Seuraa 
Viestejä14

8. tehtävä siis.

Laskemisessa ei ollut ongelmia, mutta rupesin vaan miettimään kun tuon b) vastaus oli ≈51J, että miksi se on positiivinen eikä negatiivinen?
Kitkavoima ja siirtymä ovat vastakkaissuuntaiset, niin eikö tehty työ silloin pitäisi olla negatiivinen?
Osaisko joku selittää?

Kommentit (13)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

CE-hyväksytty kirjoitti:
Taitaa johtua siitä että työ on kahden vektorin tulo, jolloin se on aina positiivinen. 

Jos vektorit ovat vastakkaissuuntaiset, niin tuo tuskin pitää paikkaansa.

Varmaan parasta on ymmärtää energia kompleksisuureeksi. Esimerkiksi kondensaattorin varaamistyö on reaalista työtä, eikä sähköenergia katoa. Eristeen häviöihin kulutettu työ on imaginaarista eikä sitä saada takaisin.

Kaltevalla tasolla reaalinen työ tehdään potentiaalienergiaa kasvattamalla tai pienentämällä, ja häviötyö on tuohon nähden ortogonaalinen.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Facepalm
Seuraa 
Viestejä249

o_turunen kirjoitti:
CE-hyväksytty kirjoitti:
Taitaa johtua siitä että työ on kahden vektorin tulo, jolloin se on aina positiivinen. 

Jos vektorit ovat vastakkaissuuntaiset, niin tuo tuskin pitää paikkaansa.

Varmaan parasta on ymmärtää energia kompleksisuureeksi. Esimerkiksi kondensaattorin varaamistyö on reaalista työtä, eikä sähköenergia katoa. Eristeen häviöihin kulutettu työ on imaginaarista eikä sitä saada takaisin.

Kaltevalla tasolla reaalinen työ tehdään potentiaalienergiaa kasvattamalla tai pienentämällä, ja häviötyö on tuohon nähden ortogonaalinen.

Ei näin.

Facepalm
Seuraa 
Viestejä249

Työtä tehdään tässä kahta voimaa, eli maan vetovoimaa ja kitkavoimaa vastaan. Näistä ensimmäinen on konservatiivinen voima, eli sitä vastaan tehty työ menee potentiaalienergian muutokseen. Jälkimmäinen puolestaan on epäkonservatiivinen, eli tehty työ muuttuu kitkan vaikutuksesta lämmöksi.

Reaalilukuja ei voi mielivaltaisesti muuttaa kompleksiluvuiksi ja olettaa että lopputuloksella on jokin fysikaalinen merkitys. Sähköopissa kompleksiluvut liittyvät ihan muihin asioihin.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

Osa työstä kuluu kitkahäviöihin ja loput muuttuvat potentiaalienergiaksi. Kitkan tekemä työ on aina negatiivista. Vastauksessa on annettu ilmeisesti kitkahäviö tai sitten kitkan tekemän työn itseisarvo.

Facepalm
Seuraa 
Viestejä249

Jos noita voimien tekemiä töitä halutaan tarkastella vektorien skalaaritulona, niin kitkavoima pitää ajatella voimavektorin ja kuljetun matkan tulona. Koska kitkavoima suuntautuu aina liikettä vastaan, vektorien tulo on aina negatiivinen. Painovoima sen sijaan suuntautuu aina alaspäin, ja tulon etumerkki määräytyy sen mukaan tapahtuuko siirtymä ylös- vai alaspäin. Kun kuljetaan ylöspäin, skalaaritulo on negatiivinen, eli myös painovoimaa vastaan tehdään työtä. Alaspäin kuljettaessa tulo on positiivinen, eli painovoiman tekemä työ menee liike-energian muutokseen ja kitkahäviöihin.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Facepalm kirjoitti:
Työtä tehdään tässä kahta voimaa, eli maan vetovoimaa ja kitkavoimaa vastaan. Näistä ensimmäinen on konservatiivinen voima, eli sitä vastaan tehty työ menee potentiaalienergian muutokseen. Jälkimmäinen puolestaan on epäkonservatiivinen, eli tehty työ muuttuu kitkan vaikutuksesta lämmöksi.

Reaalilukuja ei voi mielivaltaisesti muuttaa kompleksiluvuiksi ja olettaa että lopputuloksella on jokin fysikaalinen merkitys. Sähköopissa kompleksiluvut liittyvät ihan muihin asioihin.

Kitkakerroin on kompleksisuure siinä kuin kondensaattorin eristemateriaalin häviökerroin. Aivan yksinkertainen analogia.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Facepalm
Seuraa 
Viestejä249

o_turunen kirjoitti:
Facepalm kirjoitti:
Työtä tehdään tässä kahta voimaa, eli maan vetovoimaa ja kitkavoimaa vastaan. Näistä ensimmäinen on konservatiivinen voima, eli sitä vastaan tehty työ menee potentiaalienergian muutokseen. Jälkimmäinen puolestaan on epäkonservatiivinen, eli tehty työ muuttuu kitkan vaikutuksesta lämmöksi.

Reaalilukuja ei voi mielivaltaisesti muuttaa kompleksiluvuiksi ja olettaa että lopputuloksella on jokin fysikaalinen merkitys. Sähköopissa kompleksiluvut liittyvät ihan muihin asioihin.

Kitkakerroin on kompleksisuure siinä kuin kondensaattorin eristemateriaalin häviökerroin. Aivan yksinkertainen analogia.

Ei. Jos tarkastelet energian säilymistä, niin nettotyö saadaan laskemalla yhteen liike- ja potentiaalienergian muutokset sekä kitkahäviöt. Kaikki ovat reaalisuureita.

Jos muutat kitkakertoimen imaginääriseksi, energia ei enää tuossa yhtälössä säily. Ellet sitten laske tuloksen reaali- ja imaginääriosia yhteen, mikä taas ei matemaattisesti tarkoita yhtään mitään.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

o_turunen kirjoitti:
Facepalm kirjoitti:
Työtä tehdään tässä kahta voimaa, eli maan vetovoimaa ja kitkavoimaa vastaan. Näistä ensimmäinen on konservatiivinen voima, eli sitä vastaan tehty työ menee potentiaalienergian muutokseen. Jälkimmäinen puolestaan on epäkonservatiivinen, eli tehty työ muuttuu kitkan vaikutuksesta lämmöksi.

Reaalilukuja ei voi mielivaltaisesti muuttaa kompleksiluvuiksi ja olettaa että lopputuloksella on jokin fysikaalinen merkitys. Sähköopissa kompleksiluvut liittyvät ihan muihin asioihin.

Kitkakerroin on kompleksisuure siinä kuin kondensaattorin eristemateriaalin häviökerroin. Aivan yksinkertainen analogia.

Kondensaattorin impedanssi on kompleksisuure, ei häviökerroin.

Facepalm
Seuraa 
Viestejä249

Sähköopissa noiden imaginääristen komponenttien idea on siinä että Kirchoffin yhtälöt ja Ohmin laki voidaan kirjoittaa vaihtovirroille samaan tapaan kun tasavirroille siirtymällä kompleksiesitykseen. Reaalisten resistanssien lisäksi piireihin tulee tällöin kapasitansseja ja induktanesseja, joiden "vastuksella" on myös imaginäärinen komponentti.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat