaruus toiselle massalle on hyvin outo, kun kappale gravitoi, sen kertomus on luettavissa joka pisteestä sen ympäristöstä koska kenttä,

Minun mielestä noin.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12735

No niin jatketaan, piti käydä navetassa välillä. :-)

Siis kuinka se toimii, se kappaleen massa.  Kupletin juoni on helpointa ymmärtää tarkkailemalla yhtä atomia.

Meillä on elektronikuori ja siellä keskellä atominydin. Ekuori osallistuu sidoksiin kun muodostetaan molekyylejä, hylkimisestä syntyy lukkoja, miten lujia se riippuu ekuoren olemuksesta, mutta se on toista juttua.

Ekuori on myös vastuussa siitä että kappaleet pysyy kappaleina eikä mmuuooddoossttuu kkaappaalleeiittaa, ts pysyvät erillään toisistaan. Tästä saa ensimmäisen vinkin, massattomat virtuaalifotonit hoitaa hylkimisen, niiden liikemäärän siirto kasvaa sitä suuremmaksi mitä pienemmässä rakosessa ne vuorovaikuttaa, ts vvtaajuus kasvaa sitä suuremmaksi mitä lähemmäs "pinnat" painuu toisiaan (mitään pintojan tuolla ei ola, siksi lainausmerkit).

Voi miettiä kuinka massaton hiukkanen voisi vaikuttaa massalliseen kappaleeseen sen liiketilaa muuttaen, ei mitenkään on vastaus, kaikki on pohjimmiltaan massatonta ja siksi se onnistuu.

Kontaktipinta ei kuitenkaan eroa mitenkään muista vvpareista kappaleen sisällä, ja tästä tulee toinen vinkki, täysin samaa tapahtuu siis kappaleen jokaisessa hiukkasvälissä kvanttitasolla.

Noista sisäisistä vvpareista seuraa voiman kumuloituminen kontaktipintaan, jokainen massan molekyyli tulee otetuksi huomioon kontaktipinnalla kuten pitääkin jos hulutaan mitata kappaleen massan määrä.

No nyt se atomi, ekuoren keskellä on siis ydin, sen vuorovaikutus kuoreensa muuttuu kiihtyvyydessä epäsymmetriseksi, syntyy sisäinen pyrkimys liiketilan muutokseen, sen kiihdyttäjä mittaa massan painona kiihdytettävästä massasta, jos työnnät se vastustaa, jos vedät se vastustaa taas mutta eri suuntaan.

Jaaha, suu kuivaa, menen kahville.

Minun mielestä noin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat