Seuraa 
Viestejä45973

Tämä on aiheutanut tieteilijöille harmaita hiuksia jo kymmeniä vuosia. Pallosalama on kooltaan 0,1-1m ja se on joskus käristänyt uhrinsa kokonaan, joskus taas ei ole käynyt mitään. Joskus se lähettä eräänlaisia "nauhoja" nämä hakeutuvat usein metalliosiin. Kerrankin yksi nauha käristi erään tytön otsapannan, jossa oli metallia. Tyttö selvisi muutamalla mustuneella hiuksella. Liittäkää ihmeessä tähän sivuun kuvia, jos niitä löytyy!

Kommentit (20)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pallosalama-ilmiö on jännittävä. Itse en ole nähnyt, ja olen vähän kahden vaiheilla, josko haluaisinkaan. Voi nimittäin käydä tilanne liian jännittäväksi!

Aiheesta Suomeksi jotain tuossa.

Kiitos linkistä Sisyphos

Jossain aiemmassa viestissä tohkeilin juuri pallosalamasta, mutta jäin selvää vastausta paitsi.

Tuo oli riittävän selkeä. En siis sittenkään turhaan pelkää ukkosta

Mummo

Pallosalamahan voi olla hyvinkin tilaksi eli energiaksi avautuva atomi.

Maailmankaikkeudessahan vallitsee täydellinen tasapaino ja näin atomit, jotka ovat musta aukkomaisia tilapaketteja, joiden keskustassa on kuumasti tiheää tilaa eli energiaa ja ulospäin tultaessa koko ajan vähemmän kuumaa ja vähemmän tiheää.

Ja kun ulkokehällä havaitaan elektroneja eli kuumasti tiheitä tilapaketteja, jotka muljahtelevat ulospäin atomista avautuen itse välittömästi poispäin atomista, jonka seurauksena ne sinkoutuvat takaisin atomiin,

niin silloin kaikki tapahtumat maailmankaikkeudessa perustuvat siihen, että kuumasti tiheät tilapaketit avautuvat koko ajan tasaisesti tilaksi,

jolloin galaksijoukot loittonevat toisistaan liikkumatta toisistaan poispäin.

Ukonilmalla tuo tasapaino särkyy ja silloin joku atomi saattaa alkaa avautumaan voimakkaammin ja lopputuloksena on pallosalama.

Ja tähän voisi ehkä liittää revontulet samaan pakettiin?

;):)

Jos alhaalta ylöspäin, niin eikös lämpölaajeneminen ollut E=tila ajatuksen mukaan sitä kun kuumasti tiheä tila jäähtyessään laajenee, jolloin se ei mahdu olemaan samassa tilassa

ja näin se nousee paineen takia ylöspäin, koska siellä on vähemmän tiheää.

Oliko salama paksumpi ylhäällä kuin alhaalla, jolloin näyttää siltä että salama iskee ylhäältä alaspäin.

Ja joko Kuopiolainen uusi fysiikka iskee teidän tajuntanne läpi, niin että pääsemme sen shamppanjan kimppuun?

;):)

Mummo

Jossain aiemmassa viestissä tohkeilin juuri pallosalamasta, mutta jäin selvää vastausta paitsi.
Mummo

Minä eilen vastailin kanssa sinne toiseen kysymykseesi, tosin oli kai sellaisen osion alla ettei tule tonne vasempaan laitaan näkymään. Myös itseäni on pallosalamat monesti kiehtoneet. Tahtoisin nähdä sellaisen oikeassa elämässä. =)

En kyllä voi uskoa, että niin moni on nähnyt pallosalaman, kun katsoo tuloksia. Onko teistä, ketkä ovat lähettäneet viestejä tähän osioon, nähnyt pallosalaman. Minä en ainakaan, mutta haluaisin nähdä.

18.8.2000: Arviolta 2-3 metriä halkaisijaltaan ollut pallosalama iski kahteen 7-vuotiaaseen oppilaaseen, Viola Jormolaan ja Antti Ijäkseen Vantaan seudun Steinerkoulun pihalla noin kello 13 aikaan. Keinumassa olleet lapset eivät huomanneet lähestyvää pallosalamaa, joka tuli heidän oikealle puolelleen ja räjähti. Antti näki, kuinka salama osui ensin hänen olkapäähänsä, siitä keinun ketjuun ja lopulta Violan reiteen, jossa se paukahti. Antti kuvaili pallosalamaa keltaiseksi ja punaiseksi ja "huoneen" kokoiseksi, Viola "ainakin pianon" kokoiseksi. Myös pallosalaman nähnyt opettaja vahvistaa, että se oli suunnattomann suuri. Hän kuvaili pallosalaman kokoa levittämällä kätensä sivuille ja sanomalla, ettei edes tämä riitä.
Räjähdyksen jälkeen koulun sähkölangat rätisivät sinisinä, koulun puhelin mykistyi ja pallosalama poltti laajalta alueelta keinujen viereltä pensaiden lehtiä. Lapset selvisivät iskusta varsin pienin vammoin ja pääsivät sairaalakäynnin jälkeen hyväkuntoisina kotiin. Pallosalama poltti Antin kaulalle 5 sentin ja oikeaan käsivarteen 20 sentin mittaisen "tikkirivin". Palovammat muistuttavat tikkejä, joista lähtee useita haaraumia. Violalle pallosalama teki vastaavat jäljet oikeaan reiteen ja maadoittui ilmeisesti Violan varpaista, sillä ne olivat räjähdyksen jälkeen aivan keltaiset. Lasten vaatteet eivät palaneet, ainoastaan Antin olkapäähän ilmestyi pieni keltainen läiskä, joka haisi palaneelle.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
JukriS
Iskeekös salama ylhäältä alaspäin vain maasta ylöspäin?

;):)

Sekä että, myös pilvien väliillä. Maa-pilvi salamat ovat useammin maasta pilveen päin. Mutta mitä väliä sillä on? Energiamäärä on sama. Kaarihitsaksessakin sulaa perusaine ja lisäaine (yl. puikko tai lanka)

Edit: En ole noista suunnista niin varma.

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

jukris:

Oliko salama paksumpi ylhäällä kuin alhaalla, jolloin näyttää siltä että salama iskee ylhäältä alaspäin.

Mielenkiintoista, löysinpä tässä välissä hyllystä sääkirjan: Ihmeellinen luonto:sää Gummerus.

Salama iskee myös pilvensisäisesti, sitä suuntaa voi sähkökipinässä muuten olla aika vaikea havaita. Voihan olla että potentiaali purkautuu yhteistyönä molempien napojen välillä, ja salamat yhtyvät jossain välillä.

Pilvestä maahan iskevä salama näyttäsi kuvissa olevan lähes tasapaksuinen, pienet erot suuntaan tai toiseen saattavat johtua lähtö ja iskupaikkojen matka erosta katselijaan nähden. Pilvestä maahan iskevä salama on valkoinen silloinkun ilma on kuivaa. Siksi valkoiset salamat sytyttävät eniten tulipaloja.

Pilvienvälinen ja pilvensisäinen salamat ovat selvästi toisesta päästä ohuempia, alkavat oikeastaan nollasta. Suuntaa ei voi kuvasta päätellä.

Salama voi iskeä pilvestä ilmaankin. Se on vain sellainen "häntä" pilven ja ilman välillä. Pallosalamasta ei ollut täällä esitettyyn lisää.
Huomautus vielä löytyi: " Salamoita on monenlaisia, viiva, pinta, nuoli ja monihaaraisia. Se minkälaisena katsoja salaman näkee, riippuu siitä miten kaukana hän on sähköpurkauksesta".

Lierikki Riikonen

lierik
jukris:
Oliko salama paksumpi ylhäällä kuin alhaalla, jolloin näyttää siltä että salama iskee ylhäältä alaspäin.



Mielenkiintoista, löysinpä tässä välissä hyllystä sääkirjan: Ihmeellinen luonto:sää Gummerus.

Salama iskee myös pilvensisäisesti, sitä suuntaa voi sähkökipinässä muuten olla aika vaikea havaita. Voihan olla että potentiaali purkautuu yhteistyönä molempien napojen välillä, ja salamat yhtyvät jossain välillä.

Pilvestä maahan iskevä salama näyttäsi kuvissa olevan lähes tasapaksuinen, pienet erot suuntaan tai toiseen saattavat johtua lähtö ja iskupaikkojen matka erosta katselijaan nähden. Pilvestä maahan iskevä salama on valkoinen silloinkun ilma on kuivaa. Siksi valkoiset salamat sytyttävät eniten tulipaloja.

Pilvienvälinen ja pilvensisäinen salamat ovat selvästi toisesta päästä ohuempia, alkavat oikeastaan nollasta. Suuntaa ei voi kuvasta päätellä.

Salama voi iskeä pilvestä ilmaankin. Se on vain sellainen "häntä" pilven ja ilman välillä. Pallosalamasta ei ollut täällä esitettyyn lisää.
Huomautus vielä löytyi: " Salamoita on monenlaisia, viiva, pinta, nuoli ja monihaaraisia. Se minkälaisena katsoja salaman näkee, riippuu siitä miten kaukana hän on sähköpurkauksesta".

Elektronit liikkuvat ainoastaan sinne missä niitä on liian vähän (+),ei siis niin että purkauskanava yhtyy puolessa välissä.
Salaman isku alkaa niin että ilma ionisoituu tavallisesti? alhaalta ylöspäin ja salama iskee pilvestä maahan syntynyttä purkauskanavaa pitkin.
Salaman jännite on muistaakseni jopa 150miljoonaa volttia.
Kanavan paksuus n.1cm.
Silloin kun ilma on kuivaa,ei synny salamoita.
Salama ei iske pilvestä ilmaan,kyllä siihen toinen pilvi tarvitaan,jossa on positiivinen varaus.

Itse muistan joskus lukeneeni Tiede-lehdestä, että pallosalama olisi palavaa piitä, peräisin maaperästä. En nyt kuolemaksenikaan löydä kyseistä lehteä, muistaako joku tarkemmin?

Isoisä näki pallosalaman joskus 40-luvulla, tuli kuulemma ikkunasta sisään ja meni kakluunin hormin kautta ulos. Tarkempaa tietoa asiasta hieman hankala saada, ko. henkilö oli silloin 6-vuotias

Te junti nörtit. Monta kertaa on tämä asia teille selostettu, ja vain muutaman viikon päästä, kuten aiknaan ennustin, kysytään asiaa kuin ei muistettaisi mitään.

Pallosalama ei ole salama, vaan sitä tai toissijaista purkausta edeltävä muutaman sekunnin kestävä varaustila. Se esiintyy kosteissa tiloissa, kuten huoneet Suomessakin ovat usein kesäisin. Palstalla annettujen selostusten mukaan sitä esiintynee myös ukkospilvissä. Tältä taustalta se on ohuen vesikalvon ympäröimä pallo, eli kuin sisältä ontto vesipisara, vrt. saippuakuplat. Valon yhteydessä elektronit pyrkivät poistumaan taakse, ja tässä ne niin myös tekevät positiivisen varauksen kasvaessa.

Ja sitten mm. tämä tieteen kerskuri Jukris, joka kysyy salaman suuntaa.
Se on elektronisuihku, joka iskee yleensä pilvestä maahan, joskus päinvastoinkin, tai pilven osien tai pilvien välissä, jolloin voi seurata toisiosalamia tai ylijännepurkauksia. Salamaa edeltää siis varauksien kasvu useallakin suunnalla. Varsinaista nähtyä salanmaa edeltää positiivisen käytävn avautuminen. - Pösilöt ja viisaammatkin, muistakaa sähkövirran kaksisuuntaisuus!

Tavanomiasta salamaa, jolta suojataan ukkosjohtimin sun muin maadotuksin, huomattavasti vahvempi on positiivinen salama, joka myös aiheuttaa keijusalaman avaruuteen. Yllätykset suojattuihin kohteisiin ainakin useimmiten johtunevat niistä.

Oma pallosalamakokemukseni oli melkoisen kouriintuntuva: Olin tuolloin seitsemänvuotias ja istuin kotitalomme ulkoportaalla; horisontissa, eli n. 9-10 kilometrin päässä näkyi suuri ukkosrintama, jonka tietysti vielä tuolloin omaksuin "pilveksi". Olin aikeissa nousta ylös ja lähteä sisälle, vaikka jyrinää ei vielä kuulunutkaan. Nostin jalkani koukkuun -ja lähes samalla hetkellä eteeni ilmestyi tuo läpinäkymätön,suhteellisen kirkas, "luunvalkoinen" pallo, joka katosi lähes samalla hetkellä -ei ääntä, ei hajua, ja vaikka pallo oli todella lähellä (onni, ettei jalkaan osunut!) ei pallo myöskään lämmittänyt eikä polttanut alapuolellaan olleita kasveja.
Sanoin, etten kuullut ääntä, mutta talossa sisällä olleet vanhempani kuulivat kyllä äänen: "kuin halkopino olisi kaatunut", sanoivat he jälkeenpäin. Tuolloin miulla oli vielä normaalinäkö, mutta parisen kuukautta tuon jälkeen näköni heikkeni huomattavasti keskimäärin -9 dioptriin -mutta en voi tietenkään varmaksi sanoa, että johtuiko tuo itse pallosta.

Noista ajoista lähtien aloin pohtia millainen pallosalama okeastaan on -ja aika inhottavalta tuntui teoria, että kyseessä olisi vain optinen harha, tms.. Niinpä aloin opiskella fysiikkaa -ja uskon vihdoin löytäneeni varsin kattavan mallin pallosalamalle (tai ainakin tyypille "tyhjästä syntyjät") Mallillani voin laskea mm. pallon ainemäärän joko pallon koon ja pallon lämpötilan avulla (jolloin pallon ainemäärä ja muut ominaisuudet voidaan laskea tapauksista, joissa pallo on sulattanut esim. rautaa tai lasia) TAI Pallon koon ja vallinneen matalapaineen avulla.
Lisäksi pystyn selittämään mm. pyörivät pallosalamat, ilmassa leijumisen, kahdentyyppisen katoamisen ja joidenkin pallojen suhteellisen pitkän elinajan. Lisäksi jouduin ottamaan käyttööni uuden pallosalamaluokituksen.
Tapio J. Tuomelle lähetin vastikään lyhyen kirjeen, jossa yritin nopeasti mutta yksinkertaisesti selittää mallini lähtökohdat. Jään osottelemaan vastausta..

Toisaalta: pallosalamaan todella uskovia että niitä nähneitä on todella vähän; tiedemiehiltä puuttuu selkeä lähtökohta pallosalamain tutkimiselle osittain jo siksi, etteivät he ole sitä vielä kertaakaan nähneet -ja siitä syystä osa epäilee jo valmiiksi koko ilmiön olemassa oloa..tai löytää selityksen, joka kylä tuottaa pallon -mutta ei pysy hetkeäkään koossa tai leiju ilmassa, tai jonka tulisi magnetoida kaikki rautaesineet läheisyydessään..pysyvästi.

Löytyykö Lappeenrannan läheisyydestä ketään luonnontieteiden parissa työskentelevää, joka haluaisi auttaa tämän tieteellisen tekstin kirjoittamisessa? -opiskelijana kun olen vielä jonkin verran amatööri tieteellisten tekstien kirjoittamisen kanssa.. ( rahikka@lut.fi tai rahikka@cc.joensuu.fi)

[quote="ArKos itse"]Pallosalama ei ole salama, vaan sitä tai toissijaista purkausta edeltävä muutaman sekunnin kestävä varaustila. Se esiintyy kosteissa tiloissa, kuten huoneet Suomessakin ovat usein kesäisin. Palstalla annettujen selostusten mukaan sitä esiintynee myös ukkospilvissä. Tältä taustalta se on ohuen vesikalvon ympäröimä pallo, eli kuin sisältä ontto vesipisara, vrt. saippuakuplat. Valon yhteydessä elektronit pyrkivät poistumaan taakse, ja tässä ne niin myös tekevät positiivisen varauksen kasvaessa.
quote]

Tämmöinenkin idea on heitetty, mutta ei selitä mm. värin vaihtumista tai yhtäkkistä kutistumista/yli tuhannen asteen lämpötilaa: pallosalaman on nähty Askolassa sulattavan kaksi viikatetta, jotka roikkuivat teristään naulassa -tai toista tapausta Pettilästä, missä pallo törmäsi suureen, täynnä vettä olevaan tynnyriin kiehauttaen veden kiehuvan kuumaksi.
Mikä teorian mukaan pitäisi ilmankosteuden olla, jotta pallo voisi sitten muodostua? Onko pallosalama siis vain varautuneita ilman vesimolekyylejä? -tietyissä tapauksissa ehkä kyllä, mutta ei kaikissa.

Vastaus on ehkä. Olen tämän jutun kertonut aikaisemminkin joskus vanhalla palstalla.

Olin lapsena 70-luvulla koiran kanssa aamukävelyllä. Yöllä oli ollut rajuilma, joka oli tyyntynyt, mutta oli sumua (pilvet matalallakeli) ja tosi kostean hiostava ilma. Loppukesä muistaakseni.

Havahduin yks kaks todella kovaan meteliin. Rätinää ja epämääräistä kolinaa. Kymmenen metrin päässä oli linjan päässä oleva sähkötolppa jossa oli silloin käytetty muuntajapönttö (tms. en ole sähköinsinööri), siis sellainen noin metri kertaa kaksi kokoinen vihertävä laatikko.

Sen ympäri pyöri valkoinen valopallo, noin 15 sentin kokoinen. Kaapin ympärillä ja sen ja pallon välillä lenteli kipinöitä ja sähkökaaria kovan metelin säestämänä. Sitten se vain loppui kuin seinään. Yksi eristin putosi roikkumaan johdon varassa ja jostakin saumasta jäi erittymään harmaata tiivistä savua. Ilmassa tuntui vahva palaneen muovin/kumin haju.

En tiedä oliko se pallosalama vai joku tavallisempi oikosulku. Vasta vuosia myöhemmin tajusin että se valkoinen pallo ei ollut aivan normaali juttu, vaan jotenkin erikoinen. Se liikkui hyvin nopeasti pöntön ympäri ja ominaista oli todellakin hyvin kovaääninen rätinä. Tapahtuma oli selvästi "hyvin aggressiivinen". Tapahtuman kesto ei ollut kovin pitkä, varmaan alle kymmenen sekuntia, kuitenkin niin paljon että ehdin nähdä sen selvästi.

Tätä aihetta on useaan kertaan käsitelty usean vuoden ajan, ja aina muutaman kuun päästä aletaan samasta pisteestä, kuten se tyyppi, joka
antiikin Hellaan taruissa vieritti kiveä ylös.

Pallosalama ei oikeasti ole salama, vaan ennen salaman iskua ilmenevä ylijännitevaraus. Sen rajaa palloksi ohut vesikalvo, ja se ilmenee kosteissa tiloissa, mahdollisesti myös ukkospilvissä. Pallo hajoaa kun salama iskee. Valoilmiö liittyy, kuten valo yleensäkin, elektronien poistumiseen taakse.

Te hyvät hyssykät, veltot sohvaperunat. Sähkövirta on aina kaksisuuntaista, 1. positiivisten jakamattomien ja ionien virta negatiiviseen, ja 2. elektronien ja negatiivisten ionien virta positiiviseen.
Positiivinen käytävä salaman iskussa avautuu ensin, ja salaman suunnalla ja iskulla ymmärrämme varsinaisesti elektronien virtaa alas. Vaan salama voi olla myös toisiosalama ylös, ja salama voi aihuttaa myös ylijännitteen, myös pallosalama, joka laukeaa aiheuttaneen varauksen iskiessä jonnekin. Salamat iskevät myös pilvestä tai pilven osasta toiseen.

Havaittu myös positiivisia salamia, jooissa elektronit kulkevat maasta pilveen, mutta isku silti kuin maahan. Nämä ovat, silloin harvoin kun niitä niitä ilmenee, erittäin voimakkaita, eikä normaalit ukkosentorjuntakeinot tehoa niihin. Positiivinen salama aiheuttaa toisiona myös keijusalaman ylös avaruuteen.

Minä en ole nähnyt pallosalamaa luonnon ilmiönä. Mutta kuvausten perusteella voin nähdä sen sielussani. En äänestä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat