Seuraa 
Viestejä1478
Liittynyt10.3.2016

Siis miksi ihmisillä ja muilla nisäkkäillä on niin suuret aivot, jos aivojen absoluuttinen koko ei kerta tarkoita mitään mitattaessa älyllistä suorituskykyä? Siis mitä hyötyä absoluuttisesti suuremmista aivoista on? Jos jotkut linnut ovat todella fiksuja pienine aivoineen niin miksei meillä olisi yhtä pienet? Luulisi säästävän energiaa tai jotain. Ehkä sinne aivojen ympärille mahtuisi jopa iskunvaimennuskerros rasvasta tms. Miksi siis näin suuret aivot jos se absoluuttinen koko ei merkitse paljoakaan?

Sivut

Kommentit (43)

miilu
Seuraa 
Viestejä727
Liittynyt25.1.2011

Keijona kirjoitti:
Iso kokonen on hyvän näkönen.

Tuo on tietysti makuasia. Esim. Päästäisellä on suuret aivot kokoonsa suhteutettuna. Voidaan verrata vaikka delfiiniin tai ihmiseen.

Vierailija

En vain ymmärrä kun samaan aikaan sanotaan ettei se absoluuttinen koko mitää merkitse vaan aivo/keho painosuhde tms. Tai neuronien määrä jne, mutta miksi hitossa meillä sitten on näin suuret aivot, jossei siitä koosta itsessään ole mitään hyötyä? 

miilu
Seuraa 
Viestejä727
Liittynyt25.1.2011

Himuli kirjoitti:
En vain ymmärrä kun samaan aikaan sanotaan ettei se absoluuttinen koko mitää merkitse vaan aivo/keho painosuhde tms. Tai neuronien määrä jne, mutta miksi hitossa meillä sitten on näin suuret aivot, jossei siitä koosta itsessään ole mitään hyötyä? 

Tuota samaa olen joskus itsekin pohtinut. Toisaalta ihmisellä on hyvä kuulo ja näkökyky. Erityisesti silmä tuottaa runsaasti rinnakkaistietoa aivoille. Tämä vaatii paljon aivokapasiteettia. Toisaalta pikkuisella hämähäkillä on nopeaa laskentatehoa saaliin paikantamiseen enemmän kuin ehkä ihmisellä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä9860
Liittynyt13.3.2015

Keijona kirjoitti:
Iso kokonen on hyvän näkönen.

"Tuo on tietysti makuasia." 

juu, mutta varsin usein miehe ovat sitä mieltä, että naisilla isot miellyttävät enemmän, silmää ja mieltä

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10169
Liittynyt20.1.2013

Himuli kirjoitti:
Siis miksi ihmisillä ja muilla nisäkkäillä on niin suuret aivot, jos aivojen absoluuttinen koko ei kerta tarkoita mitään mitattaessa älyllistä suorituskykyä? Siis mitä hyötyä absoluuttisesti suuremmista aivoista on? Jos jotkut linnut ovat todella fiksuja pienine aivoineen niin miksei meillä olisi yhtä pienet? Luulisi säästävän energiaa tai jotain. Ehkä sinne aivojen ympärille mahtuisi jopa iskunvaimennuskerros rasvasta tms. Miksi siis näin suuret aivot jos se absoluuttinen koko ei merkitse paljoakaan?

Vaikka ihminen ei käytä/pysty käyttämään lähestulkoonkaan kaikkea ns. aivokapasiteettiaan samanaikaisesti, niin kyllä sitä tulee elämän aikana miltei sen joka sopukkaan kurkattua, jos vanhaksi elää, eli sitä tietoa on valtavasti, muttei kaikkea kerralla käytetyävissä. Tietty älykkyden piirre on sellainen että pystyy hyödyntämään useita eri aivojen osioita samanaikaisesti esim. suunnistettaessa, ja toisaalta myös jonkun tietyn osion hallinta voi ilmentyä erikoisälkkyytenä, esim. matemaattinen hahmottaminen, ja lopuksi, niin kyllä se on juuri se aivojen koko joka tekee meistä homo sapienseista homo sapienseja, eli koolla on merkitystä tässä suhteessa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005

Himuli kirjoitti:
En vain ymmärrä kun samaan aikaan sanotaan ettei se absoluuttinen koko mitää merkitse vaan aivo/keho painosuhde tms. Tai neuronien määrä jne, mutta miksi hitossa meillä sitten on näin suuret aivot, jossei siitä koosta itsessään ole mitään hyötyä? 

Tärkeämpää on neuronien välisten kytkentöjen määrä.

Mutta minä olen kanssa ihmetellyt sitä, miksi biologit laskevat aivojen koon suhdetta eläimen kokoon ja päättelevät siitä jotain älyllisestä suorituskyvystä. Mutta esimerkiksi nisäkkäiden rakenne ja motoriikka on varsin samanlainen. Niillä on samat luut ja samat lihakset. Näin insinöörijärjellä luulisi, että hiiren aivot toimisivat ihan yhtä hyvin sarvikuonolla vain joitain PID-parametrejä muuttamalla, jotka säätelevät lihasreaktioiden nopeutta. Itse asiassa paremminkin, koska sarvikuono on hidas ja massiivinen systeemi.

MooM
Seuraa 
Viestejä6905
Liittynyt29.6.2012

Neutroni kirjoitti:
Himuli kirjoitti:
En vain ymmärrä kun samaan aikaan sanotaan ettei se absoluuttinen koko mitää merkitse vaan aivo/keho painosuhde tms. Tai neuronien määrä jne, mutta miksi hitossa meillä sitten on näin suuret aivot, jossei siitä koosta itsessään ole mitään hyötyä? 

Tärkeämpää on neuronien välisten kytkentöjen määrä.

Mutta minä olen kanssa ihmetellyt sitä, miksi biologit laskevat aivojen koon suhdetta eläimen kokoon ja päättelevät siitä jotain älyllisestä suorituskyvystä. Mutta esimerkiksi nisäkkäiden rakenne ja motoriikka on varsin samanlainen. Niillä on samat luut ja samat lihakset. Näin insinöörijärjellä luulisi, että hiiren aivot toimisivat ihan yhtä hyvin sarvikuonolla vain joitain PID-parametrejä muuttamalla, jotka säätelevät lihasreaktioiden nopeutta. Itse asiassa paremminkin, koska sarvikuono on hidas ja massiivinen systeemi.

Eri eläimillä ainakin aivoalueiden suhteellinen koko vaihtelee paljon. Esimerkiksi vaikka hajukäämin koko on jyrsijällä massiivinen verrattuna vaikka ihmiseen. Ihmisellä taas korteksin pinta-ala on valtava, varsinkin otsalohko, joka liittyy tietoiseen ajatteluun ja suunnitteluun (muun muassa). Motoriset ja tuntoon liittyvät alueet ovat isohkot muillakin  nisäkkäillä.  Jos se pullistettaisiin auki, pää olisi about kaksinkertainen tai enemmänkin. Vaikkapa rotalla korteksi on sileä kuin vauvan peppu ja kuoren pinta-ala siten aika vaatimaton..

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005

MooM kirjoitti:
Eri eläimillä ainakin aivoalueiden suhteellinen koko vaihtelee paljon. Esimerkiksi vaikka hajukäämin koko on jyrsijällä massiivinen verrattuna vaikka ihmiseen. Ihmisellä taas korteksin pinta-ala on valtava, varsinkin otsalohko, joka liittyy tietoiseen ajatteluun ja suunnitteluun (muun muassa). Motoriset ja tuntoon liittyvät alueet ovat isohkot muillakin  nisäkkäillä.  Jos se pullistettaisiin auki, pää olisi about kaksinkertainen tai enemmänkin. Vaikkapa rotalla korteksi on sileä kuin vauvan peppu ja kuoren pinta-ala siten aika vaatimaton..

Se on selvää, että erikoiset toiminnat vaativat tilaa. Mutta jos nyt ajattelen vaikka esimerkiksi ottamiani hiiriä ja sarvikuonoja, niillä on aivan suunnaton ero aivojen koossa? Käsittääkseni molemmille lajeille hajuaisti on tärkein aisti ja näkö ei niin tärkeä, kummallakaan ei ole monimutkaista sosiaalista käyttäytymistä, kumpikaan ei osaa ihmeellisiä motorisia tai kognitiivisia temppuja, molemmat löytävät jotakuinkin helposti jotain syötäväksi kelpaavaa ympäristöstään.

Mutta mitä ne erot ovat? Hiiren pitää osata pelätä, sarvikuonoa uhkaa vain ihminen (mitä ne eivät kai ymmärrä, kun ovat tottuneet, että leijonalaumakin tekee tilaa, jos sarvikuonoa huvittaa löntystää siitä läpi). Perstuntumalta luulisi, että pelko vaatii enemmän aivotoimintaa.  Ehkä sarvikuonon tuntoaisti vaatii enemmän, jos ihossa on tietty reseptoritiheys, mutta onko? Vaikuttaisi aika turhalta ominaisuudelta.

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Kai sen aivojen koon on kätevää olla suhteessa muuhun vartaloon. Sinne kun tulee ja lähtee kytkentöjä ympäri kehoa.

Valaalla on aika suuria neuroneita, kun tuntoaisti ja lihakset pelittää koko kehon alueella?

Ja vaikeampaahan se on ahtaa sama määrä prosessointitehoa pienempään pakettiin, kuin isompaan. Tiettyyn rajaan asti.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä10943
Liittynyt13.7.2015

Ehkä kaikessa ei välttämättä ole erityistä tarkoitusta. Jos vaikka nisäkkään yhteisistä esivanhemmista periytyvä tietty perusanatomia nyt on vain yhdellä lailla mittasuhteutettu, niin sitten eri kokoisiksi kehittyneillä lajeilla se oletuskoko kaikille elimille skaalautuu ehkä jonkun yleiskasvutekijöiden perusteella samansuuntaisesti. Aivot esim voivat kasvaa ihan vain täyttämään aivokopan, koska sinne ei mitään muutakaan kudosta ole kehittynyt kasvamaan. Jos sitten laji erityisten ominaisuuksiensa vuoksi tarvitsee isompia aivoja johonkin, niin vasta tällöin syntyy evoluutiovalinta kasvattaa aivoja ja päätä, mutta mitään erityistä painetta pienipäisyyteen ei liene, kun suurin osa päätä on kuitenkin tarpeellinen aistielimille, hengitykselle ja syömiselle.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat