Kommentit (12)

Auqino
Seuraa 
Viestejä221
Liittynyt3.1.2011

Mustan aukon periaate hyvin harvoin eroaa Veijon Virheitämme korjaavan Veikon tavasta(käyttää nuotteja) ja laskea sen tukkilaisen merkinnän tapaan käyttää ... Mutta pyöriikö se oikein mihinkään suuntaan? Tuleeko jotenkin muutenkin päin jotakin(lieju on niille ikuisesti tuntematon käsite), se on niille vain "lieju" oleassaoloon. Mutta tämän tietää vain eräs Antti, minä en ole Antti, minä olen Aki, ja eihän kukaan voi La(k)kiaan täyttää... En ole silti niin tärkeä kuin te kuvitelette ensinkään...

Auqino
Seuraa 
Viestejä221
Liittynyt3.1.2011

ÖÖ, jos totta puhutaan, se on vain nimeni, mutta eihän sitä tarvita, jos ei halua tulla lopulta tapetuksi. Se on mahtavin kokemus, kun saa kuolla, valitettavasti se vielä näinkin toisinaan on.

Eusa
Seuraa 
Viestejä12784
Liittynyt16.2.2011

Ee kuuntelo Akkii kukkee, ne vaan lakkii lukkee - tai LakkiLukkee...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Seuraa 
Viestejä12784
Liittynyt16.2.2011

Sorj, tul tyyljvirhelöisii äkäsee...

Ee kuuntelokkaa Akkii kukkee, net kaijk vuan lakkii lukkee - tai LakkiLukkee...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Himuli
Seuraa 
Viestejä1392
Liittynyt10.3.2016

Miksi peilin halkaisija (todellinen tai virtuaalinen) määrittää sen erottelukyvyn? Voiko tätä optista asiaa selittää yksinkertaisesti auki maallikolle?

Eusa
Seuraa 
Viestejä12784
Liittynyt16.2.2011

Himuli kirjoitti:
Miksi peilin halkaisija (todellinen tai virtuaalinen) määrittää sen erottelukyvyn? Voiko tätä optista asiaa selittää yksinkertaisesti auki maallikolle?

Joo. Naapurilla on pihallaan patsas. Etäisyyttä on parisataametriä. Ei, vaan onkohan niitä kaksi, toinen toisen takana. Katson aidan reiästä. Aidassa on toinen reikä 5m päässä. Katsot sieltä ja toteat patsashahmon muuttuneen niin, että mahdollinen takana oleva patsastelu on siirtynyt toiselle laidalle. Voit päätellä, että patsaita on kaksi. Jos hahmo ei olisi muuttunut, voisit päätellä, että patsaita on todennäköisesti vain yksi.

Kun näkölinjoja saadaan samaan tarkastelupisteeseen useita, niihin tulee kulmaerosta johtuen pieniä luminositeetti- ja aallonpituusvaihteluita, jotka lisäävät interferenssissä informaatiota.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008

Jos laite muuten olisi ideaalinen niin interferenssi määräisi sen kulmaerottelukyvyn.  Mitä suurempi etäisyys on interferometrissä mittausta tekevien laitteiden välillä sitä parempi resoluutio. Yksinkertaisimmillaan tilanne olisi kuten klassinen kahden raon interferenssi:

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/phyopt/slits.html

Jos tuossa lisätään rakojen välistä etäisyyttä niin interferenssimaksimin (signaali, kirkas kohta kuvassa) ja siitä seuraavan interferenssiminimin (ei signaalia, musta kohta kuvassa)  suuntien välinen kulma pienenee samassa suhteessa.  Kun tuon interferometriyhdistelmän resoluutio on "rypäle Kuun pinnalla" tai 15 mikrokaarisekuntia niin sillä ja Kuun pintaa radioteleskooppien katselutaajuudella valaisevalla signaalinlähteellä saisi kuvattua esimerkiksi Apollon laskeutumismoduulit ongelmitta, kunhan karkea suuntaus ja liian lähellä olevan kohteen vaatimat korjaukset saataisiin kohdalleen. 

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

miilu
Seuraa 
Viestejä568
Liittynyt25.1.2011

Katselin tuota artikkelin kuvaa, jossa veteen oli pudotettu kaksi kiveä ja niiden interferenssikuvio aaltorenkaissa. Miksi juuri kaksi kiveä. No, yksi kivi ei vielä aiheuta interferenssikuviota. Siihen minun tietämykseni loppuikin. Eikä kaksoisrakokoekkaan minulle asiaa valaissut.
Nimimerkki totinen kirjoitti (v. 2005)
Yksittäisestä hiukkasesta ei saada interferenssikuvaa kaksoisrakokokeessa. Vasta useiden hiukkasten varjostimelle aiheuttamat törmäysjäljet muodostavat sen. Interferenssi kuva voidaan lisäksi peruuttaa toimenpiteillä, jotka suoritetaan sen jälkeen kun hiukkanen on ohittanut raot, mutta ei ole vielä osunut varjostimelle. Siksi on mielestäni vaikea sanoa, että hiukkanen jakaantui kahtia ja meni molempien rakojen läpi. Enemminkin näyttäisi siltä että aukkojen läpi meni informaatiota. Vieläpä niin että informaatiolla on holografisia ominaisuuksia, eli kumpikin informaation puolisko kuvaa koko informaation; sillä erotuksella että informaatiota käytettäessä se pyyhkiytyy käyttämättömistä puoliskoista pois. Toisaalta kaksoisrakokokeessa saadaan varjostimelle fourieranalyysi raoista, eli rakojen hologrammi.
http://www.tiede.fi/keskustelu/4415/ketju/kaksoisrakokoe
Hologrammikuvan voi tuottaa myös esim. koherentilla laservalolla. Siinä kappaleeseen kohdistetaan koherentti valo. Kappaleen vieressä on myös tasopeili. Niin tasopeilistä kuin kappaleesta aaltorintamat heijastuvat tasaiselle valokuvafilmille. Kappaleessa olevat epätasaisuudet aiheuttavat aaltorintamassa vaihe-eroja. Filmitasolla missä koherentti aaltorintaman vaihe osuu samaan vaiheeseen kappaleesta heijastuneen epäkoherentin valon kanssa, valoaallot vahvistavat toisiaan. Vastaavasti vastakkaisvaiheiset sammuttavat toisensa. Filmitasolle valottuu siis interfesenssikuvio josta ei näy juuri mitään itse kappaleeseen viittaavaa muotoa. Kun kehitetty filmi laitetaan koherentin valolähteen eteen, interferenssikuva tuottaa reaalisen kolmiulotteisen kuvan kappaleesta. Siis hologrammikuvan.
Olennaista tuossa interferenssikuvassa on se, että jokainen sen piste sisältää informaatiota koko kuvattavasta kappaleesta. Eli kun leikkaamme filmin kahtia, niin näemme edelleen kokonaisen kohteen kuvan hologrammissa. Mitä pienemmiksi paloiksi filmi leikataan, sitä enemmän kuvaan tulee kohinaa, mutta alkuperäinen kuva hahmottuu kokonaisena.
Tähdet tuottavat kuitenkin omaa epäkoherenttia säteilyä. Avaruudessa ei myöskään ole peiliä josta koherentti säteily voisi heijastua. Nykyiset sähköiset kennot ja antennikentät toimivat sähköisesti, ja singnaalit ohjataan tietokoneille. Tietokoneella voitaneen tuottaa ohjelmallisesti tuo koherentti säteily, ja yhdistää siihen epäkoherentti säteily. Syntyykö interferenssikuvio siis laskennallisesti?

Uusimmat

Suosituimmat