Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Muistelen, että lapsia ja nuoria kehoitetaan monipuoliseen liikuntaan, mm. semmoiseen, missä luut vahvistuvat iskuissa (mm. hyppelyt). Semmoinen takaisi hyvän luuterveyden pohjan aikuisuuteen ja vanhuuteenkin. Hyvin yksipuolista treeniä ei käsittääkseni tälle ikäryhmälle suositella, eikä ehkä kuntosalitreeniäkään.
Aikuisten terveyttä edistävä liikunta lienee sekin aika monipuolista, kehittäen sekä aerobista kuntoa, voimaa/lihaksistoa että joustavuutta.
Keski-ikäisillä keho alkaa pikkuhiljaa rappeutua, ja rappeutuminen jatkuu vanhuksena. Miten tämä pitäisi ottaa kuntoilussa huomioon? Esimerkiksi välilevytyrät varmaankin johtuvat joko iän tuomasta rappeumasta, tai liian kovasta rasituksesta, esimerkiksi nostoista joka väärällä tekniikalla tai liian painavien asioiden nostelusta. Polvien nivelkierukat varmaankin on kehonosia, joissa näkee degeneratiivisia muutoksia, ja jotka voivat haljeta aika vähästäkin. Lasketaanko nivelkierukka ja selkänikaman välilevyt rustokudokseen? Ja onko rustokudos siis sellaista, missä näkyy degenreatiivisia muutoksia? Olen ollut ymmärtävinäni, että rustokudos ei uusiudu, ja siitä syystä esimerkiksi nivelrikko on etenevä sairaus, jonka seurauksena syntyy lopulta luupiikkejä ja jopa luukuolioita, ja joiden ainoa korjaustapa on tekonivel (polvi, lonkka), tai luudutusleikkaus (selkänikama).
Vanhoillekin ihmiselle suositellaan monipuolista harjoittelua, ja mm. kuntosaliharjoittelua, ja aerobista harjoittelua. Erityspiirteenä vanhoille suunnatussa terveysliikunnassa on tasapainoharjoittelu. Tämä varmaan ehkäisee kaatumisia ja lonkkamurtumia, mitkä vanhoille voivat olla tuhoisia.

Näin kaupunkilaisjärjellä ajatellen extremesuoritukset ja treenit voisivat mahdollisesti olla haitallisia terveydelle, ja ehkä varsinkin keski-ikäisille ja sitä vanhemmille, kun esimerkiksi rustokudos haurastuu. Esimerkkinä ultrajuoksu tai maratonit, tai ylisuuret painot punttitreenissä (ehkä minkä ikäiselle tahansa? ja varsinkin keski-ikäisille ja vanhoille?). Muistelen lukeneeni tutkimuksista pitkänmatkanjuoksijoilla, joilla sydänlihas voi paksuuntua liian rankasta rääkistä. Muistaakseni tämä johtuu mikrovaurioista sydänlihaksessa, minkä takia lihaksesta tulee joustamaton ja paksu. Polvinivel on eräään fysioterapeutin mukaan nivel, joka tykkää liikunnasta, mutta mikä on liiallista liikuntaa polvelle ja muille nivelille? Missä vaiheessa juoksemisesta alkaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä? Punttisalilla lienee aika helppo teloa itsensä, jos ei ole puhtaat suoritukset, tai jos on liian suuret painot nivelten, nikamien ja luuston kestokykyyn nähden. Olisikohan vapaapainoharjoittelu turvallisempaa nivelille ja selkärangalle kuin laitteissa harjoittelu? Vai päinvastoin?
Mitä sanoo tiede tervydelle haitallisesta liikunnasta?

Kommentit (12)

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Ja vielä jatkokysymys. Mitä tiede kertoo HIIT-treenin (high intensity interval training tms.) hyödyistä verrattuna tasaisempaan (ja rankkaan ja pitkäkestoiseen) aerobiseen rasitukseen? Muistelen, että HIIT-treenillä saisi vähäisemmällä vaivalla hyvän hapenottokyvyn, vai olikos se parannuksen insuliiniherkkyydessä.

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä1919
Liittynyt24.1.2014

BCK kirjoitti:
Muistelen, että lapsia ja nuoria kehoitetaan monipuoliseen liikuntaan, mm. semmoiseen, missä luut vahvistuvat iskuissa (mm. hyppelyt). Semmoinen takaisi hyvän luuterveyden pohjan aikuisuuteen ja vanhuuteenkin. Hyvin yksipuolista treeniä ei käsittääkseni tälle ikäryhmälle suositella, eikä ehkä kuntosalitreeniäkään.
Itse en asiaa tieteellisesti tunne, mutta kuulun siihen ikäluokkaan, jotka (jopa täällä pääkaupunkiseudulla) leikkivät tenavana ulkona ties mitä sotaleikkejä ym. ja ihan jopa metsissä. Fillarilla kuljettiin eri puolille stadia ja vähän Vantaallekkin uskallettiin, joissa sitten leikittiin mitä milloinkin . No, tällä tarkoitan sitä, että liikuntaa en minä ja mun kavereista kukaan "harrastanut" vaan se "hyvä määrä"  liikuntaa tuli ihan luonnollisena. Ehkä tässä ovat ajat muuttuneet, koska lapsen pitää erikseen harrastaa liikuntaa liikkuakseen, se ei enää ole sellainen lapsen luonnollinen olotila. 

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Hyvä pointti, Spanish. Samoja kokemuksia minulla. Nykylapset käsittääkseni treenaavat ohjatummin kuin aiemmat sukupolvet. Ja aikuiset kärräävät lapsiaan harjoituksiin. Ei omassa lapsuudessani sellaista tehty.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Mikähän sitten voisi olla ultramatkoja taittavien syyt harrastukselleen? Itsensä voittaminen? Arvostuksen hankkiminen? Endorfiiniaddiktio?

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Muistelen lukeneeni raskaasta fyysisestä työstä, että se lyhentäisi elämää. Mikähän siinäkin on taustalla? Voisiko tuo sama sydänlihaksen paksuuntuma kuin ehkä joillakin pitkänmatkanjuoksijoilla?

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä1919
Liittynyt24.1.2014

Liikunta on tunnetusti sellainen asia jota yleensä arvostetaan, kuten esimerkiksi elämää ilman huumeita. Jälkimmäinen on ihan ymmärrettävää, mutta liikunnalla kyllä voi tavallaan tuhota itseään tavoitellessaan sitä parempaa lopputulosta. Tämä aihe on varmasti laaja ja en tiedä siitä oikeastaan mitään, mutta tälläisiä maallikon mielipiteitä tuli mieleen:

- älä aloita maratonharrastusta 40+ iässä, jos et ole aikaisemmin harrastanut liikuntaa.

- älä treenaa ja laske niitä sun lukuja jatkuvasti, koska parisuhteesi on tuhoutumassa muutenkin, ilman sitä dataa.

- tunne itsesi, lonkka ei kestä sitä rasitusta, vaikka kuinka haluaisit jatkaa.

ym..

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

Himuli
Seuraa 
Viestejä1462
Liittynyt10.3.2016

Todennäköisesti asia on monipiippuinen ja liikunta kuin liikunta sisältää hyötyjä ja haittoja. Periaatteessa kai vanhenee ja "kuluu loppuun" nopeammin liikkumalla, erityisesti jos liian raskasta ja kehoa väärin kuormittavaa liikuntaa kuten maratoonit, baletti yms. Mutta ne metaboliset yms terveyshyödyt mitä liikunnasta saa nostaa kuitenkin eliniänodotetta ja tekee olon paremmaksi. Ei minullakaan mitään kunnollista tieteellistä tietämystä asiaan ole, vain sieltä täältä luetun perusteella muodostettuja mutuja. Uskon että voimatreeni on lopulta parempi terveydelle kuin kestävyysliikunta. Kestävyysliikunta kuluttaa ja hapettaa kehoa enemmän eikä hyödytä esim vanhuutta ajatellen samalla tavalla kun alkaa tulla ongelmia lihasten surkastumisen kanssa.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Vanhana tosiaankin lihasmassa vähenee, ja se on hyvä syy harrastaa lihaskuntoakin lisäävää liikuntaa.

Mitä sairauksia on semmoisia, joissa ei suositella esimerkiksi voimaharjoittelua? Voisiko jotkut sv-sairaudet tai keuhkoahtaumauti tms. olla este? Varmaan joka tapauksessa oikea tekniikka varmaan on tärkeää tässäkin, niin että ei esimerkiksi pidätä naama punaisena hengitystään, ettei veriusuonet poksahtele päässä tai muualla?

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Tämmöinen artikkeli löytyi: 

Ikään sopiva liikunta

"Eri ikäkausina tarvitaan erilaista liikuntaa. Miten liikkuu nuori, keski-ikäinen ja seniori?

- Kaksikymppisen kannattaa kokeilla kaikkea

Luusto saavuttaa huipputiheytensä 25-vuotiaana. Tästä eteenpäin voi luumassan vähenemistä hidastaa luita kuormittavalla liikunnalla. Lihakset puolestaan vahvistuvat vielä pituuskasvun päätyttyäkin. Nuoruudessa saadut nivelvammat alkavat vaivata keski-iässä sitä varmemmin, mitä heikommaksi lihashuolto jää.

Arkiliikunta....

Kolmekymppiselle hyötyliikuntaa  (koska ruuhkavuodet)

- Nelikymppisen luille tärähdyksiä

Hyppyjä, tärähdyksiä, liikesuunnan vaihdoksia, kiihdytyksiä ja jarrutuksia sisältävä liikunta vahvistaa luustoa. Tosin liikuntaa pitää harrastaa monta kertaa viikossa. Tasahypyt ja yhden jalan hypyt ovat tehokkainta luuliikuntaa.

Luuston tiheys pysyy ennallaan 40. ikävuoteen, sen jälkeen naisen luuntiheys alkaa heiketä. Kaatumistapaturmien ja luunmurtumien ehkäisemiseksi nainen tarvitsee ketteryyttä, nopeutta ja lihasvoimaa harjoittavia lajeja.

Miesten selkävaivat lisääntyvät selvästi 40–45-vuotiaana. Syynä voivat olla esimerkiksi kireät jalkojen lihakset tai kankea selkä. Ne kuormittavat selän pikkuniveliä, ja kivut syntyvät siitä. Selkävaivoja aiheuttavat myös autolla ajo, tupakointi ja raskas työ.

Sekä naisten että miesten tulisi harrastaa kestävyysliikuntaa, koska se tehostaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa. Näin se suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta sekä auttaa hallitsemaan painoa.

- Viisikymppiselle lihashuoltoa

Jalkojen lihasvoima heikkenee 50–55 vuoden iässä. Kyykystä ei enää pääse yhtä ketterästi ylös kuin nuorempana. Pienellä liikunnalla lihasvoiman saa säilymään: kävele portaat ja harjoittele tuolilta ylösnousemista. Lihasvoima kasvaa kuntosaliharjoittelulla. Myös maastokävely vahvistaa reisien ja pakaroiden lihaksia.

Elimistö ei enää korjaa itseään yhtä nopeasti kuin nuorempana, joten lihashuolto on entistä tärkeämpää. Muista lämmittely ennen liikuntaa, niin vammojen riski pienenee.

Yli kuusikymppisen kannatta ehkäistä kaatumisia

Yli 60-vuotiaiden naisten on tärkeintä ylläpitää lihaskuntoa ja tasapainoa, jotta välttäisi pahat kaatumiset. Naisilla lihasten voima heikkenee nopeammin kuin miehillä. Lihasmassaa ja -voimaa pystyy kuitenkin kasvattamaan, ja se lisääntyy harjoittelulla nopeasti. Vaikutukset tuntuvat jo 2–4 viikossa, kun hermosto oppii käskyttämään lihassoluja. Kahden kolmen kuukauden jälkeen voi jo mittailla, paljonko hauis on pullistunut.

Miesten lihasvoima säilyy pitkään testosteronin suojassa, ja miehen luusto haurastuu vasta 75–80-vuotiaana, kun testosteronitaso laskee. Siitä huolimatta miestenkin tulisi ylläpitää lihasvoimaa kuntosalilla tasapaino- ja ketteryysharjoittelun ohella.

Vesijumppa on monen seniorin suosikkilaji. Se säästää niveliä, pitää liikkuvuutta yllä, eikä vedessä tarvitse pelätä kaatumista. Myös pyöräily, murtomaahiihto ja sauvakävely ovat hyviä lajeja. Keppijumppa puolestaan huoltaa nivelten liikeratoja. Liikunnasta ei pidä luopua. Vähäinenkin liikunta herättelee keskushermostoa ja parantaa tasapainoa."

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Tässä artikkeli vuodelta 2012  liian rankan kestävyysliikunnan kuten maratonien ja ultrajuoksun  (ja ehkä liian rankan fyysisen työnteonkin?) mahdollisista haittavaikutuksista sydän- ja verisuoniterveyteen. Löydökset ovat kyllä toistaiseksi epävarmoja, ja niistä kiistellään. :

Potential Adverse Cardiovascular Effects From Excessive Endurance Exercise

"Abstract

A routine of regular exercise is highly effective for prevention and treatment of many common chronic diseases and improves cardiovascular (CV) health and longevity. However, long-term excessive endurance exercise may induce pathologic structural remodeling of the heart and large arteries. Emerging data suggest that chronic training for and competing in extreme endurance events such as marathons, ultramarathons, ironman distance triathlons, and very long distance bicycle races, can cause transient acute volume overload of the atria and right ventricle, with transient reductions in right ventricular ejection fraction and elevations of cardiac biomarkers, all of which return to normal within 1 week. Over months to years of repetitive injury, this process, in some individuals, may lead to patchy myocardial fibrosis, particularly in the atria, interventricular septum, and right ventricle, creating a substrate for atrial and ventricular arrhythmias. Additionally, long-term excessive sustained exercise may be associated with coronary artery calcification, diastolic dysfunction, and large-artery wall stiffening. However, this concept is still hypothetical and there is some inconsistency in the reported findings. Furthermore, lifelong vigorous exercisers generally have low mortality rates and excellent functional capacity. Notwithstanding, the hypothesis that long-term excessive endurance exercise may induce adverse CV remodeling warrants further investigation to identify at-risk individuals and formulate physical fitness regimens for conferring optimal CV health and longevity.

Abbreviations and Acronyms: CAC, coronary artery calcium; CHD, coronary heart disease; CV, cardiovascular; EF, ejection fraction; ET, exercise training; LV, left ventricular; MRI, magnetic resonance imaging; PA, physical activity; RA, right atrium; RV, right ventricular; SCD, sudden cardiac death; VA, ventricular arrhythmia "

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

BCK kirjoitti:
Ja vielä jatkokysymys. Mitä tiede kertoo HIIT-treenin (high intensity interval training tms.) hyödyistä verrattuna tasaisempaan (ja rankkaan ja pitkäkestoiseen) aerobiseen rasitukseen? Muistelen, että HIIT-treenillä saisi vähäisemmällä vaivalla hyvän hapenottokyvyn, vai olikos se parannuksen insuliiniherkkyydessä.

Iltalehti väittää: 

Treeni, jonka tulokset näkyivät jo kuuden harjoituskerran jälkeen - auttaa kakkostyypin diabeetikoita

"Liikunta alentaa aiemman tutkimustiedon perusteella verensokeria yhtä hyvin kuin diabeteslääkkeet

...

- Lähtötilanteessa näillä insuliiniresistenteillä henkilöillä lihasten glukoosiaineenvaihdunta ja insuliiniherkkyys olivat huomattavasti alentuneet terveisiin verrattuna. Kuitenkin jo kahden viikon HIIT-harjoittelun, siis vain kuuden harjoituskerran jälkeen, reisilihasten glukoosiaineenvaihdunta saavutti terveitten harjoitteluryhmän lähtötason, väitöskirjatutkija Tanja Sjöros kertoo tiedotteessa.

Nimi HIIT muodostuu englanninkielisistä sanoista High Intensity Interval Training.

HIIT voidaan toteuttaa esimerkiksi noin puoli minuuttia kestävillä erittäin raskailla maksimaalisilla työjaksoilla ja niitä seuraavilla muutaman minuutin palautusjaksoilla.

Kaikki liikunta auttaa

Kevyempikin kestävyysharjoittelu on kuitenkin hyödyllistä diabeetikoille, vaikka sitä täytyykin harrastaa HIITiä pidempään.

Liikunta alentaa aiemman tutkimustiedon perusteella verensokeria yhtä hyvin kuin diabeteslääkkeet.

- Erityisen hyvä uutinen on se, että sokeriaineenvaihdunnan tai kestävyyskunnon kannalta ei näytä olevan merkitystä, harjoitteleeko kohtuullisella kuormitustasolla pidempiä jaksoja kerrallaan vai tekeekö sen sijaan muutamia täysivauhtisia sprinttejä. Kukin voi valita itselleen parhaiten sopivan harjoittelumuodon. Parhaimmat vaikutukset koko elimistön kannalta saa liikkumalla molempia menetelmiä käyttäen, Sjöros sanoo.

Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports-lehdessä."

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat