Sivut

Kommentit (652)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33958

o_turunen kirjoitti:
Jos puukomposiitista tehdyssä avaruusraketissa kerran on siivet ja propelli, niin miksi niitä siipiä ei voisi käyttää aurinkokennojen tukena?

No voi, mutta siivet, jotka selviävät lähdöstä, painavat aika monta kertaa enemmän kuin nuo kevyet rakenteet. Lisäksi oikea hitausvoima rikkoo potkuriin sijoitetut paneelit, kun kuski antaa kierroksia.

Vierailija

Neutroni kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Eli siis ihmistä ei voi laittaa avaruuteen, koska ei kestä säteilyä.

Juu, ei avaruudessa kauaa parane munasillaan ottaa aurinkoa. Siinä tulee äkkiä paha pipi. Aluksessa pärjää paremmin, mutta aurinkokennot nyt vain on laitettava ulkopuolelle ja suunnattava Aurinkoon teknisistä syistä. Ei siinä helioksessakaan kennot tainneet olla siipien sisäpinnoilla, vaikka siellä ne olisivat olleet suojassa sateelta.

Jupiterin lähellä on niin kovan säteilyn alueita, että sinne ei voi ihmisiä lähettää. Tosin se säteily ei ole suurin ongelma sellaisella reissulla, joka on täysin nykytekniikan kykyjen ulottumattomissa joka osa-alueeltaan. Yleensä avaruudessa on ihan siedettävät säteilytasot (siinä mielessä, että astronautit pysyvät työkykyisinä muutaman lennon ajan, vaikka virastotyön kukkahattukireät normit ylittyvät roimasti).


Kannattaako niitä kennoja ropellehin asentaa. Marsissa säteilee varmaan tosi lujaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

daiska kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Olet oikeassa...se Juno tuskin kestäisi levitellä niitä kovin montaa kertaa maanpinnalla. Mutta silti kennot oli 10 x painavammat kuin Solar Impulse IIssa.

Lentokoneessa käytetään koneen siipiä ja runkoa kennojen tukena. Avaruudessa ei ole sitä mahdollisuutta.

Avaruudessa vaaditan myös itse kennolta eri rakennetta. Maan pinnalla voidaan käyttää muoveja ym. rimpuloita materiaaleja, jos tavoitellaan keveyttä, mutta avaruudessa on pakko käyttää säteilyn kestäviä rakenteita ja materiaaleja.


Eli siis ihmistä ei voi laittaa avaruuteen, koska ei kestä säteilyä.

Niin, ihmisen laittamisesta aurinkokunnan suurimman planeetan säteilyvyöhykkeeseen ilman asianmukaista suojausta seuraisi kyseisen yksilön epäkuntoon meno minuuteissa. Ei olisi järin järkevää mission kannalta. Junon elektroniikkakaan ei ole titaaniholvissa pikku kiihtyvyyksien takia, vaan holvi toimii säteilysuojana.


Eli siis....EIPÄS KÄYNEETKÄÄN!

Vierailija

Neutroni kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Jos puukomposiitista tehdyssä avaruusraketissa kerran on siivet ja propelli, niin miksi niitä siipiä ei voisi käyttää aurinkokennojen tukena?

No voi, mutta siivet, jotka selviävät lähdöstä, painavat aika monta kertaa enemmän kuin nuo kevyet rakenteet. Lisäksi oikea hitausvoima rikkoo potkuriin sijoitetut paneelit, kun kuski antaa kierroksia.

Tästä kommentista muuten huokuu täydellinen tietämättömyys ko aiheesta jota WS tutki omien sanojensa mukaan 2012 lähtien intensiivisesti ennen bänniään täältä.

Juttuhan on niin että normi matkustakakone saavuttaa korkealla ns coffin cornerin jossain 14 kilsassa...tosi sen yläpuolella noin 30 kilsassa on vaakalentoa lentänyt kuumentumattta vain Helios....jonka EAS nopeus on luokkaa 35 km/t. Juuri tätä ilmiötä WS tutki ja huomasi että avaruuteen pääsee alhaisella EAS nopeudella ihan vaan lentämällä lisäten vauhtia kokoajan.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Jos puukomposiitista tehdyssä avaruusraketissa kerran on siivet ja propelli, niin miksi niitä siipiä ei voisi käyttää aurinkokennojen tukena?

No voi, mutta siivet, jotka selviävät lähdöstä, painavat aika monta kertaa enemmän kuin nuo kevyet rakenteet. Lisäksi oikea hitausvoima rikkoo potkuriin sijoitetut paneelit, kun kuski antaa kierroksia.

Tästä kommentista muuten huokuu täydellinen tietämättömyys ko aiheesta jota WS tutki omien sanojensa mukaan 2012 lähtien intensiivisesti ennen bänniään täältä.

Juttuhan on niin että normi matkustakakone saavuttaa korkealla ns coffin cornerin jossain 14 kilsassa...tosi sen yläpuolella noin 30 kilsassa on vaakalentoa lentänyt kuumentumattta vain Helios....jonka EAS nopeus on luokkaa 35 km/t. Juuri tätä ilmiötä WS tutki ja huomasi että avaruuteen pääsee alhaisella EAS nopeudella ihan vaan lentämällä lisäten vauhtia kokoajan.

WS vain unohti julkaista paikkansapitävät laskelmat asiasta uskottavine alkuoletuksineen.

Vierailija

CE-hyväksytty kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Jos puukomposiitista tehdyssä avaruusraketissa kerran on siivet ja propelli, niin miksi niitä siipiä ei voisi käyttää aurinkokennojen tukena?

No voi, mutta siivet, jotka selviävät lähdöstä, painavat aika monta kertaa enemmän kuin nuo kevyet rakenteet. Lisäksi oikea hitausvoima rikkoo potkuriin sijoitetut paneelit, kun kuski antaa kierroksia.

Tästä kommentista muuten huokuu täydellinen tietämättömyys ko aiheesta jota WS tutki omien sanojensa mukaan 2012 lähtien intensiivisesti ennen bänniään täältä.

Juttuhan on niin että normi matkustakakone saavuttaa korkealla ns coffin cornerin jossain 14 kilsassa...tosi sen yläpuolella noin 30 kilsassa on vaakalentoa lentänyt kuumentumattta vain Helios....jonka EAS nopeus on luokkaa 35 km/t. Juuri tätä ilmiötä WS tutki ja huomasi että avaruuteen pääsee alhaisella EAS nopeudella ihan vaan lentämällä lisäten vauhtia kokoajan.

WS vain unohti julkaista paikkansapitävät laskelmat asiasta uskottavine alkuoletuksineen.


Ei siihen tarvita montaa laskua koska laite kykeni lentämään 100 km korkeudessa ja raketilla on on ennenkin menty avaruuteen. Kyse on vain säästön suuruudesta, jota ei haluta huomioida. Ainut haaste on muoto. Sen ws ratkaisi irrottamaan raketin potkuri vaiheesta 36 kilsassa. Jonne laite juuri ja juuri laskennallisesti pääsisi.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

AkuAnkka kirjoitti:
CE-hyväksytty kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Jos puukomposiitista tehdyssä avaruusraketissa kerran on siivet ja propelli, niin miksi niitä siipiä ei voisi käyttää aurinkokennojen tukena?

No voi, mutta siivet, jotka selviävät lähdöstä, painavat aika monta kertaa enemmän kuin nuo kevyet rakenteet. Lisäksi oikea hitausvoima rikkoo potkuriin sijoitetut paneelit, kun kuski antaa kierroksia.

Tästä kommentista muuten huokuu täydellinen tietämättömyys ko aiheesta jota WS tutki omien sanojensa mukaan 2012 lähtien intensiivisesti ennen bänniään täältä.

Juttuhan on niin että normi matkustakakone saavuttaa korkealla ns coffin cornerin jossain 14 kilsassa...tosi sen yläpuolella noin 30 kilsassa on vaakalentoa lentänyt kuumentumattta vain Helios....jonka EAS nopeus on luokkaa 35 km/t. Juuri tätä ilmiötä WS tutki ja huomasi että avaruuteen pääsee alhaisella EAS nopeudella ihan vaan lentämällä lisäten vauhtia kokoajan.

WS vain unohti julkaista paikkansapitävät laskelmat asiasta uskottavine alkuoletuksineen.


Ei siihen tarvita montaa laskua koska laite kykeni lentämään 100 km korkeudessa ja raketilla on on ennenkin menty avaruuteen. Kyse on vain säästön suuruudesta, jota ei haluta huomioida. Ainut haaste on muoto. Sen ws ratkaisi irrottamaan raketin potkuri vaiheesta 36 kilsassa. Jonne laite juuri ja juuri laskennallisesti pääsisi.

Jos ei monta laskua tarvita,  sitten ne on helppo esittää.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33958

AkuAnkka kirjoitti:
Eli siis....EIPÄS KÄYNEETKÄÄN!

Eivätpäs käyneetkään Jupiterissa, vaan kävivätpäs Kuussa.

Lainaus:
Ei siihen tarvita montaa laskua koska laite kykeni lentämään 100 km korkeudessa ja raketilla on on ennenkin menty avaruuteen. Kyse on vain säästön suuruudesta, jota ei haluta huomioida. Ainut haaste on muoto. Sen ws ratkaisi irrottamaan raketin potkuri vaiheesta 36 kilsassa. Jonne laite juuri ja juuri laskennallisesti pääsisi.

Sitä helpompaa laskut olisi esittää. Mutta kun ei niin ei. WS:n laitteet eivät ole lentäneet koskaan missään eivätkä lennä, jos hän ei hanki lentovalmista RC-lelua ja pyydä osaavampaa kaveria asentamaan akut ja paristot paikalleen.

Ei se ole tutkimista, että piirtelee hölmöjä kuvia eikä se ole laskemista, että painelee laskimen nappeja umpimähkään kuin apina ja kun saa tarpeeksi ison luvun näyttöön, kirjoittaa sen hölmön kuvan viereen ja väittää että se on koneen ominaisuus.

Vierailija

o_turunen kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
CE-hyväksytty kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Jos puukomposiitista tehdyssä avaruusraketissa kerran on siivet ja propelli, niin miksi niitä siipiä ei voisi käyttää aurinkokennojen tukena?

No voi, mutta siivet, jotka selviävät lähdöstä, painavat aika monta kertaa enemmän kuin nuo kevyet rakenteet. Lisäksi oikea hitausvoima rikkoo potkuriin sijoitetut paneelit, kun kuski antaa kierroksia.

Tästä kommentista muuten huokuu täydellinen tietämättömyys ko aiheesta jota WS tutki omien sanojensa mukaan 2012 lähtien intensiivisesti ennen bänniään täältä.

Juttuhan on niin että normi matkustakakone saavuttaa korkealla ns coffin cornerin jossain 14 kilsassa...tosi sen yläpuolella noin 30 kilsassa on vaakalentoa lentänyt kuumentumattta vain Helios....jonka EAS nopeus on luokkaa 35 km/t. Juuri tätä ilmiötä WS tutki ja huomasi että avaruuteen pääsee alhaisella EAS nopeudella ihan vaan lentämällä lisäten vauhtia kokoajan.

WS vain unohti julkaista paikkansapitävät laskelmat asiasta uskottavine alkuoletuksineen.


Ei siihen tarvita montaa laskua koska laite kykeni lentämään 100 km korkeudessa ja raketilla on on ennenkin menty avaruuteen. Kyse on vain säästön suuruudesta, jota ei haluta huomioida. Ainut haaste on muoto. Sen ws ratkaisi irrottamaan raketin potkuri vaiheesta 36 kilsassa. Jonne laite juuri ja juuri laskennallisesti pääsisi.

Jos ei monta laskua tarvita,  sitten ne on helppo esittää.

Se on totta piirustuksistasi esiintyvät arvot on myös helppo laittaa yhtälöihin joilla ne ratkeaa. Ekan lukionluokan matematiikkaa.

Vierailija

Neutroni kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Eli siis....EIPÄS KÄYNEETKÄÄN!

Eivätpäs käyneetkään Jupiterissa, vaan kävivätpäs Kuussa.

Lainaus:
Ei siihen tarvita montaa laskua koska laite kykeni lentämään 100 km korkeudessa ja raketilla on on ennenkin menty avaruuteen. Kyse on vain säästön suuruudesta, jota ei haluta huomioida. Ainut haaste on muoto. Sen ws ratkaisi irrottamaan raketin potkuri vaiheesta 36 kilsassa. Jonne laite juuri ja juuri laskennallisesti pääsisi.

Sitä helpompaa laskut olisi esittää. Mutta kun ei niin ei. WS:n laitteet eivät ole lentäneet koskaan missään eivätkä lennä, jos hän ei hanki lentovalmista RC-lelua ja pyydä osaavampaa kaveria asentamaan akut ja paristot paikalleen.

Ei se ole tutkimista, että piirtelee hölmöjä kuvia eikä se ole laskemista, että painelee laskimen nappeja umpimähkään kuin apina ja kun saa tarpeeksi ison luvun näyttöön, kirjoittaa sen hölmön kuvan viereen ja väittää että se on koneen ominaisuus.

Yhtälö jolla saa varmuuden siitä, että lentää laite 36 kilsassa on F=ma= nostovoimayhtälö ja sen jälkeen kun raketti jatkaa matkaa on voimassa tsiolkovskin rakettiyhtälö.

NotYet
Seuraa 
Viestejä4141

AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Eli siis....EIPÄS KÄYNEETKÄÄN!

Eivätpäs käyneetkään Jupiterissa, vaan kävivätpäs Kuussa.

Lainaus:
Ei siihen tarvita montaa laskua koska laite kykeni lentämään 100 km korkeudessa ja raketilla on on ennenkin menty avaruuteen. Kyse on vain säästön suuruudesta, jota ei haluta huomioida. Ainut haaste on muoto. Sen ws ratkaisi irrottamaan raketin potkuri vaiheesta 36 kilsassa. Jonne laite juuri ja juuri laskennallisesti pääsisi.

Sitä helpompaa laskut olisi esittää. Mutta kun ei niin ei. WS:n laitteet eivät ole lentäneet koskaan missään eivätkä lennä, jos hän ei hanki lentovalmista RC-lelua ja pyydä osaavampaa kaveria asentamaan akut ja paristot paikalleen.

Ei se ole tutkimista, että piirtelee hölmöjä kuvia eikä se ole laskemista, että painelee laskimen nappeja umpimähkään kuin apina ja kun saa tarpeeksi ison luvun näyttöön, kirjoittaa sen hölmön kuvan viereen ja väittää että se on koneen ominaisuus.

Yhtälö jolla saa varmuuden siitä, että lentää laite 36 kilsassa on F=ma= nostovoimayhtälö ja sen jälkeen kun raketti jatkaa matkaa on voimassa tsiolkovskin rakettiyhtälö.

Ja kun massakin on jo tuolla korkeudella m/9.81, niin rakettikaan ei tarvitse paljoa ajoainetta.

Vierailija

Veli H. kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Eli siis....EIPÄS KÄYNEETKÄÄN!

Eivätpäs käyneetkään Jupiterissa, vaan kävivätpäs Kuussa.

Lainaus:
Ei siihen tarvita montaa laskua koska laite kykeni lentämään 100 km korkeudessa ja raketilla on on ennenkin menty avaruuteen. Kyse on vain säästön suuruudesta, jota ei haluta huomioida. Ainut haaste on muoto. Sen ws ratkaisi irrottamaan raketin potkuri vaiheesta 36 kilsassa. Jonne laite juuri ja juuri laskennallisesti pääsisi.

Sitä helpompaa laskut olisi esittää. Mutta kun ei niin ei. WS:n laitteet eivät ole lentäneet koskaan missään eivätkä lennä, jos hän ei hanki lentovalmista RC-lelua ja pyydä osaavampaa kaveria asentamaan akut ja paristot paikalleen.

Ei se ole tutkimista, että piirtelee hölmöjä kuvia eikä se ole laskemista, että painelee laskimen nappeja umpimähkään kuin apina ja kun saa tarpeeksi ison luvun näyttöön, kirjoittaa sen hölmön kuvan viereen ja väittää että se on koneen ominaisuus.

Yhtälö jolla saa varmuuden siitä, että lentää laite 36 kilsassa on F=ma= nostovoimayhtälö ja sen jälkeen kun raketti jatkaa matkaa on voimassa tsiolkovskin rakettiyhtälö.

Ja kun massakin on jo tuolla korkeudella m/9.81, niin rakettikaan ei tarvitse paljoa ajoainetta.


Joo yhtälöstä on helppo tarkistaa kun tietää massan, että pysyykö se ilmassa...F jaetaan 9.81llä massaa varten.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33958

AkuAnkka kirjoitti:
Yhtälö jolla saa varmuuden siitä, että lentää laite 36 kilsassa on F=ma= nostovoimayhtälö ja sen jälkeen kun raketti jatkaa matkaa on voimassa tsiolkovskin rakettiyhtälö.

Kummassakin tapauksessa on voimassa myös suunnaton määrä muita "yhtälöitä". Suurimmasta osasta sinulla ei ole aavistustakaan, ja tuntuu noiden F=ma -yhtälön muuttujienkin merkitys olevan hakusessa pahemman kerran. Se, että piirrät kuvan ja kirjoitat viereen, että massa on sitä ja työntövoima tätä, ei kerro mitään todellisuudesta. Se on sama kuin minä photoshoppaisin pikkuauton mainosesitteeseen omat lukemat teho: 500 kW, huippunopeus 400 km/h, massa 635 kg, kiihtyvyys 0-200 km/h 5.5 s, polttoaineenkulutus kaupungissa 0.8 l/100 km, ja elvistelisin, että minulla on supertehokas urheiluauto, joka on myös halpa ja taloudellinen.

jjw
Seuraa 
Viestejä1071

CE-hyväksytty kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Jos puukomposiitista tehdyssä avaruusraketissa kerran on siivet ja propelli, niin miksi niitä siipiä ei voisi käyttää aurinkokennojen tukena?

No voi, mutta siivet, jotka selviävät lähdöstä, painavat aika monta kertaa enemmän kuin nuo kevyet rakenteet. Lisäksi oikea hitausvoima rikkoo potkuriin sijoitetut paneelit, kun kuski antaa kierroksia.

Tästä kommentista muuten huokuu täydellinen tietämättömyys ko aiheesta jota WS tutki omien sanojensa mukaan 2012 lähtien intensiivisesti ennen bänniään täältä.

Juttuhan on niin että normi matkustakakone saavuttaa korkealla ns coffin cornerin jossain 14 kilsassa...tosi sen yläpuolella noin 30 kilsassa on vaakalentoa lentänyt kuumentumattta vain Helios....jonka EAS nopeus on luokkaa 35 km/t. Juuri tätä ilmiötä WS tutki ja huomasi että avaruuteen pääsee alhaisella EAS nopeudella ihan vaan lentämällä lisäten vauhtia kokoajan.

WS vain unohti julkaista paikkansapitävät laskelmat asiasta uskottavine alkuoletuksineen.


Ei unohtanut, mutta niitä ei voinut julkaista muka liikesalaisuuksien takia tai niitä ei vain ollut olemassa

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33958

AkuAnkka kirjoitti:
Itseasiassa F=ma=nostovoimayhtälö myös kertoo sen miksi laitetta ei voi rakentaa happoteräksestä ja vanadiumista.

Miten se sen kertoo? Mikä noista muuttujista on materiaali? Kiihtyykö kilogramma happoterästä eri tavalla kuin kilogramma puukomposiittia, jos siihen vaikuttaa tietty voima?

NotYet
Seuraa 
Viestejä4141

jjw kirjoitti:
CE-hyväksytty kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Jos puukomposiitista tehdyssä avaruusraketissa kerran on siivet ja propelli, niin miksi niitä siipiä ei voisi käyttää aurinkokennojen tukena?

No voi, mutta siivet, jotka selviävät lähdöstä, painavat aika monta kertaa enemmän kuin nuo kevyet rakenteet. Lisäksi oikea hitausvoima rikkoo potkuriin sijoitetut paneelit, kun kuski antaa kierroksia.

Tästä kommentista muuten huokuu täydellinen tietämättömyys ko aiheesta jota WS tutki omien sanojensa mukaan 2012 lähtien intensiivisesti ennen bänniään täältä.

Juttuhan on niin että normi matkustakakone saavuttaa korkealla ns coffin cornerin jossain 14 kilsassa...tosi sen yläpuolella noin 30 kilsassa on vaakalentoa lentänyt kuumentumattta vain Helios....jonka EAS nopeus on luokkaa 35 km/t. Juuri tätä ilmiötä WS tutki ja huomasi että avaruuteen pääsee alhaisella EAS nopeudella ihan vaan lentämällä lisäten vauhtia kokoajan.

WS vain unohti julkaista paikkansapitävät laskelmat asiasta uskottavine alkuoletuksineen.


Ei unohtanut, mutta niitä ei voinut julkaista muka liikesalaisuuksien takia tai niitä ei vain ollut olemassa

Miksi julkaista tarkkoja laskelmia tai edes visioita julkisilla foorumeilla? NASA tai ESA eivät ole kiinnostuneita koska ovat lukkiutuneita mammuttiprojekteihinsa, tuskin kiinalaisetkaan.

Toisaalta intialaiset pienine budjetteineen ja amerikalaiset bisnesmiehet varmasti etsivät toteutuskelpoisia suunnitelmia.

Vierailija

Neutroni kirjoitti:
AkuAnkka kirjoitti:
Itseasiassa F=ma=nostovoimayhtälö myös kertoo sen miksi laitetta ei voi rakentaa happoteräksestä ja vanadiumista.

Miten se sen kertoo? Mikä noista muuttujista on materiaali? Kiihtyykö kilogramma happoterästä eri tavalla kuin kilogramma puukomposiittia, jos siihen vaikuttaa tietty voima?

Se kertoo sen ihan toista kautta...jos saatu nostovoima on luokkaa 45 000 kg kuten on Solar Eaglen tapauksessa 36 kilsassa niin tiedämme lentokoneista että ainoastaan Solar Impulsen rakenteet ( skaalattuna vrt kokoon ) alittaa sen ja Howard Hughesin puukomposiittinen HK-1 laite ylittää koska on tyypillinen polttomoottoriverme "putkirungolla "...mutta vai hiukan...kaikki metallilinnut sitten painaa monikerroilla enemmän. Tämä on sitä tietoa ja kokemusta joka esimerkiksi neutronilta tyystin puuttuu.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33958

jjw kirjoitti:
Ei unohtanut, mutta niitä ei voinut julkaista muka liikesalaisuuksien takia tai niitä ei vain ollut olemassa

Eikö se syy ollut viekkaat vihollisagentit?

Jos nyt sattuisi omaamaan jotain oikeaa tietoa, joka voi kiinnostaa vakoilijoita, olisi varmaan tosi kannattavaa kerskua julkisesti, että minulla onkin arvokasta salaista tietoa, mutta enpä kerro, häh häh hää. Tiedustelupalvelujen resursseilla on tuskin kovin vaikeaa selvittää keskiverto nettitrollin henkilöllisyyttä ja tulla kyselemään kummia tai keikkaamaan tietokoneet kämpästä.

Mutta tuskinpa kuitenkaan sellaisen trollin, joka ei osaa laskea kuution tilavuudesta sen sivun pituutta tai luulee massan pienenevän avaruudessa, tieto siitä, miten rakennetaan jotakuinkin kaikkia tunnettuja luonnonlakeja rikkova puinen avaruusalus, kiinnostaa ketään muuta asiantuntijaa kuin paikallista psykiatria ja häntäkin vain viran puolesta yhtenä tylsänä tapauksena massassa.

Vierailija

Puukomposiitti täytyy olla luonnollisesti käsitelty kuin muutkin komposiitit sandwich rakenteina esimerkiksi styroksin ( blue foam ) kanssa jotta aletaan päästä sopiviin rakenteisiin 100 km/h  EAS nopeutta ajatellen...HK-1 lensi jo 4 x kovempaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat