Seuraa 
Viestejä45973

moikka..

luin tänään tekniikka ja taluos lehteä. jossa oli juttu jenkkilään menevästä maailman suurimmasta risteilyaluksesta.
joka valmistui vähän aikaa sitte turussa.

jutussa mainittiin että aluksen vetoisuus on 158 000 gt
jäin miettimään mitä tarkoittaa tuo gt?
eikai sentään gigatonnia..

olisko jollaa tietoo.

Sivut

Kommentit (22)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Juuei sentän gigatonneista puhuta... Vallankin kun otetaan huomioon että maapallon massa on sentään vain 5,9737×10^24 kg, ja tuon laivan massa olisi 1,58×10^17 kg jos se tarkoittaisi giga-etuliitettä.

Eli laivan massa olisi huikeat 0,0000264 promillea Maan massasta jos g tarkoittaisi gigaa. Ei niin isoista massoista sentään puhuta. Taitaisi syrjäyttää koko Itämeren kerralla.

Veikkaisin että tuo g tuossa on olevinaan lyhenne sanasta "gross", eli suomeksi bruttotonneja tarkoitetaan.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Ja jos olisi ollut giga kyseessä olisi etuliitteentunnus ollut G, ei g. Eli gigatonnin lyhenne olisi ollut Gt, vaikkei tuo tonni niin hirveän hyvin sovi SI-järjestelmään

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
salai
Seuraa 
Viestejä7982
Älykääpiö
Ja jos olisi ollut giga kyseessä olisi etuliitteentunnus ollut G, ei g. Eli gigatonnin lyhenne olisi ollut Gt, vaikkei tuo tonni niin hirveän hyvin sovi SI-järjestelmään

Itse asiassa kilogramma ei sovi SI-järjestelmän yksiköksi lainkaan. Yksikön nimessä ei saisi olla kerrointa (kilo=tuhat). Eli massan yksikkönä olisi parempi käyttää vaikka ilmausta punkale (painava massa) tai hintsu (hidas massa).

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Miten olisi uusi yksikkö:

kg=nestom?

Englanninkielinen versio "nesquam" kävisi myös.

Tässä määritellään siis massan yksikkö yhtälön

[m]=[F]/[a] kautta. Yksikkötarkastelussa selviää, että

[m]=Ns^2/m

eli Newton sekunti toiseen jaettuna metreillä.

Englanniksi siis

Newton second squared divided by metres.

Niin, ja tuo gt tosiaan on bruttotonni (gross tonnage) eli laivan kokonaiskantokyky, omapaino ja lasti yhteenlaskettuna. Myöskin syväys, joka on siis sama asia.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Herra Tohtori

Niin, ja tuo gt tosiaan on bruttotonni (gross tonnage) eli laivan kokonaiskantokyky, omapaino ja lasti yhteenlaskettuna. Myöskin syväys, joka on siis sama asia.

Syväys tarkoittaa laivan vesilinjan korkeutta suhteessa köliin metreinä. Syväys riippuu paitsi laivan omasta painosta, lastista, laivan muotoilusta myös veden suolapitoisuudesta.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Ai? Minä kun luulin että syväys ilmoitetaan massana, jonka laiva voi vettä syrjäyttää...

EDIT: Nyt täytyy korjata pari asiaa, eli luulo ei ole tiedon väärti

Syväys tosiaan on pituusmitta kölistä kohtisuoraan vesirajaan.

Wikistä löytyy aika paljon englanninkielistä tietoa hakusanalla "gross tonnage". En nyt jaksa alkaa kaikkea tähän pasteamaan, mutta GT eli gross tonnage tarkoittaa seuraavaa:

"Bruttotonni viittaa kaikkiin laivan suljettuihin tiloihin rungon ja rakenteiden sisällä." ainakin jos suomensin lähellekään alkuperäistä merkitystä. Joka tapauksessa bruttotonneja ei mitata painona (eikä edes massa nyksiköillä) vaan tilavuusmittoina. Yksi GRT (bruttorekisteritonni) on sata kuutiojalkaa eli noin 2,83 kuutiometriä. Laivan sisäosien kokonaistilavuutta siis merkitään tuolla GT mitalla, toisin kuin aiemmin väärin väitin.

Se mihin aiemmin viittasin bruttotonnina on siis Displacement Tonnage tai Deadweight Tonnage, jota usein metrisillä tonneilla mitataan.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Syväys on kriittinen laivan turvallisen lastauksen kannalta. Sen lisäksi jos esimerkiksi Välimeren jossain satamassa lastaa laivan vaikkapa 4 metrin syväykseen, jonka pitäisi riittää kuviteltuun kotisatamaan vaikkapa Helsingissä, niin syväyspä onkin Itämeren pienemmästä suolapitoisuudesta johtuen kasvanut ja laiva karilla

Syväyksen määrittämistä varten on laivoissa lastausmerkit:

http://en.wikipedia.org/wiki/Plimsoll_Mark

Edittejä: kuva ja linkki...

salai
Älykääpiö
Ja jos olisi ollut giga kyseessä olisi etuliitteentunnus ollut G, ei g. Eli gigatonnin lyhenne olisi ollut Gt, vaikkei tuo tonni niin hirveän hyvin sovi SI-järjestelmään

Itse asiassa kilogramma ei sovi SI-järjestelmän yksiköksi lainkaan. Yksikön nimessä ei saisi olla kerrointa (kilo=tuhat). Eli massan yksikkönä olisi parempi käyttää vaikka ilmausta punkale (painava massa) tai hintsu (hidas massa).

Kilogramma ei olekkaan SI järjestelmän yksikkö, vaan gramma on. Kilogramma on tuhat grammaa ja SI järjestelmässä "tonni" on megagramma, elikkä Mg. Megatonni on yhtä kuin teragramma ja gigatonni on petagramma.

Kyse ei ole SI järjestelmän viasta, vaan siitä että vanhat ja laajalti käytetyt nimitykset istuvat yllättävän sitkeässä.

Lontoossa sanoisivat tonnista, että "a convenience unit". Lisäksi tonnejakin on erilaisia, eivätkä kaikki "tonnit" ole tasan tuhat kilogrammaa.

Periaatteessa minuutit ja tunnitkaan eivät ole kuin kätevyyden vuoksi käytettäviä määreitä, eivätkä kuulu suoraan SI järjestelmään. Yksi tunti on 3,6 kilosekuntia ja minuutti on 0,6 hehtosekuntia, tai 6 dekasekuntia.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Ei Veikko, olet väärässä.

SI-järjestelmän massan (tunnus m) yksikkö on kilogramma, lyhenne kg. yksi gramma on siis 1x10^-3 kg SI-järjestelmän mukaan merkittynä.

Tarkempana tietona mainittakoon että yhden kilogramman massaisen kappaleen massa on sama kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. Tarkempaa määritelmää kilogrammalle ei ole.

Tämä johtuu lähinnä historiallisista seikoista. Esimerkiksi siitä että kilon jööti on helpompi käsittää mittana kuin yksi gramma, ja muun muassa Newton mekaniikkaansa kehitellessään käytti kaikissa johdannaisyksiköissä kilogrammaa. Näin ollen kilogrammaa tarvitaan muun muassa liikemäärän, energian, voiman, paineen ja (mitä vielä) vaikkapa säteilyannoksen yksiköissä.

Eikä sitä kukaan jaksa alkaa muuttaa pilkkua hyväksi käyttämällä ja sanoa että grammaa pitäisi käyttää perusyksikkönä.

Totta kai on lopunperin aivan sama mitä yksikköä käyttää kun käyttää kaikissa laskuissa samaa yksikköä. Kilogramman vaihtuminen aiheuttaisi tasaisen 10^3 suuruusluokkaa olevan heiton SI-järjestelmän laskuista. Jos haluat välttämättä laskea grammoilla, tee niin mutta laita hyvä miäs yksiköt siinä tapauksessa selkeästi näkyviin. Ettei tule mogia tyyliin "sillan kantavuus 20 000 000 g" ja kun paikalle tulee se 50 tonnin erikoiskuljetus...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Jos kilogramma olisi massan yksikkö niin silloin gramman pitäisi olla millikilogramma.

Massa kyllä perustuu(base unit) kilogramman prototyyppiin, mutta massan yksikkö on gramma.

Hassusti on kyllä nykyisin tulkittu, kun alkuperäinen määrittely menee suurinpiirtein niin, että "Tämä palikka on tästä eteenpäin tuhannen gramman painoinen (one kilogram)"

Massan yksikköä ei siis alunperinkään edes nimetty "kilogrammaksi", vaan standardin paino on tuhat grammaa.

salai
Seuraa 
Viestejä7982
Veikko
Jos kilogramma olisi massan yksikkö niin silloin gramman pitäisi olla millikilogramma.

Puhe oli kuitenkin SI-järjestelmän perusyksiköistä ja kilogramma-sanan sopivuudesta perusyksikölle.
SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen.

Eli kilogramma ON massan yksikkö. Siksipä prototyyppikappale pitäisi nimetä uudestaan ja käyttää sitä myös yksikön nimenä. Jollei aikaisemmin esittämäni sanat kelpaa laitetaan Veikon kunniaksi jankka.

Edit: En ole yksin näine ajatuksineni: "Yucca" Korpela: Massa.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848

Tukeudutaan nyt vielä Suomen viralliseen tahoon, jos jotakuta yhä epäilyttää.

Massan mittayksikkö kilogramma on määritelty yhtä suureksi kuin Kansainvälisessä painojen ja mittojen toimistossa (BIPM) säilytettävän kansainvälisen kilogramman prototyypin massa."

Suomella on oma platina-iridium prototyyppi (BIPM:stä vuonna 1890 saatu kopio n:ro 23), joka on massan kansallinen mittanormaali. Prototyyppiä säilytetään MIKESissä ja sitä verrataan BIPM:ssä Pariisissa oleviin prototyypin kopioihin. Vertailut on tehty vuosina 1889, 1948, 1985, 1990 ja 2001. Viimeisessä vertailussa Suomen prototyypin massa oli 1 kg + 0,247 mg. Muutos edelliseen vertailuun oli 0,054 mg. Prototyypin massa kasvaa ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta jatkuvasti. Suurin osa muutoksesta voidaan yleensä poistaa puhdistamalla prototyyppi. Suomessa puhdistaminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Prototyypin massan standardiepävarmuus on tällä hetkellä (2002) noin 0,010 mg.




Lähde: http://www.mikes.fi --> Metrologia --> Tutkimusryhmät --> Massaryhmä --> Massa --> Yksikkö

Metrologian piirissä on kyllä aikeita joskus tulevaisuudessa muuttaa massan määritelmä prototyyppiin perustuvasta jotain kautta luonnonvakioihin perustuvaksi. Tässäkin on kysymys siitä:

Suprajohtavaan levitaatioon perustuva menetelmä kilogramman realisoimiseksi muiden suureiden avulla

MIKESissä on aloitettu projekti, joka tähtää uuden kilogramman realisointimenetelmän kehittämiseen. Menetelmässä tunnettu sähköinen energia muutetaan magneettikentän välityksellä levitoivan kappaleen potentiaalienergiaksi. Potentiaalienergia riippuu kappaleen massasta, liikekorkeudesta ja putoamiskiihtyvyydestä. Jos muut tekijät tunnetaan, voidaan kappaleen massa määrittää. Mittauksen aikana ei systeemissä saa olla energiahäviöitä. Tämän varmistamiseksi rakennetaan projektin ensimmäisessä vaiheessa testilaitteisto, jolla muuttuvassa magneettikentässä tutkitaan erityisesti niobissa tapahtuvia energiahäviöitä. Projekti toteutetaan yhteistyössä VNIIMin (Pietari) ja VTT Automaation kanssa. Projektin toteuttaminen kestää useita vuosia.

Lähde: http://www.mikes.fi --> Metrologia --> Tutkimusryhmät --> Massaryhmä --> Massa --> Tutkimustoiminta

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920
Herra Tohtori

SI-järjestelmän massan (tunnus m) yksikkö on kilogramma, lyhenne kg. yksi gramma on siis 1x10^-3 kg SI-järjestelmän mukaan merkittynä.

Tarkempana tietona mainittakoon että yhden kilogramman massaisen kappaleen massa on sama kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. Tarkempaa määritelmää kilogrammalle ei ole.




Totta. Niin yllättävää kuin se onkin, vielä nykyäänkin mallipunnuksen punnitseminen on tarkin tapa mitata massaa. Tuota punttia on yritetty korvata yksikiteisestä piistä tehdyllä, mutta kidevirheiden takia vaadittavaan tarkkuuteen ei ole päästy.

Newton mekaniikkaansa kehitellessään käytti kaikissa johdannaisyksiköissä kilogrammaa.

Häh? Grammat ja metrithän ovat ranskalaisten keksintöä, 1700 -luvulta. Silloin siellä piti poliittisista syistä panna kaikki uuteen uskoon, myös mittayksiköt. Vai ovatko nuo ehkä johdannaisia jostain vanhemmista mitoista.

Joka tapauksessa Newtonhan oli englantilainen ja eli ennen Ranskan valllankumousta. Englannissahan oli pitkään omat yksikkönsä.

salai
Veikko
Jos kilogramma olisi massan yksikkö niin silloin gramman pitäisi olla millikilogramma.

Puhe oli kuitenkin SI-järjestelmän perusyksiköistä ja kilogramma-sanan sopivuudesta perusyksikölle.
SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen.

Eli kilogramma ON massan yksikkö. Siksipä prototyyppikappale pitäisi nimetä uudestaan ja käyttää sitä myös yksikön nimenä. Jollei aikaisemmin esittämäni sanat kelpaa laitetaan Veikon kunniaksi jankka.

Edit: En ole yksin näine ajatuksineni: "Yucca" Korpela: Massa.

Olen edelleen sitä mieltä, että alkuperäinen määrittelykään ei anna massan prototyypille nimeä "kilogramma" vaan "tuhat grammaa", mitä etuliite "kilo" pitäisi tarkoittaa. Tämä on tietenkin vain semantiikkaa.

Jotenkin ihmiset eivät vaan suostu tätä sisäistämään, vaan väittävät että massan perusyksikkö on "tuhatgramma".

Ongelman korjaaminen ei ole sen vaikeampaa, kuin myöntää, että prototyyppi edustaa tuhatta grammaa ja vaihtaa perusyksikkö grammaksi. Kukaan ei kiellä fyysikoita laskemasta edelleen kilogrammaa käyttäen.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Lisätäänpäs soppaan sitten vähän lisää kokkeja ja mausteita:

Tietokonemaailmassa kilo onkin 1024!

Siinä on painonvartijoilla ihmettelemistä, kun vaaka näyttää 100 kiloa ja nörtti tulee viereen ja kertookin todellisen arvon olevan 2400 g enemmän!

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Neutroni
Newton mekaniikkaansa kehitellessään käytti kaikissa johdannaisyksiköissä kilogrammaa.



Häh? Grammat ja metrithän ovat ranskalaisten keksintöä, 1700 -luvulta. Silloin siellä piti poliittisista syistä panna kaikki uuteen uskoon, myös mittayksiköt. Vai ovatko nuo ehkä johdannaisia jostain vanhemmista mitoista.

Joka tapauksessa Newtonhan oli englantilainen ja eli ennen Ranskan valllankumousta. Englannissahan oli pitkään omat yksikkönsä.

Näin. Ajatusvirheitä näköjään tulee kasvavaa tahtia kun tarpeeksi valvoo.

Taisi Isaac käyttää yksiköinään paunoja ja jalkoja. Tai muita vastaavia häröyksikköjä... No, ihan samahan se on loppujen lopuksi mitä yksikköä käyttää kun käyttää koko ajan samaa yksikköä (tai muistaa tehdä yksikkömuunnokset), matematiikka on sama yksiköistä riippumatta.

Metrin määritelmä taisi aikanaan olla olevinaan matka päiväntasaajalta pohjoisnavalle jaettuna kymmenellätuhannella, tai jotain vastaavaa. Yhtä kaikki, SI-järjestelmässä massan perusyksikkö on nimeltään kilogramma. Tonni on kkg.

Itse asiassa CGS-järjestelmässä käytettiin massan perusyksikkönä grammaa, mutta vastoin kaikkea logiikkaa siinä myös käytettiin pituuden perusyksikkönä senttimetriä.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Veikko

Olen edelleen sitä mieltä, että alkuperäinen määrittelykään ei anna massan prototyypille nimeä "kilogramma" vaan "tuhat grammaa", mitä etuliite "kilo" pitäisi tarkoittaa. Tämä on tietenkin vain semantiikkaa.

Jotenkin ihmiset eivät vaan suostu tätä sisäistämään, vaan väittävät että massan perusyksikkö on "tuhatgramma".

Ongelman korjaaminen ei ole sen vaikeampaa, kuin myöntää, että prototyyppi edustaa tuhatta grammaa ja vaihtaa perusyksikkö grammaksi. Kukaan ei kiellä fyysikoita laskemasta edelleen kilogrammaa käyttäen.

En ymmärrä miksi on niin vaikea sisäistää massan yksikkönä kilogrammaa.

Kun joskus muinoin on tarvittu massalle määritelmä, on mietitty sopivaa "kokoa" ja päädytty tekemään massan prototyypistä 1000 gramman painoinen ja annettu massan perusyksikölle nimi kilogramma ja tunnukseksi tuli kg Piste
Olisihan prototyypistä voitu yhtähyvin tehdä vaikka 2000 g:n tai vaikka 1/2 g:n painoinen ja suureen nimeksikin olisi voinut tulla vaikka tekijän nimi, kuten joissain suureissa on.

Kilogramma on ollut jo aikaisemmissa mittayksikköjärjestelmissä, kuten metrijärjestelmässä MKS-järjestelmä ja MKSA- eli Giorgi-järjestelmässä ja kun on kehitetty SI-mittayksikköjärjestelmä on kilogramma siirtynyt hyväksi koettuna massan yksikkönä myös tähän järjestelmään.

SI-järjestelmän perussuureet ja -yksiköt:

pituus l metri m
massa m kilogramma kg
aika t sekunti s
sähkövirta I ampeeri A
termodynaaminen
lämpötila T kelvin K
ainemäärä n mooli mol
valovoima I kandela cd

Loput yksiköt ovat johdannaisyksiköitä josta päästäänkin hassuun asiaan, kun ampeeri on perusyksikkö ja newton johdannaisyksikkö, silti ampeerin määritelmässä esiintyy newton.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Ei siinä mitään kummallista minusta ole. Esiintyyhän metrin määritelmässäkin sekunti. Eli tavallaan metrikin on johdannaisyksikkö...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Herra Tohtori
Ei siinä mitään kummallista minusta ole. Esiintyyhän metrin määritelmässäkin sekunti. Eli tavallaan metrikin on johdannaisyksikkö...

Sekunti onkin perusyksikkö... Tarkoitin tuossa vain sitä ,että hassua kun perusyksikön määritelmässä on johdannaisyksikkö, enkä sitä että perusyksikön määritelmässä olisi käytetty toista perusyksikköä kuten juuri metrin kohdalla on, sekä myös tietty toisin päin, onhan sekunti määritelty metrin avulla.

Ja toki tiedän että newton määritellään kg, m ja s avulla mutta silti...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat